Lannoitteita koskeviin kysymyksiin paras taho vastaamaan Suomessa on todennäköisesti Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osasto
http://www.kttk.fi/.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin sisältyy erittäin niukasti lannoiteteollisuutta käsittelevää kirjallisuutta. Turkukokoelmastamme löytyy teos: Jalava, Matti: Kolmekymmentä vuotta maan parhaaksi - Kemira Agro Oy Uudenkaupungin tehtaat 1965 - 1995. Teoksessa kerrotaan lannoitetuotannosta.
Viikin tiedekirjastossa on enemmän aihetta käsittelevää kirjallisuutta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html), esimerkkinä Lannoitekäsikirja vuodelta 1995.
Kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kyseessä voisi olla Martti Haavion kirjassa ”Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäinsatuja” (WSOY, 1957) oleva tarina ”Rikkaan talon emäntä ja köyhän talon emäntä”. Siinä Jeesus ja Pyhä Pietari käyvät ensin köyhässä talossa, jonka emäntä saa siunauksen ensimmäiselle päivän työlleen ja saa mitata kolme päivää rukiita. Kun he käyvät rikkaassa talossa ja sen emäntä saa siunauksen, emännän aikeena on laskea rahoja heti aamusta, mutta hän niistää ensin nenäliinaan ja joutuukin sitten niistämään kokonaiset kolme päivää nenäänsä.
On ihan mahdollista, että kyseessä on jokin toinen samanlainen tarina, sillä tästä aiheesta voi olla useita muunnelmia. Haavion versio perustuu kertomuksiin…
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Vaski-kirjastossa silloin kun siellä on henkilökunta paikalla. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, kortti tehdään sinulle odottaessa. Mikäli sinulla on ollut uudentyyppinen Vaski-kortti entuudestaan, uuden kortin hinta nyt keväällä 2018 on 2 €.
Kirjastojen aukioloajat täältä: https://vaski.finna.fi/
Helsinki-mitalin myöntää kaupunginhallitus. Helsingin kaupungin kaupunginarkisto säilyttää kaupunginvaltuuston ja –hallituksen pöytäkirjat. Voisitte olla yhteydessä kaupunginarkistoon, yhteystiedot https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/
Todettaanko kuitenkin, että Wikipedian mukaan Helsinki-mitali vuonna 1956 myönnettiin Martti Heiniölle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-mitali
Emme onnistuneet kirjastossa löytämään ääninäytettä tai kuvausta äänestä jonka aiheutuu ainoastaan pyrokplastinen tuhkapilvi ja joka erottuisi muusta tulivuoren purkautumisen aiheuttamasta paukkeesta ja jylinästä. Internetistä löytyy kuitenkin videonäytteitä, joista näkyy ja kuulee pyrokplastisen tuhkapilven vyöryminen. Voit hakea näitä esim. hakusanoilla pyroclastic flow sound.
Geofyysikot ovat kuitenkin kyenneet erottamaan vulkaanisen ukkosen äänen tulivuoren muusta jylinästä. Kyseessä oli Alaskassa sijaitsevan Bogoslof tulivuori. Tutkijat julkaisivat tutkimustuloksensa vuonna 2018 Geophysical Research Letters lehdessä. Viite:
Haney, M. M., Van Eaton, A. R., Lyons, J. J., Kramer, R. L., Fee, D., & Iezzi, A. M. ( 2018). Volcanic…
Pohjoisella pallonpuoliskolla sataa enemmän kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Syynä tähän ovat merivirrat. Oletettavasti pohjoisella pallonpuoliskolla on siten myös enemmän sadepäiviä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta tähän en valitettavasti löytänyt vahvistusta.
https://www.nature.com/articles/ngeo1987
https://earthdata.nasa.gov/learn/sensing-our-planet/rooting-out-rainfall
Toivottavasti näistä lukuvinkeistä löytyisi mieluista luettavaa:Historiallisia romaaneja:Atwood, Margaret: Alias GraceShipstead, Maggie: Great CircleSullivan, Mark: The Last Green Valley Fantasiaa:Gaiman, Neil: StardustGrossman, Lev: The MagiciansMiller, Madeline: CirceYarros, Rebecca: Empyrean-sarjaRead, Shelley: Go as a RiverRothfuss, Patrick: The Name of the Wind ja The Wise Man's FearShannon, Samantha: The priory of the orange treeHistoriallista fantasiaa edustaa puolestaan Diana Gabaldonin Outlander -sarja.Myös Patricia Harmanin, Natasha Lesterin, Hilary Mantelin, Heather Morrisin, Maggie O'Farrellin ja Fiona Valpyn historialliset romaanit ovat suosittuja. Fantasian puolelta vinkiksi vielä Ursula Le Guinin, Robin…
Normaaliflooran häiriöistä löytyy tietoa kirjasta Infektiosairaudet, toimittajat: Juhani Eskola, Pentti Huovinen, Ville Valtonen, Duodecim 1998. Näin spesifissä kysymyksessä kannattaisi kuitenkin kääntyä Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, puoleen, joka löytyy osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi .
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kahdesta vuonna 1983 julkaistusta Enid Blytonin alkuperäisideaan perustuvasta sarjakuvasta Viisikko ja inkaveistos sekä Viisikko ja aarrelaiva.
Sarjakuvat on Claude Voilierin romaanin pohjalta tekstittänyt Serge Rosenzweig ja piirtänyt Bernard Duffossé.
Finna-hakupalvelun mukaan sarjakuvat kuuluvat vielä muutaman kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata ne kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Viisikko ja aarrelaiva -sarjakuva Finnassa
Viisikko ja inkaveistos -sarjakuva Finnassa
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Valitettavasti asiantuntemuksemme ei riitä taulun tunnistamiseen. Signeerauksesta on vaikea saada selvää. Voisit kokeilla kuvahakua netissä tai kysyä apua Kansallisgallerian tietopalvelusta. Myös paikallismuseot saattavat pystyä auttamaan, jos taiteilija on paikkakuntalainen. Huutokauppakamarit (esim. Bukowskis, Hagelstam, Helander) ja osto- ja myyntiliikkeet tunnistavat myös taiteilijoita, heiltäkin voi kysyä tietoja signeerauksesta. Jos olet sosiaalisessa mediassa, esim. Facebookista löytyy antiikkiryhmiä, jotka auttavat tunnistamaan taiteilijoita kuvien ja signeerauksien perusteella.
Nokia 5030:n teknisistä tiedoista en osannut päätellä toimiiko puhelin USA:ssa. Parasta varmistaa asia Nokia Storesta, joka aukeaa arkisin klo 10.00. Puhelin numero on 09- 6124 4826.
http://www.nokia.fi/search?qt=5030
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Ljuko Dashvarin kirjoja suomeksi eikä englanniksi. Tarkistin kansallisbibliografia Fennicasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutoiminnasta, eikä sieltä löytynyt Dasvarin kirjojen suomennoksia, joten niitä ei ole suomennettu. Tarkistin myös maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmat ja ikävä kyllä niistä ei löytynyt Dashvarin kirjoja englanniksi.
Etunimeä ”Esser” ei löydy tutkimistani etunimikirjoista. Se on Suomessa sangen harvinainen etunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sen on saanut nimekseen alle 50 henkilöä, suurin osa ennen 1960-lukua syntyneitä.
Koska varmaa tietoa ei ole, voisi nimeä hiukan spekuloida, mutta tämä on tosiaan vain omaa arveluani. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://surnames.behindthename.com/name/esser kertoo, että “Esser” saksalaisperäinen sukunimi, joka on peräisin sanasta ”asse” (’akseli’). Ei tuntuisi mahdottomalta, että se olisi voinut tulla Suomeenkin tuota kautta.
Toisaalta nimi ”Esser” voisi ehkä olla muunnelma nimestä ”Asser”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta…
Jag har inte heller hittat information om något glyptotek i Helsingfors. En förteckning över Helsingfors stads statyer hittar Du t.ex. i ett häfte utgivet av Helsingfors stads turistbyrå "Skulpturer och minnesmärken i Helsingfors" (1982, 14 s.) och på Helsingfors konstmuseums hemsida (www.hel.fi/artmuseum/svenska/sivu2.html).
Du kunde kanske vända dig till någondera av de ovannämnda: Helsingfors stads turistbyrå (www.hel.fi/tourism), Helsingfors konstmuseum eller till Helsingfors stadsmuseum (www.hel.fi/kaumuseo/svenska/) för mera information.
Vuoden 1959 painos löytyy mm. Lapin kirjastosta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.79420
Näköispainosta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Alla yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&…
Mm. Kozlowskin kirjoittama Developing adapting teams on artikkeli tai luku Ilgenin ja Pulakosin toimittamassa kirjassa The changing nature of performance. Kirja on hankittu Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon. Kysy kotikuntasi kirjastosta mahdollisuutta kaukolainaukseen.
Valitettavasti emme onnistuneet paikantamaan sitaatin lähdettä. Kyselimme asiaa myös valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, josta ei kuitenkaan löytynyt ketään Marxin tuotannon asiantuntijaa. Yksi kollega pohti, että onkohan sitaatti Marxin ollenkaan, sitaatti esiintyy sadoilla sitaattisivuistoilla, mutta ilmeisesti missään ei mainita lähdettä. Toisaalta niissä paikoissa, joissa Marx-sitaateille on annettu lähteet, tätä lausetta ei esiinny. Lausahduksen alkuperä on askarruttanut monia muitakin, pohdintaa löydät esimerkiksi näiltä sivustoilta:
http://www.answerbag.com/q_view/1531331
http://wiki.answers.com/Q/What_is_the_origin_of_the_quote_'Give_a_man_a…'
http://www.barrypopik.com/index.php/new_york_city/entry/…
Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
