Eeva-Leena Sariolan Ruoho huojuu tuulessa -laulussa lauletaan tosiaan alku- ja välisoittona Uii, ui-wa-ko-ba. Sen tarkemmin ei selitetä, onko tekstillä jokin merkitys. Laulu löytyy monista lastenlaulukirjoista, mm. kirjasta Leikkilaulujen juhlakirja.
Nils-Aslak Valkeapään teoksen Ruoktu váimmus (1985, engl. Trekways of the wind) osien nimet ovat englanninnoksessa White spring nights (Giđa ijat čuovgadat), Bluethroat, twitter, sing ja Streams' silver veins.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3796766#toc
https://finna.fi/Record/helka.1267467
Yleisten kirjastojen kirjastotilastoissa ei ole sellaista listausta, joissa tuotettaisiin koko kokoelman nimekemäärästä vähennetty lainattujen nimekkeiden lukumäärä eli kirjat, jotka ovat paikalla juuri tilastointihetkellä. Ylipäätään tilastomme ovat sellaisia, jotka tuotetaan kerran vuodessa. Muut raportointityökalut on kehitetty lähinnä aineistonhankinnan ja oikeaan paikkaan ohjaamisen avuksi eli esimerkiksi on tutkittu, millainen kirjallisuus missäkin kirjastossa on paljon lainattua, kuvaus yhdestä esimerkistä löytyy Kirjastojen vaikuttavuus-sivulta. Tilastotietokannasta saa esiin listauksen kokoelman lukumäärän mukaan, siinä Helsingin kaupunginkirjaston aineistolukumäärä on suurin.
Yliopistokirjastojen, erikoiskirjastojen ja…
Kirjasampo-palvelussa voi selata teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Kuuba. Ehkä löydät niiden joukosta oikean teoksen. Kimalaiskolibri/ Meri, Tapio on autofiktio ja sijoittuu Kuubaan sekä Guatemalaan ja päähenkilö on mies, voisiko se olla etsimäsi? Teoksen nainen on kylläkin lentokenttävirkailija.
Hei,
Tarkoitat varmaan Ines Lappalaisen kirjaa Liian mukava mörkö, joka ilmestyi Lasten oma kirjastokerho -sarjassa (Sanoma, 1980). Kirja löytyy Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastosta ja jos krijan haluaa omaksi, löytyy sitä nettidivareista.
Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastossa on sekä Lasirakentajalehti vuodesta 1991 alkaen että Lasirakentajan käsikirja (kustantaja Tampere Enterpress). Kirjastot eivät yleensä lainaa lehtiä kokoelmastaan. Kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tut.fi/library/ Sieltä löytyy yhteystietoja ja aukioloaikoja.
Tässä mahdollisia kirjoja ja kirjailijoita, joista voisit aloittaa:
Kotimaisia omaaneja:
Paasilinna, Arto : Jäniksen vuosi, Onnellinen mies, Sotahevonen ... Kirjoja, jotka käsittelevät elämän perusasioita hirtehishuumorin avulla.
Sariola, Mauri : Laukausten hinta ja muut Olavi Susikoski -sarjan jännitysromaanit. Perinteisiä, selkeäjuonisia rikosromaaneja, joissa on mehevät henkilöhahamot.
Waltari, Mika : Komisario Palmun erehdys, Kuka murhasi rouva Skrofin ja Tähdet kertovat komisario Palmu (elokuvinakin tunnettuja Helsinki-dekkareita)
Ulkomaisia romaaneja:
Hemingway, Ernest : Jäähyväiset aseille (ensimmäinen maailmansota), Afrikan vihreät kunnaat (safarit, metsästys)
Karon, Jan : Pappila keskellä elämää -sarja. Kirjasarja, joka kertoo…
Helmetin asiakastietojen lainaushistoria pitää itse aktivoida. Lainaushistoria ei siis automaattisesti tallennu tietoihisi eikä ole myöhemmin nähtävissä.
Asiakkaan lainaushistoria ei tallennut kirjason asiakasrekisteriin, joten valitettavasti etsimäsi teoksen tietoa ei sieltäkään löydy.
Mikäli sinulla on jotain tietoja ja muistikuvia etsimästäsi teoksesta, voin yrittää etsiä sitä niillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Juuri näillä kriteereillä olevaa kirjaa emme valitettavasti onnistuneet löytämään, mutta muutama kirja tuli mieleen, jossa on ainakin osittain pyynnössäsi olevia yhtymäkohtia.
Mary Mapes Dogen Hopealuistimet (julkaistu 1865). Alankomaihin sijoittuva tarina kertoo sisaruksista Hans ja Gretel, jotka osallistuvat luistelukilpailuun.
Lucy Fitch Perkinsin Hollantilaiset kaksoset (julkaistu 1911). Kirja seurataan alankomaalaisia kaksosia (tyttö ja poika) ja heidän päiväänsä. Kirjassa muun muassa luistellaan.
Kumpikaan näistä kirjoista ei ole tosielämään perustuva eikä niissä taida olla Hämeenlinna-yhteyttä.
Jos joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan, niin tiedot voi kirjoitta kommenttina tämän…
Kollega kaiveli lapsuuden muistikuviaan ja arveli, että kyseessä saattaa olla tanskalainen lastenkirja Kummitus Oskari / Kirsten Norholt, Flemming Sørensen ; [suom.: Johanna Jokipaltio]. Teoksen voi varata Helmet.fi:stä, jossa sitä on kaksi kappaletta.
Kummitus Oskari. Helmet.fi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1431816__Skummitus%20oska….
Dinosauruskirjasta en valitettavasti löytänyt vastaavaa. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kirjan?
Dinosauruskirjoja voi etsiä Helmet.fi:stä hakusanalla dinosaurukset. https://www.helmet.fi/fi-FI
Apinaorkesterikirjastakaan ei ole varmuutta. Löytyi esimerkiksi Papu Elena Haron Apinaorkesterin maailmankiertue (2018), jonka viimeisellä sivulla "apinaorkesteri vilkuttaa…
Kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa, voi saada Helmet-kirjastokortin. Kortti täytyy noutaa jostakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Korttia varten tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Jos lainaat Helmet-kirjastoista, lainat täytyy myös palauttaa Helmet-kirjastoon.
Tietoa asiakkuudesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei!Näistä on suomennettu ainoastaan Toshikazu Kawaguchin kirja, ja suomennettu nimi on Ennen kuin kahvi jäähtyy. Löydät sen Vanamo-verkkokirjastosta täältä.
Vuosikertomuksia ei kaupunginkirjaston kokoelmista tuolta ajalta löydy. Kysytyn ajan kattaa kirja 'Puoli vuosisataa Elannon historiaa', tekijänä Jouko Siipi. Kirja löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Varastosta löytyvät myös Elanto-lehden vuosikerrat, ehkä niistä on hyötyä.
Yrjö Jylhä on suomentanut Henry Wadsworth Longfellown runon The Wreck of Hesperus eli Hesperuksen haaksirikko.Runo sisältyy Eino Railon toimittamaan teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933). Teos on digitoitu Projekti Lönnrotiin ja on siis luettavissa netissä. Teos löytyy joko Eino Railon nimellä tai numerolla 2060.http://www.lonnrot.net/http://www.lonnrot.net/valmiit.html
Italialaisesta ruokakulttuurista löytyy paljon teoksia. Voit tutustua mm. näihin: Herkullista historiaa: kulttuurisia makupaloja Italian keittiöstä kautta aikain; Ihana Italian keittiö; Makujen maailma: Italia. Lisää kirjoja löydät www.lapinkirjasto.fi-sivulta aineistohaku ja varaukset. Haku-ruutuun kirjoita kahden asiasanan kohdalle italia ja ruokakulttuuri, saat lisää kirjavalikoimaa.
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
Varausmaksun palautus ei kuulu kirjaston käyttörutiineihin. Kieltämättä tuntuu harmittavalta joutua maksamaan sellaisesta mitä ei voi käyttää. Toisaalta on todettava, että suurin osa sellaisista C- ja VHS-kaseteista, joista asiakas ilmoittaa että ne ovat käyttökelvottomat, toimivat hyvin kirjaston laitteilla tarkistettaessa. Sitä en tiedä, miksi näin on; ei kirjastossakaan ole tätä tarkoitusta varten huippulaitteita, aivan tavallinen kannettava radio-kasetti-cd-soitinyhdistelmä vain.
Suosittelen että jätät kirjastolle palautteen asiasta. HelMet-kirjastoille palaute menee tästä osoitteesta: https://www2.helmet.fi/feedback/
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)