Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html
Kirjassa "Standard catalog of world coins : eighteenth century, 1701 - 1800" on Ruotsin kohdalla mainintaa tästä rahasta. AF tarkoittaa Adolf Fredrik. Teos löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta, Pasilasta.
Minja-nimeä koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8bf56778-6a1…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3128c592-8ac…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4a009ea0-15c…
Pelkkää Mire-etunimeä ei kirjastomme etunimikirjoista löytynyt, mutta esim. Mirella-nimen yhteydessä mainitaan Mire sen lempinimijohdoksena.
Mm. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön kerrotaan Mirella-nimen olevan italialainen muunnos Mireille-nimestä, jona pohjautuuu latinan mirari-verbiin, jokanka merkitys on ihailla.
Muita samankaltaisia nimiä ovat Mira, Miranda, Mirja.
Laalo, joka on karjalainen sukunimi, perustuu ortodoksiseen nimeen, jonka venäläisiä muotoja ovat Lala, Falalei ja Fallelei. Laalo-nimeä on esiintynyt ainakin Joutsenossa ja Kirvussa. Lähde Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Tonttuparaati on Kurt Noackin sävellys 1930-luvulta. Alkuperäiseltä nimeltään se on Heinzelmännchens Wachtparade. Scandia-musiikki julkaisi kappaleesta pianosovituksen irtonuottina 1960-luvulla (KS 457). Sovitus on suhteellisen haastava, taitavalle pianistille sopiva. Kappaleen keskellä ja lopussa sävellaji on As-duuri.
Nuottia on saatavissa Outi-kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.222786
Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta…
Yhteiskoululla on alun perin tarkoitettu koulua, tarkemmin oppikoulua ja sittemmin yläkoulua ja lukiota, jossa opiskelee sekä tyttöjä että poikia. Ensimmäiset yhteiskoulut perustettiin 1880-luvulla, mutta tyttö- ja poikakouluja oli olemassa vielä pitkälle 1900-luvulle saakka. Monet entiset oppikoulut, kuten Helsingin suomalainen yhteiskoulu ja Tampereen yhteiskoulun lukio, ovat säilyttäneet nimessään sanan yhteiskoulu, mutta jotkut ovat myös luopuneet siitä, kuten Kallion lukio (ent. Kallion yhteiskoulun lukio). Yhteiskoulu – Wikipedia Kouluelämää Helsingissä 1800-luvulla | Helsingin kaupunki
Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Rai luolapoika –elokuvaa. Elokuva tai elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1971. Ehkä kannattaisi pyytää Yleisradiota esittämään se uudelleen. Palautteen Ylelle voi jättää tämän linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute/
Lukumakuja on kovin monenlaisia. Joku haluaa lukea hauskoja kirjoja, toiselle hevoskirjat ovat kaikki kaikessa, kolmatta kiinnostavat klassikkotarinat.
Sivupiiri-sivusto on hyvä paikka aloittaa hyvien kirjojen etsintä. Sieltä löytyy esim. kirjastolaisten kirjavinkkejä ja lasten ja nuorten kirjoittamia kirja-arvosteluja. Sivupiirin kirjavinkkisivulle pääset alla olevasta linkistä:
http://www.sivupiiri.fi/kirjavinkit
Oulaisten kirjaston sivuilta löytyy Kirja kantaa –kirjallisuusdiplomi. Siellä on mm. 5-6-luokkalaisille lukuvinkkilistoja eri aiheista:
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=462
Toivottavasti löydät näiden avulla itsellesi mukavaa luettavaa.
Kirjailija Maerja Jalosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Merja Jalo -bibliografia 1977-1998 / Simo Sjöblom
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Hyvä tietopaketti hänestä on Helsingin kaupunginkirjaston tekemällä Sanojen aika -sivustolla:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=296&lang=FI
Sosiaali- ja terveysalalla opiskeluvalinta on kaksivaiheinen. Ensin on esivalinta ja sen jälkeen osa hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella.
Tarkempia tietoja esivalinnassa- ja varsinaisesta valinnassa painotettavista asioista löydät alla olevista linkkien kautta. Valintaperiaatteet ovat samat muissakin oppilaitoksissa, vaikka ne esitelläänkin yhden oppilaitoksen kautta.
http://www.saimia.fi/haku/fi/kevaan-yhteishaku/amk-tutkinnot/sosiaali-j…
http://soteli.metropolia.fi/
Tietoa sota-ajalta voi löytyä sota-arkistosta http://www.sota-arkisto.fi/. Sota-arkistosssa on mm. asevelvollista laaditut kantakortit.
Sukututkimuksesta on hyödyllisiä linkkejä mm. Siirtolaisuusinstituutin sivuilla osoitteesta
http://www.migrationinstitute.fi/db/links/index.php .
Ihan kaikista sotakirjoista tai sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista ei varmasti ole täydellistä listaa. Melko hyvän kuvan Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista saa kuitenkin perinteisen Helmet-haun tarkennetulla haulla osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/search*fin/X, kun etsii asiasanalla (valitse pudotusvalikosta ”Asiasana”) ”sotakirjallisuus”, valitsee kohdasta ”Kokoelma” vaihtoehdon ”Kaunokirjallisuus”, rajaa aineiston kirjoihin ja valitsee halutun kielen, esimerkiksi suomen, jos halutaan suomenkielisiä sotakirjoja. Silloin tulee pitkä lista Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista.
Vastaavasti sotahistoriasta saa listauksen asiasanalla ”sotahistoria” sekä rajaamalla kokoelman tietokirjallisuuteen. Hakusanayhdistelmä ”sota” ja…
Valitettavasti ePressiä voi käyttää vain kirjaston tiloissa. Etäkäyttö ei ole mahdollista.
Ohessa kopio Helmetin sivuilta: ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä.
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
Lauri Pohjanpään runon kevät voi lukea muun muassa näistä linkeistä:
http://mirjammatilda.blogspot.com/2017/04/hei-vaan-puro-huus-ohi-rynnat…
https://www.etlehti.fi/comment/114893#comment-114893
https://kareliakuoro.files.wordpress.com/2013/04/kevc3a4t.pdf
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy paljonkin tietoa Kahlil Gibranista, mutta selvää vastausta kysymykseen, oliko hän kristitty, on vaikea saada.
Seemiläisen kirjallisuudenhistorian luokassa 86.92 olevassa teoksessa "Rakastettu profeetta: Gibranin ja Haskellin kirjeitä", päätekijä Kahlil Gibran, kerrotaan kirjailijan vanhemmista, että he olivat maroniitteja, Rooman paavin alaisia Idän kristittyjä, jotka erosivat latinalaisesta kirkosta siinä, että heillä oli syyriankielinen liturgia ja papistolla oikeua avioitua (s. 15).
"Otavan kirjallisuustieto" luokassa 86.03 kertoo Gibranin olleen libanonilaissyntyinen runoilija ja taidemaalari (s. 241).
"Tietojätti: Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö" luokassa 03 luonnehtii Gibrania…
