Kysymiäsi Kubrickin elokuvia ei kirjastoista löydy. Kubrickin ohjauksista löytyy esim. Useista yleisistä kirjastoista löytyvät seuraavat videot:
Barry Lyndon; Spartacus; Hohto; Full Metal Jacket; 2001 avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini.
Kirjastot tilaavat videoelokuvat tiettyjen hankintakanavien ja niiden tarjoamien valmiiden listojen kautta. Sieltä tilataan sen mukaan, mitä on tarjolla. Tekijänoikeuskysymykset ovat niin vaikeita, ettei kirjastoilla ole mahdollisuutta hankkia elokuvia näiden listojen ulkopuolelta kuin poikkeustilanteissa. Yleiseen kirjastoon ei siis kannata jättää edes tilausehdotusta toivomistasi elokuvista.
Tässä muutamia lähteitä negatiivisen ja positiivisen vapauden käsitteille:
Berlin, Isaiah (2001), ”Kaksi vapauden käsitettä”, teoksessa Vapaus, ihmisyys ja historia. Gaudeamus.
Skinner, Quentin (2003), Kolmas vapauden käsite. niin&näin.
Vapaus (2018). Toim. Sami Syrjämäki. niin & näin.
Tieteen termipankki: Filosofia:vapaus. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:vapaus.)
Sami Syrjämäki: Berlin vapaudesta. Logos-ensyklopedia. Syrjämäki, Sami, Kannisto, Toni (toim.). Eurooppalaisen filosofian seura ry. https://filosofia.fi/node/2397
Henrik Rydenfelt: Kaksi vapautta, kaksi demokratiaa https://etiikka.fi/kaksi-vapautta-kaksi-demokratiaa/
Hei!
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmia Eepos-verkkopalvelusta tästä osoitteesta: https://eepos.finna.fi/
Eepos-kirjastokimppaan kuuluvat Seinäjoen lisäksi kaikki muutkin Etelä-Pohjanmaan kirjastot ja myös Kaskisten kirjasto. Voit kaikkien näiden kirjastojen kokoelmia selata tuolla verkkokirjastossa. Täältä näet kaikki kimpassa mukana olevat kirjastot: https://eepos.finna.fi/Content/about
Hakutulokset voi rajata näyttämään vain tietyn kirjaston kokoelmat. Rajaa hakua -toiminta löytyy sivun oikealta puolelta.
Terttu on luontoaiheinen nimi (terttu, kukinto, marjaryhmä), jota esitettiin etunimeksi jo 1879 mutta se pääsi Suomen almanakkaan vasta 1929. Varhaisimpina aikoina Terttua on käytetty miespuolisena Tertullianuksen kutsumanimenä. Nimi oli suosittu etenkin 1920-1950 luvuilla. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997 ja Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007)
Aviannasta olikin sitten vaikeampi löytää tietoja. Nimi on moderni yhdistelmä nimistä Aava ja Anna.
Katso lisää: http://www.baby-names-and-stuff.com/english-baby-names/avianna.asp
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Aviana
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Kyseessä on todennäköisesti myrkky nimeltä strykniini. Strykniini aiheuttaa voimakkaita kouristuksia, joiden kerrotaan voivan jäykistää kasvojen lihakset hymyn kaltaiseen ilmeeseen. Kasvi, josta strykniiniä saadaan, on nimeltään strykniinipuu (Strychnos nux-vomica). Sitä kasvaa luonnonvaraisena Aasiassa, etenkin Intiassa, mutta istutettuna myös muualla.Agatha Christie on käyttänyt useassa kirjoittamassaan tarinassa myrkkynä strykniiniä, löysin lähteistä seuraavat:Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles) -esikoisteoksessaan. Hercule Poirot ratkoo rikkaan naisen suljettujen ovien takana tapahtunutta murhaa. Tarina on esitetty Poirot-tv-sarjan kaudella 12.How Does Your Garden Grow (suom. Kukkatarha). Novellissa Poirot…
Vanhimmat tehtävät löytyvät vuodelta 1874, ne ovat Rafael Laurenin toimittamassa kirjassa
"Matemaattiset tehtävät ylioppilaskirjoituksissa 1874-1915".
teoksen tiedot eivät löydy aineistotietokannasta, koska kaikkea vanhempaa varastoaineistoa
ei ole vielä luetteloitu. Aineistotietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa)löytyvät ylioppilaskirjoitusten matematiikan
tehtävät 1968 alkaen, mistä saatavuustiedot voi näiltä osin tarkistaa kirjoittamalla nimekehakuun MATEMATIIKAN YLIOPPILASTEHTÄVÄT tai
YLIOPPILASTEHTÄVÄT MATEMATIIKKA tai MATEMATIIKAN TEHTÄVÄT. Erilaiset
hakusanat johtavat erilaiseen tulokseen, koska tehtäviä on julkaistu vaihtelevin koostein.
Kannattaa kokeilla kaikkia. Kaikki vanhemmatkin tehtävät siis löytyvät, mutta
löytyvät…
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:…
Juhani Linnoisen kirjoittama Katto pois! : 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000) on tosiaan melkoinen harvinaisuus kirjastojen kokoelmissa. Kuitenkin se on saatavana helmet-kirjastoista. Tällä hetkellä ainoa kappale on lainassa, eräpäivä on 27.3.2024. Voit varata kirjan ja saat sen haluamaasi helmet-kirjastoon. Varausjonoa teokseen ei juuri nyt ole.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375608__Skatto%20pois__O…
Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että Eteläranta 8:ssa nykyisin sijaitseva rakennus on nimeltään Kirkon talo (ruots. Kyrkans hus) ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintorakennus. Kirkkohallitus ja Kirkon eläkerahasto ostivat Kirkon talon vakuutusyhtiö Ilmariselta vuonna 2012 ja Kirkkohallitus muutti tiloihin kesällä 2014. Arkkitehtitoimisto Ola & Ethel Hanssonin suunnittelema talo on alun perin rakennettu Finska Ångfartygs Aktiebolagetin eli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) toimistoksi vuonna 1955. SHO:n jälkeen talossa ovat toimineet muun muassa Japanin Suomen-suurlähetystö ja asianajotoimisto Hannes Snellman.Näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että rakennus ei ole ollut asumiskäytössä.Lisätietoja…
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998).
Internetistä löytyy myös tietoa Lindgrenista, ruotsiksi ja englanniksi esim. seuraavilta sivuilta, http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/ .
Eniten tietoa Katherine Alice Applegatesta löytyy Mervi Kosken toimittamasta kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta. Wsoy:n sivuilla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312on on myös jonkin verran tietoja kirjailijasta, samoin suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/K._A._Applegate.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tarkkaa ja luotettavaa tietoa on mahdoton saada. Eri maiden tilastojärjestelmät poikkeavat toisistaan paljonkin. Myös se, ketkä kaikki tilastoidaan yliopisto-opiskelijoiksi, vaihtelee.
Unescon tilastoja voi pitää luotettavina, mutta heidän tilastoistaan löytyvät tiedot tosiaan vain maittain, ei yhteenlaskettuina. Tämä tilasto löytyy täältä:
http://stats.uis.unesco.org/unesco/TableViewer/tableView.aspx?ReportId=…
Wash this blood clean from my hand löytyy muutamasta yleisestä kirjastosta, ei tosin Hämeenlinnan kirjaston valikoimasta. Voimme tilata sen sinulle kaukolainaksi Hämeenlinnaan. Kaukolainan hinta on 6 euroa. Tätä englanninkielistä löytyisi myös pokkarina akateeminen.comin valikoimasta, hinta näyttää olevan 11.90. Ranskankielinen alkuteos on nimeltään Sous les vents de Neptune. Sitäkin löytyy suomalaisista kirjastoista, eli voimme tilata ranskankielisenkin sinulle kaukolainaksi, mikäli haluat.
Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
