Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen…
Vuonna 2004 on julkaistu näköispainos Suomen karttakirjasta vuodelta 1920, Genimap. Vuodelta 1943 on olemassa Suomi : yleiskartta 1:400000, Maanmittaushallitus (1 kartasto, 192 s.
Historiallisten karttojen linkkejä Makupaloissa
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=483eb8b8-7407-49c0-81cb… .
Vapaa-ajan tapaturmien määrittelyyn liittyy joitakin ongelmia. Onko esim. pyöräilijän onnettomuus liikenne- vai vapaa-ajan tapaturma? Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt asiaa. Selvitys löytyy täältä:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/tapaturma/luku2.htm
Harrastuksiin liittyviä tapaturmia ja loukkaantumisia on selvitelty lähinnä liikuntaharrastusten osalta. Socius, sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti verkossa, kirjoittaa aiheesta lehtensä numerossa 1/2005:
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-12005/sivu1.htx
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Tapaturmatilasto 2002: koti- ja vapaa-ajan tapaturmat –julkaisusta löytyy tietoa mm. liikuntatapaturmista. Koko julkaisu löytyy täältä:
http://…
Verbit suomen kieli asiasanoilla saadaan Keskikirjastojen verkkokirjastossa tiedonhaussa laiha hakutulos. Teoksia löytyy verbien erilaisista ominaisuuksista, mutta ei kattavaa luetteloa. Suomen kielen sanakirjoja löytyy kirjaston hyllystä, esim. Kielitoimiston sanakirja, osat 1-3 (Kotimaisten kielten keskus, 2012). Anne Saarikalle on tehnyt kirjan Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille (Gummerus, 2010), jossa sanaluettelossa on yleisiä sanoja. Niissä sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana ovat muut sanaluokat. Hakutermeillä sanat frekvenssit suomen kieli löytyy vähän vanhempi kirja Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish (WSOY, 1979). Uusia sanoja on julkaisuvuoden jälkeen syntynyt, mutta tällä…
Suomen rahat arviointihintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys 2004. Kirjasta löytyy, niin kuin nimikin jo sanoo, rahojen hintatietoja, hinta vaihtelee riippuen rahojen kunnosta. Kirja löytyy ainakin käsikirjaston hyllystä tai siitä on myös lainattavia kappaleita. Rahojen hintaa voi käydä tiedustelemassa myös antiikki- tai rahaliikkeeestä.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi teosta jotka käsittelevät lastenhoidon historiaa Suomessa. Kysy seuraavia kirjoja lähikirjastostasi:
Välimäki, Anna-Leena; Lasten hoitopuu - lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1999 sekä
Hämäläinen-Forslund, Pirjo; Maammon marjat - entisaikain lasten elämää. Pirjo Hämäläinen-Forslund. WSOY, Porvoo, 1987. (Ainakin tässä teoksessa on kehdon, syöttötuolin ja vaunujen käytöstä Suomessa kappaleessa "Kehdossa, kainalossa ja sylissä")
Sinun kannattaisi tutustua ehkä myös teokseen: White, Colin; The world of the nursery. Herbert, London, 1984. Se käsittelee lastenhuoneiden sisustuksen historiaa yleensä. Kirja on melko harvinainen,…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Pikomi on Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän murteen sana, joka tarkoittaa kiireistä juoksua. Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjän artikkelin mukaan se olisi lainattu venäjänkielisestä juoksemista tarkoittavasta sanasta бегом (begom).
Murretietoa Miehikkälästä - Virittäjä
Kirjallisuutta:
Laalo, Klaus. (1990). Miehikkälän murreopas.
Kyseessä lienee elokuva Vaarallisen kiven metsästys. Tätä on kysytty aikaisemminkin kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/joskus-pienena-tyttosena-katsottiin-kaverin
Kyseessä voisi myös olla Albert Barillen animaatiosarja ihmiskehosta Olipa kerran elämä. Sarjan osa 4 käsittelee roansulatusta ja aineenvaihduntaa. Sarja on ilmestynyt vuonna 1984 ja siitä on julkaistu sekä kirjoja että DVD-levyjä.
Wikipedia-artikkelissa on sarjasta hiukan lisätietoja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_el%C3%A4m%C3%A4
Sarjaa näyttää olevan jonkin verran katsottavissa YouTube:ssa (https://www.youtube.com/)
https://www.youtube.com/results?sp=mAEB&search_query=olipa+…
Tässä muutamia runo- ja muistolausekirjoja, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kirjoja on monissa kirjastoissa.
- Päivänlasku / toim. Hannu-Pekka Lappalainen
- Kiitos eilisestä / Eeva Kilpi
- Aika on jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun / toimittanut Katarina Yliruusi
- Surun sisar on lohdutus / Maaria Leinonen
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja / toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki
- Surun sylissä: lohduttavia ajatuksia / toimittanut Merja Pitkänen
Kuolinilmoituksissa on myös muistettava noudattaa tekijänoikeuksia, kirjallisuudesn käyttöön kuolinilmoituksessa voi hakea lupaa Sanastosta, https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Risto on suomalainen lyhentymä nimestä Kristoffer, joka taas on muuntuma kreikkalaisesta nimestä Kristoforos (Kristuksen kantaja).
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kun jollakulla on "perhosia vatsassa", hän on jännittynyt tai peloissaan. (Lähde: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja / Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, 2008)
Vatsanpohjasta tai mahanpohjasta ottaminen -ilmaus taas liittyy nimenomaan huvipuistolaitteessa tai mäkistä tietä kiitävässä autossa istumiseen. Tällöin suolet puristuvat mahaontelon seinämiä vasten kun laite tai auto nousee, laskeutuu tai kääntyy äkillisesti. Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan tästä ilmiöstä:
http://tieku.fi/kysy-meiltae/mikae-mahanpohjasta-oikein-ottaa
Perhoset vatsassa -ilmiön syyt ovat hermostolliset, eikä oireiden syitä tarkasti tunneta. Tieteen kuvalehden sivuilta löytyy selvitystä tähänkin ilmiöön…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Katriina on muunnos nimestä Katarina, Suomen almanakassa 1890-1907 ja uudelleen vuodesta 2000...Katarina, Katarina (kreik. katharós, puhdas, siveä), kristikunnan suosituimpia nimiä. Tarkemmat tiedot löytyvät em. teoksesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimistä. Aiempia vastauksia voit katsoa arkistosta, esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7545… .
Ensimmäiset Ailat on kastettu 1800-luvun lopussa ja almanakkaan nimi tuli 1929. Almanakkaan ilmestymisen jälkeen nimestä tuli suosittu. Suurin osa Ailoista onkin syntynyt 1930-1950 -luvuilla.
Nimitilasto Ailasta Väestörekisterikeskuksen sivuilta:
Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 alle 5 alle 5 alle 10
1900-19 0 134 134
1920-39 0 4102 4102
1940-59 alle 5 9330 alle 9335
1960-79 0 1784 1784
1980-99 0 335 335
2000-09 0 152 152
2010-15 0 151 151
Yhteensä alle 10 alle 15993 alle 16003
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen Arja tilastot selviävät em. palvelusta. Arja on ollut suosituin 1940-luvulla. Suurin suosio nimellä on ollut 1950-luvulla.
tade eli lanta on kansankielessä syntynyt termi. Nykysuomen sanakirja ei sen tarkempaa selitystä sanan synnylle anna. Vastaavasti Tadikko on talikko, millä luodaan lantaa.
Suomen sanojen alkuperä osa 3 kertoo samaa, eli lehmän lannasta käytetty termi, mikä on vaihdellut hieman murteittain esimerkiksi tale, tae tai taahe.
katsottu: Nykysuomen sanakirja 3 (1978) sekä Suomen sanojen alkuperä 3 etymologinen sanakirja (2000).
Kansalliskirjaston Finna-haulla Pättikankaalta löytyy 22 kirjanimekettä. Tässä linkissä ne on järjestetty ilmestymisvuoden mukaan. Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, mutta ei välttämättä omakustanteista ellei tekijä ole toimittanut niitä kirjastolle.
Kirjasampo-sivustolla on mainittu 19 Pättikankaan teosta. Siellä on myös kirjailijan elämäkertatietoja sekä tarkemmat kuvailut teoksista.
Eipä löytynyt tärppihieveriä slangisanakirjoista eikä murrekirjoista! Lähetä sähköpostia Suomen partiolaisten sivulta (http://www.partio.fi/) löytyvään osoitteeseen ja kysy! Luulisi, että Tärppihieveri löytyisi partiolaisten hyllystä ja kirjan sivuilta sanan "suomennos". Jos ei, niin sitten täytynee ahdistella Tärppihieveri-kirjan suomentajia, jotka ovat Pekka Myllykoski, Anu Pöllänen ja Ville Teittinen.
