Wolfgang ja Heike Hohlbeinin kirjoissa Pimeyden lapset 1 ja 2 (WSOY 1994) on tuollainen juoni.
Risingshadow -sivustolla kirjasarjaa kuvataan näin:
"Ollessaan luokkaretkellä tuomiokirkon katakombeissa Michael törmää siellä kirjailija Henry Wolfiin. Yhdessä he lähtevät tutkimaan kiellettyä aluetta, vanhaa ruttokuoppaa. Mutta suojakaide on hauras, se pettää, ja kaksikko putoaa sokkeloiseen labyrinttiin, joka on täynnä outoja paholaispatsaita, vielä oudompia otuksia, suljettuja ovia ja salaperäisiä taikamerkkejä. Maan alta he löytävät ihmeellisen kaupungin, jonka asukkaat vähä vähältä paljastavat kaupungin monipuolisen syntytarinan."
Kysyin asiaa kollegoilta ympäri Suomea ja sain kaksi erilaista vastausta, jotka ovat tässä:
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Juhani Pohjanmies, ja se on omistettu Lahden Tyttölyseolle. Sanat ja nuotit löytyvät ainakin tyttölyseon historiikistä "Lahden yksityinen tyttölyseo 1908-1958" (s. 106 - 107). Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen voi täyttää lähikirjastossa tai tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Herman Rechberger on säveltänyt kuorolaulun Oda I, joka alkaa sanoilla Kultainen lyyra (suom. Teivas Oksala), Khrysea forminks (kreik. san. Pindaros).
Laulu löytyy nuotista (suomenkieliset ja kreikankieliset sanat)…
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-…
Lambada on brasilialainen tanssi- ja musiikkityyli, joka kehittyi 1970-80 lukujen vaihteessa vanhasta Carimbó-tanssista. Lambadan suurimpia laulajatähtiä Brasiliassa on Pinduca, jota pidetään tyylin alullepanijana. Kymmenen vuotta tyylin kehittymisen jälkeen pari ranskalaista liikemiestä huomasi sen vetovoiman ja päättivät perustaa Ranskassa lambadaa soittavan yhtyeen Kaoman. Yhtyeen suurin hitti oli "Lambada", jota kuultiin ja tanssittin vuosien 1989-1990 tienoilla maailmanlaajuisesti.
Luultavasti kuulemasi kappale on juuri tämä Kaoman Lambada. Voit varmistaa asian Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=5AfTl5Vg73A
Kappaleesta tehtiin tietysti myös suomenkielinen versio, jonka lauloi Anna Hanski. Sekin löytyy Youtubesta: http://www.…
Tässä joitakin uintitekniikkakurssitietoja pääkaupunkiseudulta:
http://www.urheiluhallit.fi/Default.aspx?id=473423
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;127;2620;9619;9620;96…
http://www.simmiswanda.fi/ee/index.php/site/uimakoulut
Kurssit taitavat tältä keväältä olla loppumassa, joten lisää vinkkejä sinun kannattanee etsiä vasta loppukesästä. Kaupunkien lisäksi kursseja järjestävät uintiseurat. Linkki suomalaisten uintiseurojen luetteloon löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_uimaseuroista
Jos etsit kursseja myös Ruotsista ja Virosta, sinun kannattaa hakea ruotsin ja viron kielillä.
Melontakursseja ja -retkiä järjestetään todella paljon, ja kattavan luettelon löytäminen ei taida onnistua. Alla…
Finna.fi-palvelusta löytyy jonkin verran turkmeenin oppikirjoja, mutta koska kyseessä on harvinaisemmin opiskeltu kieli, materiaaleja ei ole paljoa. Iso osa kirjoista on yliopistojen kirjastoissa, joten kannattaa olla yhteydessä kyseisiin kirjastoihin suoraan ja kysyä, kuinka niiden lainaaminen onnistuisi. Finna.fi:n turkmeeninkielisiä kirjoja pääset selaamaan tästä. Lisäksi Youtubessa ja ylipäätänsä netissä näyttäisi olevan oppimateriaaleja, joita voi hyödyntää opiskeluissa.
Oppimismetodeja en osaa suositella, sillä jokainen yksilö oppii eri tavalla. Kannattaa käyttää niitä tapoja, jotka ovat toimineet sinulla aikaisemminkin kielten opiskelussa.
Lopuksi ehdottaisin suomen kieliopin ja rakenteen opiskelua. Turkkilaiset kielet,…
Raaseporin kaupunki sijaitsee Etelä-Suomessa Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistettiin. Kaupungin nimi otettiin alueella sijainneen Raaseporin linnan mukaan.
https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-170045-Raseborg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raasepori
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Tällä hetkellä kirjastot tarjoavat sähkökirjoja Ellibs- ja Overdrive -palvelujen kautta. Kirjastoilla ei ole omaa julkaisukanavaa. Voit ottaa yhteyttä suomalaiseen Ellibs-palveluun osoitteella ellibs@ellibs.com ja kysyä, kuinka saat kirjasi heidän palveluunsa, josta kirjastot voivat hankkia ne kokoelmiinsa. Ellibsissä voi hinnoitella kirjansa myös ilmaisiksi.
Sokeria valmistettaessa raakasokeri sekoitettiin liuotus- ja kirkastuskattilassa kalkkiveteen. Kattilan alle sytytettiin tuli, ja sokerin liuetessa veteen seokseen lisättiin ämpärillinen naudan verta; joskus käytettiin veren sijasta vastaava määrä munanvalkuaista. Liuoksen kiehuessa veri hyytyi, jolloin sokeriliuoksen epäpuhtaudet tarttuivat siihen. Tällöin tulta pienennettiin, vaahto nousi pinnalle ja tuli sammutettiin. Kun sekoitus oli seissyt noin neljännestunnin, pinnalle kertynyt vaahto kuorittiin pois. Kuorimisen jälkeen sytytettiin taas tuli, lisättiin kalkkivesi ja veriannos, ja keitos sai kiehahtaa uudestaan. Jälleen, kun sokeri ja kalkkivesi olivat hyvin sekoittuneet, tulta vähennettiin, vaahto nousi pinnalle ja se kuorittiin…
Laulun nuotit ja sanat löytyvät ainakin Musiikki Fazerin Suuresta toivelaulukirjasta numero 3. s. 104. Kirjasarja on niin suosittu, että sitä kyllä löytyy varmasti joka puolelta maata. Mikäli kirjaa ei kuitenkaan löydy omasta kotikirjastostasi sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi…
Ranskan hallitus esitti helmikuussa 2021 ennakkoäänestyksen käyttöönottoa. Tarkoitus oli saada uudistus voimaan jo nyt käytäviin presidentinvaaleihin, mutta hanke on edelleen toteuttamatta. Jos ranskalainen haluaa äänestää, hänen on hankkiuduttava äänestyspaikalle virallisina äänestyspäivinä tai valtuutettava joku toinen käyttämään ääntään.
Présidentielle 2022. Et si… on pouvait voter plusieurs jours avant la date de l’élection (ouest-france.fr)
Kenttäpostitoimintaan liittyen löytyy sekä virallisia aikalaisdokumentteja että myöhemmin tehtyä tutkimusta.
Päämaja ohjeisti omia joukkoja kenttäpostitoimintaan virallisilla ohjesäännöillä (Kenttäpostiopas), joita julkaistiin mm. vuosina 1939, 1940, 1941 ja 1944. Näissä oppaissa neuvottiin niin yksittäisiä sotilaita kuin annettiin ohjeita kenttäpostiorganisaationkin toimintaan.
Myöhempiä tutkimuksia aiheesta ovat tehneet mm. Teuvo Rönkkönen teoksellaan "Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri" (1989) sekä Pentti Kopsa teoksillaan "Kenttäposti 1941-1945" (1991) ja "Itä-Karjalan posti 1941-1944" (1995).
Kaikki em. ohjesäännöt ja teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto)
Näiden…
Keijo "Kicke" Paananen on mukana ainakin levyissä Sinulle @ minulle ja Elämän estradilla. Kristillinen kirjakauppa Kotisataman valikoimissa on cd-levy Sinulle @ minulle http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=4320&luokkaid=&fr…
Elämän estradilla cd-levy on loppuunmyyty
http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=2189&luokkaid=&fr…
Keijo "Kicke" Paanasen levyjä löytyy myös kirjastojen kokoelmista, joita löytyy Kirjastot.fi Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä omassa kotikirjastossa, helsinkiläiset myös verkossa sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Saamelaisrumpujen kuvia selityksineen löytyy esim. Juha Pentikäisen kirjasta "Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia" sekä
T.I. Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa".
Eri ammattialojen opiskelijoille on tehty omien erikoisalojen opintoihin sopivia Ruotsin kielen oppikirjoja, mutta arkipäivän yleisruotsin opiskeluun suosittelisimme Marja Hakkaraisen ym. Hålligång-kirjasarjaa. Tuota oppikirjaa on ilmestynyt kaksi osaa, lisäksi oppikirjaan kuuluvia äänitteitä on lainattavissa useissa kirjastoissa. Matkailijan tarpeisiin sopii myös Kaija Turpeisen Sujuvaa matkaa ruotsiksi -kirjanen, johon kuuluu myös mukana oleva CD-äänilevy.
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta voit selailla yritysten tietoja. Yritystietojärjestelmän käyttö on maksutonta. Ohessa linkki:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri.html
http://www.ytj.fi/yrit_sel2.asp?kielikoodi=1
