Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola…
Tauluja kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä netin sivustojen kautta taidearviointia ja tietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi ja Hagelstamin huutokauppojen sivuilta voi myös tiedustella tietoja tauluista.
Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Yksi mahdollisuus on Turun taidemuseo, joka järjestää vuosittain teosarviointipäiviä; seuraava on nyt keväällä 4.4. klo 11-15. Taideteokset voi
viedä sinne maksuttomaan taidehistorialliseen arviointiin. Näissä arvioinneissa keskitytään teosten tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen sekä mahdolliseen tekijään.
Myös Antiikki ja Design- lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa…
Saksalainen sitaattisanakirja kertoo, että lause on saksalaisen runoilijan Johann Gottfried Seumen (1763 – 1810) runosta Die Gesänge (1804). Seume on kuitenkin ilmeisesti kirjoittanut runon kansanlaulua mukaellen.
Seumen runossa ensimmäinen säe kuuluu:
”Wo man singet, lass dich ruhig nieder,
Ohne Furcht, was man im Lande glaubt;
Wo man singet, wird kein Mensch beraubt;
Bösewichter haben keine Lieder.“
Goethen kynästä lause ei ole. Sitaatti on levinnyt saksankielisissä maissa eri muodoissa.
Seumen runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/dudenzitateundau0000unse/page/516/mode/2up?q=seume
http://www.zeno.org/Literatur/M/Seume,+Johann+Gottfried/Gedichte/Gedichte/Die+Ges%C3%A4nge
Heli Karjalainen on kirjoittanut useita teoksia myös 80-jälkeen ja teokset on julkaistu juuri samalla nimellä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan tuorein Heli Karjalaisen teos on vuonna 2016 julkaistu teos Kaikki nämä päivät.
Löydät kaikki Heli Karjalaisen tähänastiset teokset Fennicasta kirjoittamalla hakulaatikkoon "Karjalainen Heli".
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595896225
Kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta ei hankita Helsingin kaupunginkirjastoon. Yliopistojen julkaisemat tutkimukset, jotka eivät ole tarkoitettukaan kovin suurelle yleisölle, ovat varmimmin saatavissa yliopistojen kirjastoista.
Kysymäsi Antti Kasvion tutkimus käsittelee kuitenkin toimintatapojen kehittämistä Helsingin kaupungin työpaikoilla, joten kirja on hankittu kirjastoon. Saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet. Kirjoja voi varata mihin tahansa kirjastoon, kunhan on kirjastokortti ja kortilla nelinumeroinen PIN-koodi. Esimerkiksi Jarmo Leppiniemen kirja Kirjanpito:perusteet ja harjoitukset vuodelta 1999 löytyy Rikhardinkadun, Oulunkylän, Paloheinän, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjan voit varata myös soittamalla kyseisiin kirjastoihin ja noutamalla itse varaus on maksuton, muutoin maksaa 50 snt.
Hei!
Dvd-elokuvien luettelointitietoihin on pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kokoelmatietokannassa tallennettu tieto käyttörajoituksista eli tieto siitä, minkä ikäiset voivat elokuvan katsoa. Nämä merkinnät perustuvat Valtion elokuvatarkastamon asettamiin ikärajoihin. Merkinnän näkee kun avaa elokuvan luettelointitiedot klikkaamalla elokuvan nimeä.
Voit kokeilla Helmet-kokoelmatietokannasta esim. tarkennettua hakua (etusivulla linkki): Kirjoita hakusanakenttään:
lastenelokuvat and not (K7 or K11 or K13 or K15 or K18).
Hakukenttään kirjoitettu hakulauseke rajaa pois elokuvat, joiden luettelointitietoihin on merkitty jokin suluissa oleva ikäraja.
Rajoita haku Lasten kokoelmaan ja valitse aineistolajiksi DVD-levy.
Tuloksena saat dvd-…
Kysymästäsi aiheesta löydät lisää kirjallisuutta hakusanoilla ' sairaus, kokemukset, henkilöhistoria, muistelmat, kuolema ' . Esimerkiksi mainittakoon Sederholm, Helena: Nainen jolla on sisällään sateenvarjo, 1998 ; Kuuppelomäki, Merja: Kärsimys ja toivo syöpää sairastavan ihmisen elämässä, 1997; Vilppola, Helmi: Perhosen lento, 1998; Lear, Martha: Sydänääniä, 1982.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa Raamattu on paperikirjana, äänikirjana cd-levyillä, cd-rom-muodossa ja Uusi testamentti myös e-äänikirjana. Raamattu on ilmestynyt myös e-kirjana nimellä Suomalainen eRaamattu, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. eRaamattu on Kansalliskirjaston kokoelmissa ja myös ostettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eraamattu&type=AllFields
Nimi Anton tulee kreikkalais-latinalaisesta sukunimestä Antonius. Antonius-nimen merkitys on kuitenkin valitettavasti epäselvä, varmaa tietoa nimen meriktyksestä ei siis ole. Nimeä on selitetty muun muassa sanalla antius, joka tarkoittaa edessä seisovaa tai esimiestä
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera?language_con…
Eepos-kirjastoilla, joihin Kauhavankin kirjastot kuuluvat, ei ole enää käytössä Kirjastokinoa. Sen tilalle on tammi-helmikuun vaihteessa otettu käyttöön Cineast-elokuvapalvelu, joka toimii kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla samalla tavalla, kuten Kirjastokino ennen. Cineastin löydät tämän linkin takaa.Kirjastokortin numero on kirjastokortissasi oleva kirjaimista ja numeroista muodostuva sarja. Se voi olla kortin etu- tai takapuolella riippuen siitä millainen kirjastokortti sinulla on käytössäsi. Pin-koodi on puolestaan nelinumeroinen korttiisi liitetty salasana. Mikäli pin-koodi on unohtunut, sen voi tarkistaa käymällä lähimmässä Eepos-kirjastossa paikanpäällä. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei tietosuojasyistä voida…
Ikävä kyllä et voi. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sääntöjen mukaan kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Tietoa kortista löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kaikkien tuntemieni konstien kokeilemisen jälkeen on pakko todeta, että tällaista laulua ei vaan tunnu löytyvän. Ei Riinalla, ei äidillä, ei isällä. Asiaa on yritetty selvittää sosiaalisessa mediassa aiemminkin, yhtä huonolla menestyksellä. Jotkut ovat muistaneet kertosäkeen muodossa "kiltti isä, jätä äiti rauhaan", mutta silläkään ei ole tullut osumia.
Yksi mahdollinen selitys on, että kysyjän muistama kertosäe ei mitenkään näy laulun nimessä tai alkusanoissa, jotka tavallisimmin ovat hakujen kohteena. Kansallisdiskografiamme ei tällaisia hakusanoja tunnistanut, mutta ei sieltä kertosäkeillä yleensä löydäkään, vaikka usein alkusanoilla, varsinkin nuottina julkaistut.
Valitettavasti joudumme siis tässä vaiheessa toteamaan, että löytymättä…
Jos teillä on Lauttasaaren kirjaston antama kirjastokortti, johon haluatte uuden salasanan, niin ottakaa yhteyttä Lauttasaaren kirjastoon (lauttasaaren_kirjasto@hel.fi tai puh. 09-31085020) tai johonkin muuhun Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. He pystyvät selvittämään Omat tiedot -osastossa ilmenneen ongelman.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki yhteystiedot täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Teillä on myös Kouvolan kirjastokortti ja siihen liittyvä salasana/tunnusluku. Jos haluatte tähän korttiin uuden tunnusluvun, niin se annetaan vain henkilökohtaisesti kirjastossa. Sitä ei voi saada kirjaston nettisivun kautta tai sähköpostitse. Voitte pyytää uuden tunnusluvun mistä tahansa Kouvolan kirjastopisteestä.…
Forssellin sodanjälkeisiä (1940-luvun lopulta) kirjoja olivat
Källorna. - 1945
Skriftskola - uppgift och gåva. - 1947
Solvisans skugga. - 1948
Näistä kenties kysytty olisi ensimmäiseen kirjaan sisältyvä 'Min invalid', joka on ajoitettu tammikuuhun 1942. Muistelmassa vaikeasti haavoittunut ja pysyvästi vammautunut reservin vänrikki (siviilissä kansakoulunopettaja) vierailee kertojan pappilassa ennen kuin lähtee häntä hakemaan tulleen vaimon kanssa käymään lomalle kotiseudulleen, jossa hän voi ensi kerran nähdä juuri syntyneen poikansa.
Kirjoittaja haluaa muistamallaan tapauksella korostaa kodin suurta merkitystä.
