Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti…
Hei!
Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6…
Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos
(löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
Kirja on Rudolf Björnssonin ”Työväenverta ja herrasväenverta, rakkaus romaani nykyisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taistelusta otettuine aiheineen” (Otto Andersin, 1900-1901). Tämän tiesi kertoa ”Työmies”-lehden 30.12.1901 arvostelu.
Helsingin kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa muihin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin maksamalla kuljetusmaksun, joka on 16 mk 1-3 palautettavaa yksikköä kohti.
Kalevan kotisivu Internetissä on http://www.kaleva.fi Tilauslomakkeen saa esille valitsemalla tilaukset. Jos haluat lähettää sähköpostia, osoite on
tilaajapalvelu@kaleva.fi
Oulu-lehti jaetaan ilmaiseksi oululaisiin koteihin. Kirjasto kuitenkin saa lehtensä tilattuna, lehden hinta on yli 300 mk. Lehden osoite on Pl 52, 90150 Oulu
Muita suomalaisia elektronisia lehtiä löytyy mm. Oulun kaupunginkirjaston kotisivulta www.ouka.fi/kirjasto/elehdet1.htm. Tosin osaa näistä lehdistä pääsevät lukemaan vain tilaajat.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy sanahaku-hakutapaa käyttäen antamalla hakusanoiksi vammaisliikunta uinti seuraavat viitteet: Uimahallien käyttötoimikunta: Erityisryhmät uimahalleissa, Helsinki : Opetusministeriö, Tabloid, jakaja, 1990; ja Tuominen, Sinikka: Tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden vesiliikunnasta, Helsinki : Liikuntatieteellinen seura, [1986]. Ènsin mainittua ei tosin ole enää saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, jälkimmäistä kyllä. Saatavuustiedot saa teoksen nimeä hiirellä klikkaamalla. Antamalla Helmetin aihehakuun hakusanan uinti saa yli 60 viitettä. Niitä voi rajata kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua esim. kielen tai ilmestymisvuoden mukaan.…
Kirja on palautunut Launeelle.
Palautukset Launeen kirjastoon on syytä jättää suoraan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina.
Postilaatikko on tarkoitettu postille, siihen ei saa jättää palautuksia.
Pääkirjastossa on palautusluukku, johon kirjoja voi palauttaa myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla…
Gottfried Kellerin teoksista on ainakin seuraavat suomennokset:
188?: (vuosi on epävarma, samoin kääntäjä) Wäärinkäytetyt rakkaudenkirjeet (Die mißbrauchten Liebesbriefe)
1888: Seldwylan asukkaat (Die Leute von Seldwyla); suom. K. Wiljakainen ja Hj. Hagelberg
1908: Novelleja; suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1921: Maakylän Romeo ja Julia (Romeo und Julia auf dem Dorfe); suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1922: Viheriä Heikki (Der grüne Heinrich); suom. J.V. Lehtonen, WSOY
1948: Seitsemän rakkautta (Das Sinngedicht); suom. Toini Heikinheimo, Tammi
1953: Seitsemän legendaa (Sieben Legenden); suom. Lauri Viljanen, WSOY
1971: Seldwylan asukkaat 1-2; suom. Lindgren, Nuuttila, Nuorto, Suominen Kunnas, Gummerus
Uudempia en ainakaan löytänyt, mutta…
Arabiankielisiä kirjoja näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa yli 2000 nimekettä. Yhdestä nimekkeestä taas on lähes aina useita eri kappaleita. Näin ollen arabiankielisiä kirjoja on useita tuhansia.
Alkuvuonna 2020 arabia oli Helmet-kirjastojen kahdeksanneksi lainatuin kieli. Sitä lainatumpia kieliä olivat (tässä järjestyksessä) suomi, englanti, ruotsi, venäjä, ranska, espanja ja saksa.
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä…
Kristinuskon kannalta elämänpuun merkitystä käsittelee ainakin Uno Harvan kirjassa Elämänpuu - uskontotieteellisiä tutkimuksia. Linkki Helmet.Finna.fi sekä Serafim Seppälän Elämänpuu -pyhä risti idän kirkossa. Linkki Helmet.finna.fi
Myös Taina Wendorfilla on lastenkirja Elämänpuu, joka käsittelee Darwinin elämää. Linkki Helmet hakuun
Riikka Nikkasen pro gradu Pyhien puiden symboliikka kertoo muiden uskontojen puu-symboleista. Linkki tutkielmaan
Voisit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:Katjamaria Halme: Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetusArniika Kuusisto: Kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus päiväkodissa : haasteita ja mahdollisuuksiaHeidi Malinen: Anna lapselle ääni : kieli- ja kulttuuritietoisuuden voima kasvatuksessaOuti Arvola: Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana - UTUPubLisää teoksia löydät varmasti oman oppilaitoksesi kirjastosta esimerkiksi yhdistelemällä hakusanoja maahanmuuttajat, kielikasvatus, varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kotoutuminen, suomi toisena kielenä.
Kirjastot eivät lähetä sähköpostitse harjoitustehtäviä, mutta voit kaukolainata kielikursseja Suomen kirjastoista. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä, joten käy lähikirjastostasi kysymässä tästä mahdollisuudesta. Palvelu on maksullista, ja paikallinen kirjasto päättää maksun suuruuden.
Myös Ylen etälukion kautta on mahdollista opiskella espanjaa "suomeksi":
http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
Etunimeä ”Esser” ei löydy tutkimistani etunimikirjoista. Se on Suomessa sangen harvinainen etunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sen on saanut nimekseen alle 50 henkilöä, suurin osa ennen 1960-lukua syntyneitä.
Koska varmaa tietoa ei ole, voisi nimeä hiukan spekuloida, mutta tämä on tosiaan vain omaa arveluani. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://surnames.behindthename.com/name/esser kertoo, että “Esser” saksalaisperäinen sukunimi, joka on peräisin sanasta ”asse” (’akseli’). Ei tuntuisi mahdottomalta, että se olisi voinut tulla Suomeenkin tuota kautta.
Toisaalta nimi ”Esser” voisi ehkä olla muunnelma nimestä ”Asser”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta…
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Kyseinen tapahtuma sijoittuu 29. kauden jaksoon, jonka numero on 7177 ja joka on alun perin esitetty 2.10.2015.
Lähde:
Soapcentral. com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2015/150928.php#f…
