Turun kaupunginkirjastosta löytyy melkoinen määrä Selma Lagerlöfin suomennettuja teoksia. Valikoimaa pääsette tutkimaan Vaski-tietokannan kautta, kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto
Täydelliseen luetteloon kirjailijan suomennetuista teoksista pääsette kansalliskirjaston Fennica-tietokannan kautta osoitteesta http://finna.fi
Tietoa itse kirjailijasta saatte mm. seuraavista teoksista,
Wägner, Elin; Selma Lagerlöf : elämäkerta (WSOY, 1944)tai Edström, Vivi; Selma Lagerlöf : livets vågspel (Natur och Kultur, 2002).
Selma Lagerlöfistä on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vanhoihin vastauksiin pääsette seuraavan linkin kautta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=947c69e8-241…
Ruotsalaisesta nuortenkirjailijasta Måns Gahrtonista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa seuraavasta teoksesta, jota voit tiedustella lähikirjastostasi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Tästä kirjailijasta ei löydy tietoa helposti edes kirjaston käyttöönsä hankkimista lisensoiduista tietokannoista eikä edes "googlaamalla". Alla mainitun norjankielisen, kirjailijasta kertovan kirjan voi kaukolainata lähikirjaston kautta:
Østenstad, Inger : Rotta og hans fantastiske familie : om Svein og rogga-bøkene av Marit Nicolaysen / ingår i: Barneboklesninger : norsk samtidslitteratur for barn og unge. 2004, ISBN 82-450-0113-9 ; s. [56]-62. Ämnesord (person): Nicolaysen, Marit
Tässä vielä hiukan kirjailijatietoa, tiedot ovat sivulta .
Marit Nicolaysen, født i 1953. Forfatter. Debuterte i 1985 med romanen "I Frøyas tegn". Har skrevet romaner, noveller, tekster for scenen, og barnebøker.
Tietoa löytyy paljonkin, esim. näistä kirjoista ja internet-osoitteista:
Heitä luetaan! ss. 46-50. // Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. ss. 111-115. // Rivien välistä. ss. 81-87. // Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. ss. 33-37. // Lukemisia nuorille. ss. 80-82. // Luovaa iloa. ss. 24-29.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/lehtinen.html
Tässä olisi oppikirjoja (osassa on myös kasetteja) asiakaspalveluun ruotsiksi:
1) Bauters, Anneli: Profil. Kombi
WSOY, 1999
Aikuisopiskelijoille suunnattu kirja asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen.
svenska, suomi
2)Bauters, Anneli: Profil: Kombi
WSOY, 1999
Tarkoitettu edistyneille.
3 kasettia + oppikirja.
suomi, svenska
3)Bauters, Anneli: Kontor & service (WSOY, 2000)
Aikuisopiskelijalle suunniteltu ruotsin kielen kurssi, joka keskittyy työelämän kontakteihin asiakas- ja toimistopalvelutehtävissä. Keskitaso.
oppikirja, 2 äänikasettia
suomi, svenska
4)Korpela, Nina: Väl mött på hotellet
Edita, 1998
Kirja suunnattu asiakaspalveluun hotellissa ruotsin kielellä.
svenska, suomi
Asiakaspalveluun englanniksi löytyisi sopiva video:
1) At…
Pentti Lempiäisen teos Suuri etunimikirja kertoo nimestä Iida (tai Ida) seuraavaa: Varsinkin Saksassa ja Ranskassa suosittu kuuden katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat Keski-Euroopassa mm. Ide ja Idda. Alkuosa id (työ, toiminta, ahkeruus) tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun. Tunnetuin suomalainen nimen kantaja on ollut näyttelijätär Ida Aalberg (k. 1915). Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida (Stefanis), joka oli ortodoksisen tradition mukaan marttyyri 100-luvun puolivälissä.…
Lastenlaulukirjoja: Suuri toivelaulukirja - Lastenlauluja( toim. Virpi Kari), Riitta Korpela: Ti-Ti Nallen laulukirja, Jussi Rasinkangas: Lastenlauluni, Soili Perkiö: Urpon ja Turpon laulukirja, Oravan pesä ja muita eläinlauluja lapsille( toim. Päivi Kerola), Muksuboksi - 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun, Musiikin maailmaan - Lauluja ja runoja( toim. Laura Voipio), Erna Tauro: Muumilaakson laulukirja. Tässä on murto-osa tarjonnasta, kannattaa siis kysellä lisää materiaalia lähikirjastonne virkailijalta.
Hei!
Kyllä on aivan mahdollista, että suoritat FM-tutkinnon muualla ja sen lisäksi kirjastotieteen ja informatiikan aineopintoja Tampereella, Oulussa tai Åbo Akademissa (ruotsinkielinen koulutus) vähintään 35 opintoviikkoa. Aineopinnot voi tänä päivänä suorittaa myös ammattikorkeakoulussa.
Katso lisätietoja alan koulutuksesta Opetusministeriön sivuilta osoitteesta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kmka.html
Kirjailija Lisa Banim on syntynyt vuonna 1960. Tieto on peräisin tietokannasta nimeltä OCLC WorldCat, joka on suuri maailmanlaajuinen bibliografinen tietokanta, https://www.worldcat.org/.
Keskinäisen testamentin voivat tehdä aviopuolisot, avoliitossa elävät, sisarukset tai ketkä tahansa henkilöt. Keskinäisellä testamentilla sen tekijät voivat määrätä toisilleen omaisuutensa. Lisätietoja on esimerkiksi
Makupalat.fi:n kootut neuvot: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/testamentti%20AND%20asiakirjat
Veronmaksajat, https://www.veronmaksajat.fi/Perinto-ja-lahja/testamentti/
Suurin osa netistäkin löytyvistä testamenttimalleista on maksullisia,
Suomen Lakiopas sisältää joitakin malleja, http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/#testamentti
Yle on jossain yhteydessä koonnut malleja, http://yle.fi/progressive/pdf/olotila/testamenttiesimerkkeja.pdf
Kotilieden artikkelissa on neuvoja, https://kotiliesi.fi/jutut/ihmiset-ilmiot/nain…
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kuolinsyy ei ole tiedossa.
Aiheesta tietoa kannattaa etsiä kunnan rakennusjärjestyksestä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 14 § mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea muun muassa rakentamistapaa, aitoja ja muita rakennelmia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#P14
Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä todetaan, että pientalotontilla lupaa ei tarvitse hakea asuinpientalotonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentamiseen, kun ne ovat yhteensä enintään 1,6 metriä korkeita, ja kun naapuritontin omistaja tai haltija hyväksyy niiden rakentamisen;
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/4c1d80004a17215784b4ec3d8d1d4668/Rake……
Matematiikan ylioppilastehtäviä ratkaisuineen löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista, joita on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Ylioppilastehtävät 1968-1980 -Matematiikka, fysiikka, kemia -Jorma Joensuu, Erkki Pesonen, Pertti Toivanen.
Ylioppilastehtävät 1974-1984 -Matematiikka -laaja oppimäärä -Pertti Toivanen
Matematiikan tehtävät ylioppilastutkinnoissa vuosina 1982-1992.
Kangasaho Jukka: Pitkän matematiikan ylioppilaskokeet 1991-2000.
Voit hakea lisää kirjoja, jotka käsittelevät lyhyen tai pitkän matematiikan ylioppilastehtäviä kirjaston aineistohaulla (www.libplussa.fi) käyttäen monipuolista hakua ja asiansanoina matematiik# ja ylioppilas#.
Kunniamerkkejä käytetään arvokkaissa juhlatilaisuuksissa, kuten itsenäisyyspäivän juhlissa. Säännöt eivät erottele kunniamerkkejä esimerkiksi niiden myöntäjän mukaan. Tietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä esim. Juha E. Tetrin kirjasta Kunniamerkkikirja (2003) tai Christer Karnilan kirjasta Kunniamerkit (1994) tai mm. seuraavilta sivustoilta:
http://www.sotainvalidit.fi/fi/kunniamerkit
http://www.teja.fi/pukeutuminen/56.html
http://www.ritarikunnat.fi/kunniamerkit/index.html
Näyttäisi siltä, että tämänniminen laulu on julkaistu nuottina vain vuonna 1930, jolloin se ilmestyi yksittäisnuottina. Tässä nuotissa, joka todennäköisesti löytyy vain Kansalliskirjaston kokoelmista, on tekijänä Pekka Ukkonen (Väinö Hannikaisen salanimi) ja myös sanat on merkitty Hannikaisen tekemiksi.
Kuuntelin Veikko Tuomen vuonna 1955 levyttämän version tästä laulusta, ja siinä sanat ovat ainakin osittain erilaiset kuin kysyjän mainitsemassa alussa:
"Oon metsän polkuja kulkenut, ohi töllisi akkunan
Siell’ katsees kerran oon kohdannut, sinisilmäsi unelman.
Se rintaani riemun tunteen toi,sydän maljasta onnen join
Sun tahtoisin rinnallein kulkemaan, kohti onnemme unelmaa
Vaan kulkija ei hän voi koskea, siks’ kaikki nyt ennalleen jää
Ja…
Tietoa jokiveneen valmistuksesta löytyy seuraavista artikkeleista ja kirjoista:
Rovamo, Pertti, Lapin jokiveneet (Erä 1999, 6, s. 56-59) // Väinönheimo, Seppo, Peräpohjalainen jokivene on oma lajinsa (Puuvene 1996, 1, s.50-53) // Rahikainen Päivi, Metsässä kasvaa, rannalla syntyy...(Raito 1992, 2, s. 16-21) // Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti, Suomalainen puuvene (1995) // Itkonen, T. I., Suomen lappalaiset vuoteen 1945, 1. osa (1948).
Piirustuksia näissä ei ollut, enkä sellaisia löytänyt kirjastojen aineistotietokannoista. Piirustuksia kannattaa kuitenkin kysyä Kotkan merikirjastosta, jonne kootaan myös puuvenealan kirjallisuutta. Yhteystiedot löytyvät Kotkan merikirjaston sivuilta osoitteesta http://www.kotka.fi/merikirjasto/.
Matti Huurre kertoo kirjassaan Kivikauden Suomi (Otava 2001) sivulla 192 seuraavasti: "--- Suomenlahden eteläpuolella, josta vasarakirveskansa tänne tuli, pidettiin jo nautakarjaa, lampaita, vuohia ja sikoja. Eläinten kuljetus meren yli on tuskin ollut ongelma, sillä veneet, joilla ihmiset pystyivät ylittämään meren, olivat varmasti riittävän kookkaita ainakin pienkarjaa ja vasikoita varten." Näin ollen voidaan olettaa, että sika on tunnettu Suomessa jo kivikaudella. Varmoja luulöytöjä on ainakin rautakaudelta (Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 188).
Siasta ja sian historiasta löytyi pari erittäin hyvää kuvakirjaa, joista voi olla apua:
- Kotieläinten villi elämä (Stefan Casta - Staffan Ullström, Tammi 1998);
- Svin är…
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://…
