Clara Henriksdotterin teosta Pojkparadiset Breidablick (2010) on yksi kappale Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa, mutta sieltä kirjaa ei saa kotilainaan. Kirjaa voi lukea tutkijasalissa. Jos haluat käydä lukemassa kirjaa siellä, sinun pitäisi varata etukäteen teos asiakaspalveluun.
https://finna.fi/Record/slsbib.55348?sid=3379102513
https://www.sls.fi/fi/asiakaspalvelu
Jos haluat kirjan kotilainaan, se pitää tilata muualta Suomesta. Kirjaa näyttää olevan esimerkiksi Varastokirjastossa Kuopiossa. Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%…
Mauri Kunnaksen kuvakirjoissa on muitakin Suomen historiaan liittyviä kirjoja, esimerkiksi Herra Hakkarainen eksyy historiaan ja Seitsemän koiraveljestä (eli koiraversio Seitsemästä veljeksestä) sekä Koiramäen tarinat.Muita ehdotuksia:Karoliina Suoniemi, Paperinarukengät: lapset sota-ajan Suomessa (2023)Tämä on vähän nuoremmille (kuvakirja), mutta aiheena hyvä:Eppu Nuotio, Lappukaulatyttö (muihin maihin lähetettyjen sotalapsien kohtalo) (2022)Yksi mahdollinen voisi olla Juha Kuisman ja Kirsti Mannisen Suomen lasten historia (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda8b0a43-8c60-40b2-8ca7-43b2199502fe), siinä käydään läpi suomen historiaa aina esihistoriasta lähtienSuomen historia : koululaisen pikkujättiläinen / Ovaskainen, Viljami,…
Hänestä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, kuitenkin useissa teoksissa kerrotaan hänestä. Esimerkkeinä Kotimaisia nykykertojia sekä Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita.
Videokasetilla Kirjailijakuvia 16 kerrotaan Härkösestä.
Kirja Heikosti positiivinen sivuaa hänen elämäänsä.
Myös Internetissä on tietoa Härkösestä esim
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa.
Somalaisen kirjastolaitoksen yleistä historiaa löydät esim. Kirjastokaistalta Kirjaston tarina artikkelista. Sieltä löytyy myös runsaasti vinkkejä lähdeaineistosta. Linkki Kirjastokaista.fi
Eri paikkakuntien kirjastohistoriaa löytyy usein paikallishistoriikeista. Espoon kirjastohistoriaa on koonnut kirjaksi Tuovi Määttänen teokseen Kun pienestä tuli suuri. Linkki helmet hakuun
Tälle marssille (Regina Marsch tai Regina-Marsch tai Reginamarsch) en löytänyt erityistä suomenkielistä nimeä. Yleisradion Fono-tietokannassa ruotsinkielinen nimitys "Kungliga flottans defileringsmarsch" on suomennettu "Kuninkaallisen laivaston ohimarssiksi".Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Runo on Aaro Hellaakosken Huojuva keula. Se alkaa: "Missä on kompassineula, joka ei värise?" Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat : runoja (1946). Teos on luettavissa kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoiduissa kokoelmissa. Hellaakoski: Huojuvat keulat: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?page=1Suora linkki runoon (Huojuvat keulat, s. 114): https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?term=HUOJUVAT%20…
Bernd Cornelius Simonin eli Simon Butterflyn musiikista on julkaistu nähtävästi vain yksi artistin oma CD-muotoinen kokoelma, Simon Butterfly vuodelta 2009. Kokoelmaa ei löydy Suomen kirjastoista.Marie Laforêt on julkaissut useita CD:itä. Näistä ainoastaan kokoelma L'integrale festival 1960/1970 Vol. 1 vuodelta 1995 löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Sen lisäksi Laforêt'n yksittäisiä kappaleita on joillakin eri kirjastoista löytyvillä CD-kokoelmilla.Monia Laforêt'n levyjä on saatavilla esimerkiksi Amazonin kautta.
HelMetistä löytyivät esimerkiksi teokset: Kaukoputket : käyttäjän opas / Olli Manner (4. laaj. p., 2005) ja Hubble : 15 vuoden löytöretki / Lars Christensen (2005). Voit katsoa itse lisää HelMetistä (www.helmet.fi) hakemalla asiasanahakuna kaukoputket tai tähtitiede. Aiheesta löydät paljon lisää tietoa Ursan sivuilta www.ursa.fi tai Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) kautta > Ympäristö > Tähtitiede.
Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6.…
Ignatiuksen virsi 596 "On kaikki tässä elossa..." löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi seuraavasta: Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja : hyväksytty kahdennessatoista yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1938, J.F. Olan : Tampere, 1945.
Osoitteessa http://finlex.edita.fi on Valtion säädöstietopankki, joka on ilmainen palvelu. Se sisältää lait (pääsääntöisesti vuodesta 1987), mutta hieman hankalassa muodossa.
Yritän selittää asian esimerkin avulla. Oletetaan, että tarvitset kirjanpitolain. Avaa Säädöstietopankki ja edelleen linkki "Lainsäädäntö". Ruudulle tulee sivu, jolla on hakulomake. Kirjoita hakulomakkeeseen "kirjanpitolaki" ja käynnistä haku. (Tietopankin opasteista saat lisää ohjeita haun tekemiseen.)
Saat tulokseksi listan, jossa on lueteltu nykyinen kirjanpitolaki ja sen edeltäjät. Jokaisen lain nimen edessä on pieni kortiston kuva. Näpäytä uusimman eli voimassa olevan kirjanpitolain kohdalla olevaa kortiston kuvaa. Saat ruudulle lain VIITEKORTIN. Kortissa on…
Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta.
Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka.
Nimikirjoja on useita. Muutamia esimerkkejä:
Patjas, Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön
Nummelin, Teerijoki: Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Nummelin, Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Lehtonen, Nummelin, Teerijoki: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi.
Nummelinin teoksissa ei ollut nimeä Saida.
Suomalaisista etunimikirjoista suosittujat ovat mm. seuraavat: Kiviniemi: Suomalaisten etunimet ja Vilkuna: Etunimet
Lisää nimikirjoja löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=etunimet&type=Subject&dfAp…
Saida nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www…
Kun puhutaan kehonosien tai muiden orgaanisten kokonaisuuksien 3D-tulostamisesta, ei tarkoiteta samanlaista prosessia eikä samanlaisia materiaaleja (muovia), jota perinteiset 3D-tulostimet käyttävät. Elinten "printtaaminen" on niin sanottua bioprinttausta, jossa kantasolut ja niiden sisältämä geeniperimä toimivat "musteena". Varsinaisten kantasolujen lisäksi tässä mallinnustavassa tarvitaan rakennusaineeksi biomassaa, joka toimii ikäänkuin rakennusaineena siinä, missä kantasolujen DNA, "muste", toimii informaationa ja mallina sille, kuinka lopputulos rakentuu.
Ihmisen omasta solukosta tuotettujen kantasolujen erikoistuminen tietyntyyppisiksi soluiksi vaatii erikoistunutta muuntelua laboratorio-olosuhteissa. Ilmeisesti…
Löytämämme termospullojen puhdistusohjeet koskevat vanhemman, jo kahvista pinttyneen termoksen pesemistä. Näissä ohjeissa termospullo neuvotaan tehostetun puhdistuksen jälkeen huuhtelemaan normaalisti. Kuivaamaan ei neuvottu. Mainintaa veteen upottamisen vahingollisuudesta ei löytynyt. Alla linkit Marttojen ja siivous.info-sivujen ohjeisiin:
Isoäidin siivousvinkit | Martat
Termospullo puhdistus | Miten termoskannun saa puhtaaksi (siivous.info)
Olisiko kyseessä jokin erityistermos?
Tuo dekkarikerho oli tosiaan ainoa, joka reippaasti tunnustaa keskittyvänsä vain yhteen aiheeseen.
Varmasti muitakin kerhoja saattaa olla, mutta ne eivät löydy kovin helposti netistä.
Kenties lukupiirit voivat ilmoittautua tämän vastauksen kommenteissa?
Kannattaa myös harkita oman lukupiirin perustamista. Siihen on tarjolla myös kirjallisuutta esim.
Lukupiiri : kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika / Kirsi Ranin,
Lukupiirikirja / toim. Johanna Matero, Ritva Hapuli & Nina Koskivaara tai
Hoitava lukeminen : teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön / Päivi Kosonen & Juhani Ihanus (toim.). Helmet.fi
Kirjastot ottavat riemumielin uusia lukupiirejä tiloihinsa. Kysy rohkeasti! https…
Kovin uusia viitteitä ei löytynyt. Arto-tietokannasta löytyi oheinen lista (liitteenä).
ja Viikin tiedekirjastosta lisäksi oheinen kirja
Nimeke:
Horticulture as therapy : principles and practice / edited by Sharon Pastor Simson and Martha C. Straus
Aineisto: kirja
Julkaistu: Binghampton, NY : Haworth Press, cop. 1998
joka kylläkin on nyt lainassa.
Ulla-Lena Lundbergista kerrotaan esimerkiksi kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kirjastosta. Hän on syntynyt 14.7.1947 Kökarissa. Tarkoitat varmaan kysymyksessäsi nimenomaan hänen koulutustaan. Hän on antropologi ja filosofian maisteri.
Kirjastossa voit myös hakea Ulla-Lena Lundbergia käsitteleviä aikakauslehtiartikkeleita vaikkapa ALEKSI -tietokannasta kirjailijan nimellä. Sieltä löytyvät ainakin seuraavat artikkelit, joita voit kysyä kirjastosta:
Tekijä Tuppurainen, Marjaleena
Otsikko Ulla-Lena Lundberg: kirjailija palkintosateessa
Lehti Anna
Julkaisuvuosi 1998 ; 8 ; 72-74
Tekijä Karvonen, Minna
Otsikko Ulla-Lena Lundberg: todellinen tehtävä on kirjoittaminen
Haastateltavana kirjailija ja taiteilijaprofessori
Lehti Arsis…
Hei!
Ensinnäkin turvallisuustiedote
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=341209&contentla…
Jos kuitenkin matkailette niin kannattaisi kysellä tietoja paikallisista matkailutoimistoista ja kirjastoista.
Tässä lisäksi muutama linkki:
http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=turkki
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2194944__Sturkki%
20matkaoppaat__Ff%3Afacetcollections%3A13%3A13%3AE-kirjat%3A%3A__P0%2C15__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt Tämä on e-kirja joka edellyttää Helmet-kirjastokorttia ja siinä olevaa pin-koodia
Olisi olemassa kirjakin nimeltään Kaakkois-Turkki (2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaakkois-turkki__Orightresu… jos saisitte sen jotenkin sinne…
Tämä Egon Zandelinin säveltäjämä ja sanoittama laulu Kaipaan kaupunkihin taivaan on julkaistu vuonna 1983 kokoelmassa Nuori laulu : Hengellisiä lauluja nuorisolle 2 (Suomen Adventtikirkon musiikkitoimikunta).
Valitettavasti tämä kokoelma näyttää puuttuvan suomalaisten yleisten kirjastojen kokoelmista. Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä se on, mutta sitä ei voi lainata, vaan nuottia täytyy tulla tutkimaan paikan päälle.
Heikki Poroila
