Erityisiä sirkusmusiikkiäänitteitä voit etsiä Pirkanmaan kirjastojen yhteisestä Piki-verkkokirjastosta (pikikirjastot.fi) asiasanoilla sirkus ja musiikki. Aineistolajiksi voit valita cd-levyn. Löytyneet teokset -näytöllä näkyvät julkaisujen nimet ja klikkaamalla julkaisun nimeä näet julkaisun tarkat tiedot, esim. mitä kappaleita äänitteellä on. Saatavuus-sarakkeesta voit tarkistaa, missä kirjastossa aineisto on. Tarkempia ohjeita musiikkiaineiston hakuun löydät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/mushaku ja sieltä tässä tapauksessa kohdasta Asiasana.
Oman kuntasi eli Vammalan kirjastossa ei näytä olevan sirkusmusiikkiäänitteitä. Oman kunnan ulkopuolelta muista Piki-kirjastoista voit varata hyllyssä olevaa aineistoa seutuvarauksena…
Tänä keväänä Cooksonilta tulossa vain uusi painos (5.p.) Mallenin tytöstä. Cookson oli tuottelias kirjailija ja on vielä paljon suomentamattomia teoksia ks. esim. http://www.fantasticfiction.co.uk/c/catherine-cookson/ . Cooksonin suomalainen kustantaja on Gummerus. Sieltä kannattaa kysyä suomennossuunnitelmia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac… .
Antikvariaattihinnat antavat aika hyvän kuvan kirjojen myynti- tai antikvariaattiarvosta. Niistä et toisin sanoen saa luultavasti itse kovin paljon rahaa.
Käsin kirjoitettu kirja onkin sitten oma asiansa. On vaikea sanoa, millainen rahallinen arvo sillä olisi - kirja on todennäköisesti ainoa kappale.
Itse säilyttäisin nämä kaikki, mutta eritoten käsin kirjoitetun niteen, kuten itsekin pohdit. Kirjojen suurin arvo on sukuhistoriallinen. Sellaisena varsinkin tuo vuoden 1886 nide voi osoittautua korvaamattomaksi, jos sinä itse tai joku sukulaisesi kiinnostuu aihetta tutkimaan.
Ivar Puura oli virolainen luonnontieteilijä, joka eli 23.04.1961 - 20.07.2012. Tiedot hänen julkaisemistaan teoksista löytyvät esim. https://www.etis.ee/CV/Ivar_Puura/eng
Merkityskadosta on kirjoitettu ainakin Karoliina Lummaan artikkelissa Posthumanismin puolustus. file:///C:/Users/e23/Downloads/109647-Artikkelin%20teksti-200413-1-10-20210621.pdf
Timo Mara on kirjoittanut 2013 tutkielman Enchantment of the past and semiocide.Remembering Ivar Puura https://ojs.utlib.ee/index.php/sss/article/view/SSS.2013.41.1.09/10604
Finna.fi löytää haulla Ivar Puura 12 kirjaa ja yhden lehtuiartikkelin. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ivar+Puura&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Hei!
Löysin pajulinnusta runon "Lintuin keräjät" Kantelettaresta.
http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Voisiko se olla kyseessä?
Lisäksi pajulintu mainitaan Jukka Itkosen, Pertti Niemisen ja Aili Lipposen runoissa.
https://www.facebook.com/LappajarvenKunnankirjasto/posts/1824737444422846/
Sinä olet pajulintu,
minä paju,
lehahdat syliini joka yö,
nukut kainalooni, soperrat unesi tuuleen
vain minun kuulla,
minun, minunkin uneksia,
sinä lintu, minä paju.
- Pertti Nieminen
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-886-7
Olisiko joku näistä oikea?
Kielitoimiston sanakirjan mukaan viimesijainen tarkoittaa viimeisenä (vaihtoehtona) olevaa, viimeistä; lopullista, perimmäistä. Toisin sanoen se tarkoittaa viimeisellä sijalla olevaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viimesijainen?searchMode=all
Vertaa sanaa esimerkiksi sanaan ensisijainen, joka tarkoittaa ensi sijalla olevaa, tärkeintä, huomattavinta tai merkittävintä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ensisijainen?searchMode=all
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002…
Kuten itsekin olet todennut Lumi etunimenä liittyy luonnonilmiöön lumi. Se on yksi luontoaiheisia nimiä, jonka käyttöä etunimenä on saattanut siivittää siihen liittyvä mielikuva valkoisuudesta ja puhtaudesta. Nimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa kirjastojen nimikirjoista. Tämän tiedon lähteenä on käytetty Pentti Lempiäisen Suurta etunimikirjaa. Lumilla ei ole nimipäivää nimipäiväkalenterissamme.
Yleisesti ottaen Väinö Linnan romaanien katsotaan edustavan perinteistä realismia erotuksena esimerkiksi modernismista. Tarkemmin lajitermein puhuttaessa täytyy mennä yksittäisten teosten tasolle: Päämäärää (1947) voidaan pitää työläisromaanina, Tuntematon sotilas (1954) kuuluu kiistatta sotaromaanin lajiin ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959-1962) edustaa historiallisen romaanin lajityyppiä. Romaanien lisäksi Linna kirjoitti huomattavan määrän esseitä.
Koska Linnan teosten lajin määrittely, niin kuin kirjallisuuden lajien määrittely yleensäkin, on tässä esitettyä tiivistelmää monimutkaisempi ja kiistellympi kysymys, kannattaa tutustua esimerkiksi seuraaviin lähteisiin:
Kansallisbiografia: Linna, Väinö…
Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ilmoitetaan tilavuuden miljoonasosina, eli ppm (parts per million) -pitoisuusmittana. Ppm on prosentin kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö (1% = 10 000 ppm). Tällä hetkellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noin 415 ppm ja se kasvaa vuosittain noin 2 ppm.
Maapallon normaalitilassa hiilidioksidin lähteet ja nielut ovat tasapainossa eli ilmakehään vapautuu ja siitä poistuu yhtä paljon hiilidioksidia vuoden aikana (noin 770-790 Gt/vuosi). Ihmiskunta taas tupruttelee hiilidioksidia ilmaan noin 39 Gt/vuosi. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta se on niin sanotusti ylimääräistä hiilidioksidia, jonka varalle ei ole tarvittavia hiilinieluja. Aiheesta löytyy hyvä kirjoitus Kysy ilmastosta -palvelusta, jossa…
Eteläisen naapurimaamme virallinen ja vakiintunut suomenkielinen nimi on Viro tai Viron tasavalta. Saara Welinin mukaan:
Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.
https://www.kielikello.fi/-/viro-vai-eesti
Annika Thor on syntynyt vuonna 1950.
Lisätietoa kirjailijasta löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2 : Rakkien rokista syvään velhouteen.
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://…
Arnold Lobelin teos Hiirisoppaa löytyy hyvinkin monista HelMet-kirjastoista. Alla linkki kirjan tietoihin. Napsauttamalla painiketta "Näytä kaikki sijainnit" näette, missä kirjastoissa se on tällä hetkellä hyllyssä. Malmin kirjastossa sitä ei tosiaan enää näytä olevan, mutta varaamalla sen saa sinne parissa päivässä.
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
