Simon Gruberin oma "selitys" kostolle kuuluu näin: "There's a difference, you know, between not liking one's brother and not caring when some dumb Irish flatfoot drops him out of a window."
Suomennettuna jotakuinkin: "Tiedäthän, on eri asia olla pitämättä veljestään kuin olla välittämättä siitä, että joku lättäjalkairkku heittää tämän ikkunasta."
Kenties tässä pätee siis vanha kunnon periaate, että veri on vettä sakeampaa.
'Rootsit' tarkoittanevat juuria. Sana vaikuttaa johdetun englannin sanasta 'roots' samalla lailla kuin bootsit sanasta 'boots'. Ähtärin poika jenkkibootseissaan vaikuttaa kadottaneen henkisen yhteyden kotiseutuunsa ja tuntee olonsa vallan juurettomaksi.
Paras kanava lienee SPR:n vapaaehtoistoiminnan kautta: https://www.punainenristi.fi/tule-mukaan/ystavaksi . SPR:llä on vuosien takainen ystävä- ja tukihenkilötoiminnan perinne, jonka puitteissa myös laajaa kansainvälistä vankilatoimintaa. Yhteydenpito vankien kanssa saattaa vaatia perehtymisen, jotta saisi riittävästi tietoa ja ymmärrystä vankilan olosuhteista ja seikoista joita turvallinen lähestyminen edellyttää. SPR:n vankitoiminnassa mukana olleet järjestävät tulokkaalle perehtymisen ennen kuin ollaan vankien kanssa tekemisissä. Puhuttaessa kirjeenvaihdosta jo se seikka, onko asianomainen yhteydessä vankiin vain etunimellään vai koko nimellään ja oman identiteettinsä paljastaen ja omalla osoitteellaan vai jollakin muulla…
Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti.
J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927).
Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain.
Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin…
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden…
Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla…
Sanana kollektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan kollektivismin periaatteiden mukaan järjestettyä (työ)yhteisöä (tai kielitieteessä ryhmäsanaa). Kollektivismin sanakirja taas määrittelee näin: yhteisön merkitystä tähdentävä, vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja pol. aatesuunta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Valmiita vastauksia en kysymyksiisi löytänyt, mutta kollektiivisesta toiminnasta löytyy kirjoja. Esim. nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI):
- Joukkojen viisaus: miksi monet ovat viisaampia kuin harvat / James Surowiecki
- Infotopia: how many minds produce knowledge / Cass R. Sunstein
- Kollektiivinen asiantuntijuus /…
Runo löytyy Kari J. Kettulan kokoelmasta Yksipistekaksi (1981).
JOHN DEWEY
Hän seisoi liukkaalla ikkunanlaudalla.
Sade liimasi paidan ihoon kiinni.
Selkä painautui lujasti seinään.
Rappaus lohkeili kynsien alla.
Hän veti syvään henkeään:
"Ei, tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista."
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
Katherine Applegaten Animorphs-sarjan osa 20 ilmestyi vuonna 2007. Sen jälkeen uusia osia ei ole julkaistu. Uusissa suomennoksista päättää sarjan julkaisija Tammi. Voit kysyä Tammesta jatkosuunnitelmista:
http://www.tammi.fi/sivut/3
Kotimaisten kielten keskuksen ja Karttakeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Kongonsaaren nimen sisältö on valitettavasti epäselvä. Nimen alkuosaa voi verrata sanoihin konka, konko ’koukku’ ja konkelo ’mutkainen, kaatuva tai kaatunut puu’
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannim… (2019)
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Tukeudun Suku Forumin keskustelupalstaan, jossa sukututkija oli löytänyt kuolleiden luettelosta henkilön yhteydessä maininnan "istukas":
"Onneksi eräs asiantuntija tiesi: Istukas on talossa vakituisessa hoidossa oleva ruotuvaivainen. Siis ihan eri asia kuin huudokas..."
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomen kirjailijat" -tietokannasta löytyy luotettava tieto: Venny Selma Sylvia Kontturin kuolinpäivä oli 4.3.1981.
Tietokantaa ei enää löydy verkosta, mutta nykyinen kaunokirjjallisuustiedon ykköslähde Kirjasampo antaa saman tiedon, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933895888.
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa…
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Tiedot Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan väestön ikärakenteesta saat esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Väestörakenne 2000. Ennustetta varten kannattaa tutustua Kansaneläkelaitoksen julkaisemaan Väestöennuste 1998-2050. Julkaisujen saatavuuden Eduskunnan kirjastossa voit tarkistaa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG… . Väestötietoja voi kysyä myös suoraan asianomaisista kunnista.
Alla on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen englannin kielen oppikirjoja, joissa opetuskielenä on venäjä. Venäjän kieltä taitamattomana en pysty arvioimaan niiden laatua tarkemmin. Sijaintitiedot löytyvät Helmetin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Samoutšitel anglijskogo jazyka / K. E. Ekkersli (2011)
- Utšimsja slušat i ponimat anglijskuju retš / Je. B. Karnevskaja, N. A. Pavlovitš, V. V. Lopatko (2010)
- Anglijskaja grammatika ot teorii k praktike : teorija, upraznenija, klutši / Je. G. Voronova (2007)
- 51 zolotaja anglijskaja formula / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Intensifikator vašego anglijskogo, ili, Anglijski za 3,5 dnja dlja utšivših - i zabyvših : (Sistema II) / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Samoutšitel anglijskogo jazyka :…
Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan tämä Jazzification-kappale löytyy vain lp-levyltä Finland goes international : suomalaista mutta kevyttä (EMI 5E062-34967, 1974). Violassa lp-levyn tekijäksi on merkitty Viihdeorkesteri. Tämä lp-levy on lainattavissa Rovaniemen, Kotkan ja Kouvolan kaupunginkirjastoista. Voit tilata sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi: kirjasto tilaa levyn ja voit lainata sen omasta kirjastostasi. Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida lp-levyjä. Jos sinulla ei ole lp-levysoitinta, kannattaa kysyä kirjastosta digitointimahdollisuudesta.
