Lukioissa käytettäviä kirjoja ja kirjasarjoja löytyy kyllä kirjastoista. Lukion kirjat on sijoitettu aiheensa mukaisesti muiden samaa aihetta käsittelevien kirjojen kanssa. Yyt-lyhenne ei ole meille tuttu, mutta ota kirjastoon tullessasi tehtäväsi mukaan, niin varmasti löydämme yhdessä sinulle sopivia kirjoja.
Kirjastotietokannoista kannattaa hakea aiheesta esimerkiksi sanoilla pietari ja asuntotuotanto; pietari ja asuntomarkkinat. Aihe on sellainen, että siitä ei yleisistä kirjastoista paljon löydy. Aineisto on pääsiassa tieteellisissä kirjastoissa. Niistä sitä voi kyllä kaukolainata.
Tässä joitain kenties hyödyllisiä kirjoja ja artikkeleita.
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti):
Larjavaara: Asuntojen yksityistäminen Pietarissa. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1997
Larjavaara: Asuntojen hallinnon muutos Venäjällä. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1998
Yliopiston kirjastoissa:
Majamäki: Asumisen ja asuntomarkkinoiden kehitys transitokauden Pietarissa. Pro-gradu -työ, Helsingin yliopisto, 2007
Development of St.…
Carl B. Boyer: Tieteiden kuningatar (Art House, 1995) on laaja ja perusteellinen, kaksiosainen matematiikan historia. Matti Lehtisen Matematiikan lyhyt historia (Yliopistopaino, 1995)on tiivis esitys matematiikan historiasta.
Asiaan voit itse vaikuttaa lähinnä varmistamalla, että lainaajatietosi ovat kirjaston rekisterissä oikein - ennen kaikkea, että asuinkunnaksesi on rekisterissä merkitty se, jossa todella asut. Varattavaksi nimittäin valikoituu hieman yksinkertaistetusti sanottuna se nide, joka asiakkaalle voidaan nopeimmin toimittaa noutokirjastoon. Käytännössä tämä tapahtuu seuraavasti:
Hyllyssä olevaa kappaletta haetaan ensisijaisesti asiakkaan valitsemasta noutokirjastosta, seuraavaksi omasta kaupungista, sen jälkeen muista kaupungeista ja viimeiseksi kirjastoautoista, varastoista yms. toimipisteistä.
Jos sen sijaan haluat noutaa jossakin kirjastossa hyllyssä olevan niteen kyseisestä kirjastosta, älä tee varausta HelMetin kautta, vaan soita ko.…
Sähköpostiosoitetta et pysty itse vaihtamaan meidän nykyisessä kirjastojärjestelmässä vaan sinun täytyy olla yhteydessä kirjastoon ja kirjaston henkilökunta vaihtaa sähköpostiosoitteesi. Meidän kirjastojärjestelmä vaihtuu tänä keväänä ja sen jälkeen on mahdollista korjata kirjastojärjestelmässä olevia henkilötietoja itse.
Suomen Virallisen lehden (myös nimellä Suomen Wirallinen lehti ja Virallinen lehti) 31.12.1920 asti digitoidut lehdet ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen esitysjärjestelmässä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322/data). Tämän jälkeen ilmestyneet lehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Lisätietoa vapaakappalekirjastoista löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvausjao….
Kyseinen sitaatti ei ole alunperin mistään E.B Whiten kirjoittamasta tai julkaisemasta teoksesta, vaan se on irrotettu sitaatti eräästä The New York Times -sanomalehdessä julkaistusta Whiten haastattelusta. Tästä johtuen mahdollista "virallista" suomennosta on vaikea löytää.
Tässä on linkki mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa pohditaan sitaatin alkuperää:
https://www.berfrois.com/2011/11/martha-white-on-e-b-white/
Vastaus löytyy teoksesta Koiran etikettiopas: koulutusmenetelmiä ja käyttäytymissääntöjä
(Königswinter : H. F. Ullmann, 2008)
Siellä sanotaan näin:
”Käytännössä ei ole mitään syytä kuljettaa koiraa aina vasemmalla puolella. Tämä käytäntö sai alkunsa metsästäjiltä. Koska he kantoivat asettaan oikealla käsivarrella, koiraa pidettiin turvallisuuden vuoksi vasemmalla puolella. Kouluttajat ovat jatkaneet tätä tapaa pääasiassa siksi, että on käytännöllistä, kun kaikki oppilaat ovat asettuneet samalla tavalla. Tavan takana ei ole mitään sen kummempaa. Käytännössä on aivan sama, kulkeeko koira oikealla vai vasemmalla.” (s. 131-132)
Topeliuksen Koottujen teosten eri osien sisältö löytyy esimerkiksi Vaski-verkkokirjastosta. Klikkaa kirjan nimeä, niin pääset kirjan tietoihin, missä sisältö on kerrottu kohdassa "muut nimekkeet". Ihan kaikkien kirjojen kohdalla sisältöä ei välttämättä ole luetteloitu tietokantaan, joten kannattaa tarkistaa myös Kansalliskirjaston vastaavat tiedot.
Valitettavasti paikallishistoriaa on kerätty aika heikosti teollisuuslaitoksista.
Yritysrekisteristä löytyvät PLL -yritykset on perustettu 2010-luvulla.
Kenties asia selviäisi kysymällä nykyisistä firmoista? He voisivat tietää kiinteistössä ennen heitä toimineesta yrityksestä jotain.
Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Suosittelen, että etsit itse Helmet-tietokannasta. Sekä työtyytyväisyys että työhyvinvointi ovat molemmat asiasanoja, joita voi käyttää tiedonhaun apuna. Hae vaikka yhdellä termillä kerrallaan ja kirjoita hakusanahakuruutuun. Klikkaa Löytyi-otsikon alla olevaa sanaa aihe (suluissa oleva numero kertoo löytyneiden teosten määrän), kohdista haku tietokirjoihin. Jos haluat vain suomenkielisiä, rajoita haku kielen mukaan. Järjestä vielä hakujoukko uutuusjärjestykseen klikkaamalla Järjestysrivillä olevaa sanaa vuosi. Käy viitteet läpi ja varaa itsellesi kiinnostavat. Kirjan kuvailussa asiasanat kertovat aiheista, joita kirja käsittelee. Kun klikkaat kirjan kansikuvaa, saat luettavaksesi kirjan takakansitekstin.
Yrityksestä Oy Bensow Ab löytyy jonkin verran kirjallisuusviitteitä kirjastojen aineistotietokannoista ja aikakauslehtiartikkelitietokannoista. Suurin osa löytyneestä aineistosta kuitenkin kertoo Bensowin toiminnasta 80-luvulla. Kysymäänne ajanjaksoa käsitellään todennäköisesti yrityksen historiikissa
Yritys vailla vertaa: Bensowin vuosisata (Hki: Bensow, 1989, koonnut Titta Viljanen). Kirjaa ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta on esim. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Vantaalaisia perukirjoja, jotka on laadittu vuosien 1966-1994 välillä, säilytetään Vantaan käräjäoikeuden tiloissa. Tämän vuoden alussa käräjäoikeudet yhdistyivät Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi, josta siis Vantaa on yksi osa. Kopioita perukirjasta voi tilata sähköisellä lomakkeella osoitteesta ita-uusimaa.ko@oikeus.fi Lomake on syytä täyttää mahdollisimman huolellisesti, myös perukirjan tilaajan osalta, sillä kyseessä on käyttörajoitettua aineistoa.
Lähde:
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus Vantaan kanslia
