Vuosaaren kirjastosta kerrottiin, että kirjaston monitoimilaitteella voi tulostaa vain peruspaperille. Tuollainen erikoistulostus ei ole mahdollista ainakaan Helsingin kirjastoissa.
Sinun kannattaa kysellä vielä Espoosta, esimerkiksi Sellon kirjastosta, olisiko heillä mahdollista tulostaa toivomasi kaltaiselle paperille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Yksi mahdollisuus on kääntyä jonkin painopalveluja tarjoavan yrityksen puoleen.
Ja papereiden koosta: A5 (148 × 210) on puolet A4 (210 × 297) kokoisesta arkista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216
Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvasta elokuvasta ei löydy tietoja. Sen sijaan Haakana käsikirjoitti Raili Ruston ohjaaman ja Yleisradion tuottaman tv-elokuvan Tunturin takana, joka esitettiin Ylen TV 1:ssä 12.2.1989.
Maria Gripen nuortenkirja Agnes Cecilia: en sällsam historia on suomennettu nimellä Vieras aikojen takaa (suom. Eila Kivikkaho, 1983). Kirjasta on tehty elokuva, jolla on sama nimi kuin alkukielisellä kirjallakin. Anders Grönrosin vuonna 1991 ohjaama elokuva esitettiin Suomessa 8.2.1996 nimellä Agnes Cecilia. Elokuva oli SVT Draman, Svensk Filminstitutenin ja Svensk Filmindustrin yhteistuotantoa.
Kumpaakaa elokuvaa ei valitettavasti ole saatavana tallenteena. Mikäli haluaisit nähdä…
Leilan ja Majnunin tarinaa on vuosisatojen aikana kerrottu maantieteellisesti laajalla alueella erilaisin painotuksin. Tarinasta onkin erittäin paljon erilaisia versioita. Kattava johdatus tarinaan (painottuen erityisesti persialaisrunoilija Nizamin versioon) on tämä Encyclopædia Iranica -artikkeli:
http://www.iranicaonline.org/articles/leyli-o-majnun-narrative-poem
Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt luotettavaa kirjallista lähdettä, jossa mainittaisiin versio, jossa esiintyy myös Leilan veli Tabrez. Wikipedia-artikkelissa ei myöskään ole mitään referenssiä Tabrez-versioon. Sen sijaan löysin maininnan H. S. Rawailin vuonna 1976 valmistuneesta elokuvasta Laila Majnu (https://www.imdb.com/title/tt0266712/). Kyseisessä…
Ylen arkistomyynnin mukaan noin 320 kaupungin- ja kunnankirjastoa ympäri Suomen on tehnyt asiakaskirjastosopimukset Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa, eli suuri osa Suomen kirjastoista on asiakkaana.
Muksujen keskeinen tuotanto kattaa 1960-70-luvun vaihteessa kolme LP-levyä Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa: Viisumi keväästä syksyyn (nro 43, 1967), Pienen pieni (nro 67, 1969) ja Kotimainen elämänmuoto (nro 71, 1970), sekä yhden Tammen kirjallinen äänilevy -sarjassa: Ole Finlandia (1968).
Vuonna 1994 LP-levyjen kappaleet julkaistiin kokoelma-cd-levyllä Viisumi keväästä syksyyn - kootut laulut 1966-1970 (Siboney, SIBCD06)
Muksut lauloi Pentti Saarikosken lisäksi myös muiden suomalaisten lyyrikkojen (mm. Aulikki Oksanen, Lauri Viita, Lassi Sinnkonen, Jorma Ojaharju, Kari Aronpuro, Pirkko Jaakola ja Anselm Hollo) runoihin sävellettyjä lauluja. Myös muutama käännösruno kuului ohjelmistoon. Säveltäjänä toimi yhtyeen jäsen Tapio…
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Kirjastojen kokoelmissa on enää hyvin vähän cd-rom satuja, koska niitä ei voi katsella nykyisillä tietokoneilla. Tietokannoista hakemalla levyä ei löytynyt, mutta ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?
Yle Areenasta voi katsoa ainoastaan Ylen kanavien ohjelmia.
6. kanavalla ei ole Yle Areenan tapaista palvelua, jossa kanavalla esitettyjä ohjelmia voisi katsoa jälkeenpäin.
Joensuun kaupunginkirjaston lainoja voi uusia internetissä olevan aineistotietokannan Jokiwebin avulla http://webkirjasto.jns.fi/ Sitä varten tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen salasana. Salasanan voi keksiä itse, mutta se on tallennettava rekisteriin käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa ja esittämällä samalla henkilöllisyystodistus. Salasana ei saa alkaa nollalla. Jokiwebin sivulta valitaan Lainat, annetaan tunnus ja salasana sekä klikataan OK-painiketta, jolloin saadaan luettelo lainassa olevasta aineistosta. Kun uusinta on tehty, sen onnistumisen voi tarkistaa painamalla Reload/Päivitä-painiketta. Lainan voi uusia viisi kertaa, ellei teoksesta ole varauksia.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme?
Paikannimien palauttaminen saattaa olla hyvin hankalaa. Paikannimirekistereitä pitävät ainakin Kotimaisten kielten keskus ja Maanmittauslaitos.
Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkisto löytää järvestä nimimuodot Säläsjärvi ja Säläisjärvi. https://nimiarkisto.fi/wiki/Toiminnot:Semanttinen_kysely/Haku Paikalliset yrittäjät näyttävät suosivan Säläisjärveä.
Kielikello kertoo asiasta näin:"Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu lain mukaisesti mm. suomen, ruotsin ja saamen kielen huolto, johon sisältyvät myös nimiasiat. Tutkimuskeskuksella on oikeus ja velvollisuus antaa nimiasioissa lausuntoja niin viranomaisille kuin yksityisillekin tahoille. Lakisääteinen velvollisuus pyytää tutkimuskeskukselta lausunto on…
Tarkoitat varmaan tätä hahmojen välistä keskustelua: https://www.imdb.com/title/tt0734820/characters/nm0648920
Kirjastolla käytettävissä olevien resurssien kautta ei ole selvitettävissä, onko sarjan esittämä laintulkinta ollut vuonna 1990 totuudenmukainen.
Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä eri tavoin:
https://www.fbi.gov/about/faqs/what-is-the-fbi-doing-to-improve-its-int…
Yleisesti ottaen viihdeteollisuuden kuvausta FBI:n toimintatavoista ei kannata pitää automaattisesti totuudenmukaisena:
https://www.fbi.gov/about/faqs/how-accurately-is-the-fbi-portrayed-in-b…
Suomen elintarvikelaki asettaa tarkat ehdot etenkin eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnalle ja hankinnalle. Elintarvikelaki sekä laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta määrittelevät ravintoloiden toimintaa ja vaikuttavat siihen, mitä kautta ja millaisista raaka-aineista ravintolassa saa valmistaa ruokaa asiakkaille.
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusviranomaiselle, ja sieltä vastattiin:
"Periaatteessa tämä on mahdollista, mutta käytännön kannalta asiakkaan tuoma raaka-aine voi olla ongelmallinen raaka-aineen laadun ja hygienian kannalta. Ravintola vastaa aina tarjoilemansa ruuan turvallisuudesta. Ravintola voi aina valita käyttämänsä raaka-aineet ja myös kieltäytyä käyttämästä…
Pääkaupunkiseudulla kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen omista kokoelmista. Helsingin kaupunginkirjaston internet-sivulla on lisätietoa kaukolainauksesta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ (tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > Kaukopalvelu) Kaukolainaus tapahtuu niin että asiakas menee omaan lähikirjastoonsa, joka tekee kaukolainapyynnön. Asiakas voi myös täyttää suoraan internetissä kaukopalvelulomakkeen, joka löytyy em. osoitteesta.
Kysymiäsi Joan Wolfin kirjoja ei ole suomennettu. Kirjat englanninkielisinä löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
Yritysten lukumäärä toimialalla numero 7032 "Isännöinti ja kiinteistönhoito" oli 3 086 kpl vuonna 2003. Alalla toimi henkilöstöä 11 632 henkeä, liikevaihto oli 804 263 000 euroa.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen "Suomen yritykset" -vuosijulkaisusta sekä StatFin -tilastopalvelusta http://tilastokeskus.fi/statfin/ kohdasta yritykset toimialoittain.
Kunnittaisia lukumäärätietoja on Kunnittaisessa toimipaikkatilastossa (maksullinen)
http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html
Asunto-osakeyhtiöiden lukumäärä oli 37 049 kpl vuonna 2003. Samana vuonna valmistui 34,71 milj. m3 rakennusta.
Kaikki kysymäsi kirjat ovat Taivalkosken kirjaston kokoelmissa. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/sivut-taivalkoski/paatalok…
Siri von Esseninstä löytyy ruotsinkielinen teos "Smirnoff, Karin; Strindbergs första hustru, 1977". Kyseinen teos on melko vanha sillä, se ilmestyi alunperin jo vuonna 1925. Kirja on elämäkerta ja siinä on 419 sivua.
Seuraavat teokset käsittelevät myös Siri von Esseniä:
Kivalo Erkki; August Strindberg ja neljä naista - tutkimus kirjailijan elämäntarinasta 1998
Kajanti Caius; Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta 1999
Pelkällä Tytti ja Topi nimellä ei löydy teosta. Tarkoitatteko teosta Tytti Issakainen, Jukka Salminen, Eeva Sivula: Tytti ja Topi salaisuuksien jäljillä. Kirja kuuluu useimmissa kirjastoissa luokkaan 25.3 (Kristillinen opetus ja kasvatus). Mikkelin kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy, mutta esim. Pieksämäen kaupunginkirjastosta se löytyy. Mikäli tämä on tarkoittamanne kirja voitte pyytää sen kaukolainaksi kirjastostanne.
Valitettavasti ei. Seinäjoen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa johonkin Seitti-kirjastoon. Seitti-kirjastoja ovat Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastot ja kirjastoautot sekä Kuortaneen kunnankirjasto.
Kuortaneen kirjasto perii asiakkaan muista Seitti-kirjastoista lainaamasta Kuortaneen kirjastoon palautetusta aineistosta 2 euroa/laina kuljetusmaksua.
