Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
Suosittelen tutustumaan seuraaviin elämäkertoihin:
- Ari Mennander: Jari Kurri
- Ari Mennander: Teemu
Lisätietoa:
http://jaakiekkomuseo.vapriikki.fi/leijonat/kurri.htm
http://jaakiekkomuseo.vapriikki.fi/leijonat/selanne_t.htm
Blogi, jossa haastatellaan Teemu Selännettä ja kerrotaan hänen käyneen kauppakoulua http://kiekkoliitto.blogspot.fi/2009/01/teemu-selnne-hn-kasvoi-voittaja…
Itäkeskuksen kirjastossa säilytetään Helsingin Sanomista kuluvan kuun lehdet sekä kaksi kuukautta taakse päin, joten lehti on luettavissa siellä paperisena. Lehden voi lukea myös kirjaston asiakaspäätteeltä e-press-palvelussa tai kirjaston lehtilukulaitteelta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600417__Shelsingin%20sanomat__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
http://www.epress.fi/
Vaasan yliopiston kirjastosta näyttäisi löytyvän pari aihetta sivuavaa opinnäytettä:
Rokala, Antti
Päänimeke: IASC:n suositusten mukainen tilinpäätös : erot suomalaiseentilinpäätökseen ja erojen vaikutus tilinpäätösinformaatioon
Julkaisutiedot: Vaasa 1994
Mäkinen, Jukka
Päänimeke: YTN- ja IAS-tilinpäätöksen erojen vaikutus tunnuslukuihin jayrityksen arviointiin
Julkaisutiedot: Vaasa 1994
ja seuraava teos (tosin jo muutaman vuoden takainen) :
Päänimeke: IAS-tilinpäätös osana suomalaista tilinpäätöskäytäntöä
Julkaisutiedot: Hki Widenius, Sederholm & Someri 1987
Sarja: (Wideri-julkaisut)
Kirjaston kokoelmat ovat avoimia kaikille, useimpia opinnäytteitä voi tosin vain käydä lukemassa mikrokortilta…
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Ainakaan osassa ammatillisen koulutuksen koulutuspaikoista ei vaadita ylioppilastutkintoa, mutta ei siitä haittaakaan ole. Lukion käyminen ei siis ole pakollinen kirjastovirkailijaksi aikovalle, ammatillisen tutkinnon voi suorittaa peruskoulun käytyäänkin.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja pääsyvaatimuksista…
Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
Liikenneviraston julkaisemassa Maanteiden liikennevalojen suunnitteluohjeessa (2016) kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaiset suunnitteluperiaatteet lain mukaan määrittelevät liikennevalolaitteiden rakennetta. Ohjeessa todetaan, että "nuolikuviolla varustetussa opastimessa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen", kun taas "punaisen ja keltaisen valon aukoissa toistetaan vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin." Ohjeessa ei erikseen perustella, miksi vihreän valon rakenteen on poikettava punaisesta ja keltaisesta.
Olettaisin, että nuolikuvioin varustetut valot eroavat toisistaan johtuen värien havaittavuuteen liittyviin tekijöihin. Liikennevalojen suunnittelussa keskeistä on juuri havaittavuus, joten on hyvin…
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy suomennettuna 2000-luvun alussa julkaistun Montaignen koko esseetuotannon sisältävän kolmiosaisen Esseitä-teoksen ensimmäiseen kirjaan sisältyvästä kirjoituksesta Filosofia opettaa meitä kuolemaan. Renja Suomisen käännöksenä se kuuluu seuraavasti: "haluan, että kuolema tapaa minut istuttamasta kaalinpäitä".
Samaisesta tekstistä on olemassa myös Marketta Enegrenin varhaisempi suomennos vuonna 1955 ilmestyneessä Esseitä-valikoimassa, mutta sitä en valitettavasti saanut nyt käsiini. Varhaisin suomenkielinen Montaigne-valikoima, Edwin Hagforsin kääntämä Tutkielmia ei sisällä tätä esseetä lainkaan.
Tähän Jukka Rautiaisen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun ei ole julkaistu nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Rebekka-nimi on lähtöisin heprean kielestä, mahdollisesti hiehoa merkitsevästä sanasta. Raamatussa Rebekka on patriarkka Isakin vaimo. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1999)
Hei!
Pin-koodin olet saanut silloin, kun sinulle on tehty kirjastokortti. Jos olet unohtanut sen, voisit käyttää pin-koodin uusimistoimintoa, jos asiakastiedoissasi olisi voimassa oleva sähköpostiosoite. Pin-koodin uusimislinkki nimittäin lähetetään juuri siihen sähköpostiosoitteeseen, joka asiakastietoihin on tallennettu.
Et kertonut kirjastokorttisi numeroa, mutta ainakin nimesi perusteella asiakasrekisteristä katsottuna näyttää siltä, että lainaajatietoihisi ei ole tallennettu sähköpostiosoitetta.
Tällaisessa tapauksessa uuden pin-koodin saa ainoastaan käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus. Samalla voidaan tarkistaa muiden asiakastietojesi ajantasaisuus ja tallentaa…
Kannattaisi tutustua esim. seuraaviin internetistä löytyviin sivuihin MCL - Multi Cultural Library www.lib.hel.fi/mcl/.
Sivuilta löytyy englanniksi Suomea ja Helsinkiä koskevaa tietoa. Korttelikaiku, http://www.2000.hel.fi/korttelikaiku/, kertoo lasten omin kuvin ja sanoin eurooppalaisten ja myös Helsinkiläisten lasten elämästä, myös englanniksi.
Mainio sivu voisi olla myös suomalaisten koulujen kotisivuille ohjaava www.edu.fi/koulut/. Useimmat sivut ovat suomeksi, mutta myös englanninkielisiä sivuja löytyy, esim. Cygnaeuksen koulu Porissa, www.cedunet.com/koulut/cygnaeus/ ja Jyväskylän Norssin ala-aste, www.norssi.jyu.fi/a-aste/. Selaamalla sivuja löytyy varmaan muitakin ja usein sivuilta löyttyy myös havainnollisia kuvia.
Suomea…
Kyseistä runoa ei ole valitettavasti löytynyt. Kollegat ovat käyneet läpi Haavikon kokoelmia, ja minä silmäilin läpi hänen teoksensa Kootut runot, mutta silmiin ei osunut sitä. Kollega oli myös katsonut, ettei pätkä ole Agricola ja kettu -näytelmästäkään. Valitettavasti näyttää siltä, ettemme pysty saamaan runoa nyt selville.
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat Neuvostoliiton historiaa käsittelevät kirjat:
1. Arto Luukkanen: "Neuvostojen maa - Neuvostoliiton historia 1917-1991" (Edita, 2004)
2. Heikki Kirkinen (toim.): "Venäjän historia" (Otava, 2000)
3. Arto Luukkanen: "Muutosten Venäjä - Venäjän historia 862-2009" (Edita, 2009)
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkastaa Ratamo-verkkokirjastosta:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena
Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa aiheestasi löytyvä tieto on vähäistä. Voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla maansiirtokoneet tai rakennuskoneet tai työmaat.
Teoksessa:
- Rakennuskoneet, ilmestymisvuosi 1955 käsitellään mm. kaivu- ja maansiirtokoneita: laahauskauhalaitokset, traktorit jne. Muita mahdollisia:
- Maarakennuskoneiden työmenetelmät (ilm. 1963) on asiaa kaivukoneista, puskutraktoreista yms. samoin
- Maa- ja vesirakentajan käsikirjassa (1963), jossa on myös artikkeli Työmaan järjestely.
- Maarakennuskoneiden käyttötekniikka (1971), artikkelit Työmaa ja työn suunnittelu.
Uudempaa tietoa on esim. teoksessa
- Olli-Pekka Hartikainen: Maarakennustekniikka.…
Pihlajamäkeä lähinnä on Viikin kirjasto. Myös Malmin kirjasto sijaitsee melko lähellä Pihlajamäkeä, helppojen kulkuyhteyksien päässä.
Alla olevista linkeistä löydät ko. kirjastojen yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/viikki/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/yhteystiedot/
