Energiamittari toivottaisiin palautettavaksi siihen kirjastoon, mistä se on lainattu. Asian voisi tietysti vielä varmistaa Itäkeskuksen kirjastosta puh. 31085090.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Hei,
Lumme-kirjastoilla (Enonkosken kirjasto, Heinäveden kirjasto, Mäntyharjun kunnankirjasto, Mikkelin kaupunginkirjasto, Pieksämäen kirjastot,Savonlinnan kirjastot, Toenperän kirjastot, Varkauden kaupunginkirjasto) on yhteinen aineistokokoelma ja logistiikka. Juvan kirjasto on osa Toenperän kirjastoa. Voit varata ko. teoksen kirjautumalla Lumme-kirjastojen asiakasliittymään omasta kirjastostasi saamillasi tunnuksilla ja varata kirjan lainattavaksi oman kirjastosi kautta. Toimitusaika on arviolta 5-10 työpäivää.Varaaminen ja kuljetus on maksutonta.
Artikkeli on Nuorisotutkimus-lehdessä (nro 23 vuodelta 2005). Lehteä on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa seuraavasti: Leppävaara, Pasila, Itäkeskus, Rikhardinkatu, Tikkurila ja Myyrmäki. Lehden saa lainaksi Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastoista, muissa kirjastoissa sitä voi lukea tai kopioida kirjastossa.
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/
Ihan täysosumaa tähän aiheeseen en löytänyt, mutta alla kuitenkin joitakin ehdotuksia, joita voit tutkia osuisivatko tarkoitukseesi.
Lassi Nummi: Kaikki elämän valo : runot 1996-2007, s. 44 Miten mielelläni ja s. 53 Lupatarkistus
Lassi Nummi: Runot 1947-1977, s. 50 Mutta kun olen runoniekka...
Runo kasvaa maasta : valikoima kilpailurunoja, s. 99 Isäni runot ja s. 180 Yrittäjyys
Runoräppänä, s. 78 En mie kehtois kaiken aikoo ja Voi noita nykyrunoja!
Mirkka Rekola: kokoelma Virran molemmin puolin, s. 595 (myös Valekuun reitti -teoksessa)
Gösta Ågren: Vuosisadan ilta, s. 69
Lisäksi Sitaattimestarin muistelmat -teoksessa on kirjoittamisesta ja kirjailijuudesta omat lukunsa.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa…
Jotta saisit käsiisi muiden kuin oman kuntasi kirjaston materiaaalia, käänny oman kirjastosi puoleen kysymään kaukolainamahdollisuudesta.
Esim. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita hyviä teoksia tästä aiheesta. Ne saat esille yhdistämällä luokan 38.3 ja asiasanan koulukiusaaminen
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
Kirjastoissa voit etsiä korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta tietoa opinnäytteistä, joita on tehty runsaasti eri korkeakouluissa.
Koulukiusaamisesta löytyy asiaa mm.Mannerheimin lastenssuojeluliiton sivuilta
http://www.mll.fi/ajankohtaista/ala_sulje_silmiasi_kiusaamiselta/mita_k…
sekä Tukiaseman sivuilta
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=281
Kirjastosta löytyy esim. Tieliikennekirja (uusin painos ilmestynyt tänä vuonna), josta saat aivan tuoreinta tietoa liikennemerkeistä ja liikennesäännöistä. Meiltä löytyy myös cd-rom-levyjä, joiden avulla voit harjoitella liikennesääntöjä ja liikennemerkkejä, esim. Oulun Nettinikkareiden liikennekoulu. Kirjastosta voit lainata myös moottoripyörän tai skootterimopon huolto- ja korjausoppaita. Voit varata näitä netin kautta, jos sinulla on käytössäsi nelinumeroinen tunnusluku, tai voit tehdä varauksen puhelimitse tai käydessäsi kirjastossa.
Opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse ottamalla yhteyttä työnantajaan. Päätöksen valinnasta tekee työnantaja. Tutustu esim. näihin sivuihin: http://www.oppisopimus.net/index.html tai http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,438,66912
Kirjastoalan ammateista ks. esim. www.ammattinetti.fi (Ammatit > Kulttuuri ja viestintä > Kirjasto- ja informaatiopalveluala). Kirjastoalan koulutusvaatimuksista ks. http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201…
Yhdistelmähaulla football ja yearbook maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyy kysymääsi nimekettä vuodelta 93/94, Rothmans football yearbook 83-, The European football yearbook 88-, The official football league yearbook 87-. Näitä löytyi esim. Lahdesta ja Tampereelta. Kaukolainapyynnön voit jättää omaan kirjastoosi.
Vladimir Grisinin venäjänkielisen, lähinnä lapsille ja nuorille tarkoitetun shakkioppaan suomennos ja englanninnos ovat ainoat samaan alkuperäistekstiin perustuvat suomen- ja englanninkielistä shakkisanastoa sisältävät teokset: Grisin, Vladimir, Sakin aakkoset eli ensi askeleet sakkilaudalla, 1982 ja Grisin, Vladimir, The ABC of Chess, 1986. Niiden saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Tässa muutamia ehdokkaita:
Aikuisten romaaneja:
Rebecca Wellsin Jumalaiset Jaja-siskot ja sen jatko-osa
Virpi Hämeen-Anttila, Marionetit (juuri tähän aiheeseen)
Annamari Marttinen, Veljeni vartija
Susanna Alakoski, Sikalat (ehkä enemmän lapsi-vanhempisuhteet, mutta myös sisaruudesta)
Ian McEwan, Sovitus
Essi Tammimaa, Paljain käsin
Sisko Istanmäki, Sisarteni elämät ja Viimeiset mitalit
Susan Sellers, Vanessa & Virginia
Ulla-Maija Paavilainen, Sokerisiskot
Anja Snellman, Pääoma
Roope Lipasti, Perunkirjoitus
Kreetta Onkeli, Ilonen talo (kaksi siskosta)
Myös Pirjo Rissasen monissa kirjoissa käsitellään sisaruussuhteita
Lasten ja nuorten kirjoja:
Astrid Lindgrenin kirjat esim. Veljeni leijonamieli, Melukylän lapset…
Teija Rekola, Eetu ja…
Helmet-kirjastoissa on valitettavasti tätä 80-luvulla ilmestynyttä kirjaa jäljellä enää tämä yksi kappale. Varaajia on paljon, joten sinäkin olet joutunut odottamaan vuoroasi hyvin pitkään. Odotusaikaa pidentää juuri nyt vielä se, että kirja on tällä hetkellä remontissa olevan Suutarilan kirjaston kirja. Suutarilan kirjasto on suljettu loppuremontin ajan, eli 15.4.-8.7.2015 (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Suutarilan_kirjasto), ja Suutarilan kirjoilla on tavallista pidempi laina-aika. Siitä siis tuo eräpäivä.
Olet kirjan seuraava varaaja, joten saat kirjan, kun edellinen lainaaja sen palauttaa.
Kirja on niin vanha, että sitä ei ole enää myynnissä, joten emme valitettavasti voi hankkia sitä enää lisää.
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan.
Jarno Saarisen taitoluisteluharrastuksesta ei löytynyt suoraan mitään tietoa. Saarisesta on kirjoitettu elämäkerta Ikuisesti nuori: Jarno Saarista etsimässä, jonka saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet.fi:stä Tieto luisteluharrastuksesta saattaisi löytyä siitä.Jarno Saarisesta on kirjoitettu tietokirja myös lapsille! Teoksen nimi on Paroni: Jarno Saarisen elämä. Tarkista saatavuus Helmet.fi:stä
Jonkin verran suomalaisten talotyyppien historiaa on Pirkko Pajulan teoksessa Puuarkkitehtuuri (Rakentajain kustannus 1983).
Turun sanomissa 1.6.1998 oli Pirjo Hokkasen artikkeli ”Rintamamiestalot ovat korjauksen arvoisia : kansallisomaisuutta vaalittava avustusvaroja lisäämällä”.
Helsingin Puistolan kaupunginosan Heikinlaakson rintamamiestaloista on Matti Mannilan ja Ilkka Uotilan artikkeli Rintamamiesten Heikinlaakso julkaisussa Puistolan alueopas 1996:10, jota voit pyytää kaukolainaksi.
Antti Palomäki on tutkinut rintamamiesteloja teoksessa Uudisraivausta asutuskeskukseen : siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen Lahden kaupunkiin vuoden 1945 maanhankintalain nojalla. [Lahti] : Lahden kaupunginmuseo , 1997 Tutkimuksia / Lahden…
