Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-…
Sanastaja-aikakauslehden numerossa 30.9.1938 kikeistä kerrotaan kohdassa "Eläinten ruumiinosat ja elimet". Sanan kerrotaan olevan peräisin lehmän vetimistä. Kikkien lisäksi samassa kohdassa mainitaan mammat, mamput, nunnut, tissit ja nännit. Sanalla on selkeästi pitkä historia. Sanaa mainitaan jo 1800-luvun lopulla ilmestyneissä pohjanmaalaisissa sanomalehdissä. Lähde: Sanastaja 1938
Saat uuden salasanan vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit uusia lainasi myös soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Satakunnan kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivustolta www.satakirjastot.fi
Kirjoissa ei näyttäisi kovin perusteellisia opastuksia olevan, mutta esimerkiksi Petteri Järvisen kirjasta "Windows 7" (Docendo, 2010) löytyy viiden kohdan ohje, jonka avulla Elokuvatyökalulla voidaan luoda Intenetiin laitettava video. Luultavasti useimmissa Windowsin perusoppaissa on vastaavia lyhyitä opastuksia aloittelijoille.
Jonkin verran ohjeita tuon ohjelman käyttöön löytyy Microsoftin sivuilta osoitteesta http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/movie-maker#t1=overview. Osoitteesta https://webapps.jyu.fi/wiki/download/attachments/14845731/Elokuvatyokal… löytyy Jukka Kurttilan opas "Helppoa videoeditointia: Windows Live Elokuvatyökalu". Osoitteesta http://koulut.tampere.fi/media/MATERIAALI/varasto/oppimateriaalit/windo… löytyy…
Meillä on Seinäjoen kaupunginkirjastossa Viiskuntalehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat Aallon kirjastossa, joka on auki maanantaisin klo 10-20, tiistaista perjantaihin klo 10-19 ja lauantaisin 10-15. Voit varata etukäteen mikrofilminlukulaitteen puhelimitse 06 416 2638 tai sähköpostitse kirjasto(at)seinajoki.fi. Mainitse varausta tehdessäsi, tarvitsetko opastusta mikrofilminlukulaitteen käyttöön.
Voit myös tilata mikrofilmatut lehdet kaukolainaksi omaan kirjastoosi, jos siellä on mikrofilminlukulaite. Ota tässä tapauksessa yhteyttä kirjastoosi, saat sieltä tarkempia ohjeita.
Sukututkijoiden käyttämät historiakirjojen digiarkistot voisivat tulla kysymykseen tiedonlähteenä. Historiakirjoista on mahdollista käydä läpi seurakuntien syntyneiden ja kuolleiden luetteloita.
100-125-vuotiaita kirkonkirjoja löytyy internetistä seuraavista osoitteista:
Kansallisarkiston Digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Suomen Sukututkimusseuran HisKi - Historiakirjojen hakuohjelma
https://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen arkistomateriaali
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Lisätietoja voi kysyä Suomen Sukututkimusseurasta:
https://www.genealogia.fi/
yt Jari Tyrväinen
Hei,
Unio Mystica on Mika Waltarista kertova elämänkerta. Kirjassa käsittellään myös Sinuhe egyptiläistä.
ellibs e-kirjan esittelyteksti.
"Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset on ensimmäinen laaja ja kattava elämäkerta Mika Waltarista.
Kirjeisiin, haastatteluihin, dokumentteihin ja Waltarin vähemmän tunnettuun tuotantoon nojautuva teos tuo uusia ja yllättäviä piirteitä rakastetun kirjailijan lähikuvaan. Waltarin valtavan työmäärän taustat, innoituksen lähteet, elämänkolaukset ja hurmioitumisen hetket avautuvat hämmästyttävällä tavalla."
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/unio-mystica-mika-waltarin-elama-ja-teokset
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin…
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin viidennestä runosta Little Gidding seuraavasti:"Siinä on loppu mistä me lähdemme matkaan."Juha Silvon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin:"Lopusta me aloitamme."T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettiä ja muita runoa (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Sinikka Kallio-Visapää et al., 1972, s. 176)T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 1979, s. 83)
Ottelutuloksia voi olla vaikea selvittää, jos seura ja liitto eivät ole säilyttäneet kattavaa arkistoa. Kansalliskirjasto tarjoaa digitoituna suuren määrän suomalaisia sanoma- ja paikallislehtiä. Ne ovat vapaasti luettavissa vuoteen 1939 asti. Aineistoon voi tehdä tekstihakuja.Reisjärven kotiseutuarkisto sijaitsee Reisjärven kirjastossa. Sieltä saattaa löytyä vanhoja lehtiä, pöytäkirjoja, seurojen muistioita tms.
Tampereen lainatuimmat lastenkirjat vuonna 2000 löytyvät sivuilta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suoskuva.htm
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suostiet.htm
ja http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suositut.htm
terveisin
Tampereen pääkirjaston lasten ja nuorten osasto
Tuija Mäki
Kyseinen kirja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Kansalliskirjastosta, josta sitä ei saa kotilainaksi - voi käydä lukemassa.
Museovirastosta, Sturenkatu 2a, 1 kpl, jota ei saa kotilainaksi - toinen kpl, jonka voi lainata. Kokoelma on B A Sarjat Lahti Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä 17.
Sellaista aineistoa, joka löytyy pääkaupunkiseudun erikoiskirjastoista, ei kaukolainata Vantaalle, vaan asiakkaan on itse käytävä ko. kirjastossa.
Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä…
Kysymyksessä kuvailtu kirja muistuttaa kovasti aikaisemminkin näillä sivuilla jäljitettyä Warren Murphyn ja Molly Cochranin kirjaa Temppelikoirat (Book Studio, 1990).
Yhdysvaltoihin ja Japaniin sijoittuvan romaanin juoni rakentuu New Yorkin mafian ja Tokion Yakuzan välisen sodan ympärille, joka saa alkunsa, kun Miles Haverfordin sisar murhataan omissa häissään ja Haverford päättää liittyä japanilaisen isoisänsä rikollisjärjestöön kostaakseen.
Lainsuojatonta tarkoittavasta ronin-sanasta tulee Japanissa Milesin kutsumanimi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=eea03ba9-4d3…
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
