Täydellisimmät listaukset säveltäjän teoksista löytyvät teosluetteloista. Tässä muutama:
- Poroila, Heikki: Yhtenäistetyt Straussit : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo
- Trenner, Franz: Richard Strauss : Werkverzeichnis
- Schönherr, Max: Johann Strauss Vater : ein Werkverzeichnis
- MUELLER VON ASOW, ERICH: RICHARD STRAUSS : THEMATISCHES VERZEICHNIS 1-3
- Mailer, Franz: Joseph Strauss : kommentiertes Werkverzeichnis.
Poroilan kirja löytyy Turun kaupunginkirjastosta, muita voi kysellä kaukolainaksi.
Voisiko muistelemasi kirja olla Michael Enden Tarina vailla loppua? Se ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1982.
Siinä Bastian lukee kirjaa, näkee ensin kirjan maailmaan, ja myöhemmin pääsee myös siellä vierailemaan. "...hän oli sekunnin murto-osan ajan - yhden salamanlemahduksen ajan - nähnyt Valtiattaren kasvot edessään. Eikä vaan mielikuvissaan vaan ihan silmissään. Eikä se ollut harhanäky, siitä Bastian oli varma."
Jämsän kirjaston nettisivuilla kerrotaan näin:
Kirjaudu sisään oikeasta ylänurkasta kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, jonka olet saanut kirjastosta. https://keski.finna.fi/
Klikkaa uusi kaikki lainat.
Kaikki uusittavissa olevat lainasi uusitaan.
Lainat voi uusia viisi kertaa käyttämättä niitä kirjastossa. Keski kirjastojen ohjeet verkkokirjaston käytöstä
Carlos Gardelin tangoon on ainakin kolme suomenkielistä sanoitusta, Jukka Virtasen, Harri Saksalan ja Ahti Taposen. Nuottina tangoa ei valitettavasti ole saatavana suomenkielisin sanoin.
CD-levyllä Päivä jolloin rakastat : argentiinalaisen tangon suurimmat klassikot (1999) Tapani Kansa laulaa tangon Ahti Taposen suomentamin sanoin. Myös kappaleen nimi on siis Päivä jolloin rakastat. Tässä äänitteessä on mukana kappaleiden sanat.
Jukka Virtanen suomensi kappaleen nimeksi Tuo päivä kun jäät luoksein. Virtasen suomennos on kuultavissa esimerkiksi Olli-Pekka Ketosen äänitteeltä Lauluja sinulle, mutta tekstiliitteessä ei ole laulun sanoja.
Harri Saksalan suomennos on tangosta on äänitteellä Lauluja, vuosia, elämää - osa 2 : kootut…
Hei, löysitkin Finnasta tiedon, että Mina Loyn runoja on ilmestynyt suomeksi runouslehdessä Tuli&Savu (4/2006, sivut 10-12). Teemu Manninen ja J.P. Sipilä ovat suomentaneet Loyn runot "Kuun Baedeker" ja "Nerouden puolustus". Mainittu Tuli&Savun numero on lainattavissa useista Vaski-kirjastoista, muun muassa Turun pääkirjastosta, jonne voi tehdä verkkokirjastossa varauksen tai tulla käymään kirjaston neuvontatiskillä. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.639670?sid=5209917146
Tampereen kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä Harry Potterin luojasta J.K. Rowlingista ja ne saa lainaksi itselleen viikoksi. Kustannusosakeyhtiön Tammen verkkosivuilta löytyi myös mukavat sivut, jotka antavat informaatiota ko. kirjailijasta. Pääsivun osoite on http://www.tammi.net/harrypotter/index.html. Osoitteessa http://www.akateeminen.com/teemasivut/rowling.htm löytyy myös tietoa Rowlingista ja Harry Potter -ilmiöstä. Englannin kielellä löytyy paljon verkkoaineistoa Harry Potterista. Google-hakupalveluun (osoite: http://www.google.com) voi kirjoittaa esim.hakusanoiksi harry potter tai j.k. rowling ja vastaukseksi saa runsaasti hyviä linkkiviitteitä.
Valitettavasti yhtään Amityville-kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole myöskään englanniksi yhtään Amityville-kirjaa. Tiedot näistä jälkimmäisistä löytyvät osoitteen http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720 kautta. OCLC WorldCat, maailman suurin bibliografinen tietokanta, sisältää tietoja mm näistä kirjoista.
"Rakkautta on..." -piirrosaforismeja on ilmeisesti julkaistu useissakin lehdissä, mutta en valitettavasti pystynyt selvittämään missä.
Kim Casalin "Rakkautta on..." piirrosaforismeja on julkaistu nyt myös kirjoina. Kouvolan kirjastossa on nämä kolme: "Rakkautta on..."
"Rakkautta on... ... yhteinen sävel"
"Rakkautta on... ... kaikkialla"
Aiheesta on etätietopalvelussa kysytty aiemminkin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9d85…
tai hae Kysy kirjastonhoitajalta palvelun Arkistosta hakusanalla Kim Casali.
Ohjeet varausilmoituksen tilaamiseen tekstiviestillä löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ja sivun kohdasta ”HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote”, joka aukeaa klikkaamalla otsikkoa. Palvelu tilataan lähettämällä tekstiviesti ohjeissa neuvottuun osoitteeseen, ja se on maksullinen.
Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa aiheesta:
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suomen musiikin historia
Suomi soi 1-3
Suuri musiikkitietosanakirja.
Netissä voit hakea tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf?open
Islanti: http://www.mic.is/eng
Norja: http://www.mic.no
Ruotsi: http://www.mic.stim.se .
Lisää musiikkiaiheisia linkkejä löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteessa http://www.makupalat.fi/musicc.htm .
Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy tietoja seuraavista kirjoista:
- Kansanmusiikki / toim. Anneli Asplund, Matti Hako
- Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri
- Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia
kertomalauluja
- Kansanmusiikki- ja tanssitieto 2003-2004 / toim. Pävi
Utriainen, Riitta Huttunen
- Kukkonen, Pirjo: Ilon ja surun sointu : folkloresta
poploreen
Uusinta tietoa kansanmusiikista löytyy lehtien artikkeleista. Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi ja Arto -tietokannoista, jotka ovat käytettävissä kirjastossa.
Vaski-verkkokirjastossa http://www.turku.fi/vaski on mahdollista luoda uutuushakuja, joiden avulla saa ilmoituksia hakuehdot täyttävistä uutuuskirjoista.
Verkkokirjastossa kirjaudutaan ensin sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Tämän jälkeen klikataan ruudun vasemmasta reunasta Hakuehdot, sen jälkeen ruudun keskellä olevaa Luo uusi hakuehto -linkkiä.
Nyt kone pyytää määrittämään hakuehdot. Riittää, kun Teoksen nimi -kohtaan kirjoittaa 'keltainen kirjasto', sen jälkeen painetaan Tallenna-painiketta.
Hakuehtoihin tärpänneitä teoksia voi käydä aina halutessaan tarkistamassa verkkokirjastosta. Teoslista löytyy klikkaamalla vasemman laidan Hakutulokset-linkkiä. Kätevämpää ehkä on tilata tieto uutuudesta…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Täsmällistä listaa kymmenestä käännetyimmästä kirjailijasta ei ole olemassa, sillä aivan tarkkoja lukuja ei ole saatavilla mistään. Käännöksistä voi hakea tietoa FILI:n Käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Tietokannan mukaan näyttää siltä, että eniten käännöksiä eri kielille on julkaistu Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoista. Kannoilla tulevat klassikoista Sakari Topelius ja uudemmista tekijöistä Aino Havukainen ja Sami Toivonen sekä Sinikka ja Tiina Nopola. Yli kymmenelle kielelle on käännetty kirjoja myös ainakin seuraavilta tekijöiltä: Timo Parvela, Salla Simukka, Hannu Mäkelä, Irmeli Sandman Lilius, Leena Krohn, Bo Carpelan, Riitta Jalonen, Kristiina Louhi ja Markus Majaluoma.
Matrikkeli löytyy Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta (Fennica) ja on siellä tilattavissa lukusalikäyttöön.
Kyseessä on Fennican tietojen mukaan vain 1 kuvalehden kokoinen julkaisu.
Tässä tietoa Kansalliskokoelmasta kirjaston omilta kotisivuilta:
"Kansalliskokoelma (Fennica) on arkistokokoelma ja sieltä lainataan lukusalilainaksi aineistoa, jota ei löydy muista kirjastoista tai kirjaston muista kokoelmista. Suositeltavin ja nopein tapa saada Kansalliskokoelman aineistoa on:
•etsiä aineiston tiedot Fennica-tietokannasta ja
•sen jälkeen tilata ne e-lomakkeella.
Vaihtoehtoisina tilaustapoina on täyttää Kansalliskirjastossa käydessään lukusalilainakuitti, sähköpostitilaus tai puhelinasiointi asiakaspalvelussamme."
Annettujen vihjeiden perusteella arvelisin, että kyseessä on T. Coraghessan Boylen suomentamaton romaani World's end: siinä kuvataan Walter Van Bruntin edesottamuksia 40-luvulta 60-luvun lopulle, ja rinnakkain Walterin tarinan kanssa seurataan hänen 1600-lukuisen hollantilaisen maahanmuuttajaesi-isänsä Wouterin vaiheita.
Helsingin Sanomien pakinoitsija Arijoutsi käytti sota-aikaisessa elintarvikkeiden luovutusvelvollisuudesta
kertovassa pakinassaan mm. seuraavia korvaavia sanoja :
hajuherne = jaska, jossa on painovirhe
hyasintti = se kuuma paikka miesten kielellä
Tästä pakinasta ja sen synnystä löytyy tietoa Aake Jermon kirjasta "Kun kansa eli kortilla" Otava 1974 sivuilta 45 -46.
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
