Voit etsiä urheiluaiheista kaunokirjallisuutta Helmetistä hakusanoilla urheilu kaunokirjallisuus. Rajaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla aikuisten kokoelmaan ja esimerkiksi suomenkieliseen kirjallisuuteen.
Uudempaa suomalaista urheiluaiheista kaunokirjallisuutta ovat esimerkiksi Juhani Peltosen Elmo (1978), Veijo Meren Jääkiekkoilijan kesä (1980) ja Jarkko Laineen Futari (1977) ja Karo Hämäläisen Yksin (2015).
Kirjasammon genrelistoista löydät runsaasti vinkkejä sekä suomalaisesta että käännetystä kaunokirjallisuudesta, jossa aiheena on urheilu jossain muodossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/urheilukirjallisuus
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre
Uudempia ja nuorempia Itä-Saksasta kertovia kirjailijoita on Jenny Erpenbeck, häneltä on suomennettu kaksi teosta Kodin ikävä ( Avain, 2011) ja Vanhan lapsen tarina ( Avain, 2011). Ingo Schulzelta löytyy myös kaksi teosta Adam ja Evelyn ( Otava, 2011) ja Simple storys ( Otava, 2011). Itä-Saksasta kertovia romaaneja ovat lisäksi mm. seuraavat: Kathrin Schmidt: Et sinä kuole ( WSOY, 2011), Birgit Vanderbeke: Simpukka-ateria ( Lurra Editions, 2009) , Michae Kumpfmuller: Hampelin edesottamukset ( Tammi, 2004). Suomalaisia Itä-Saksasta kertojia ovat esim. Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse ( Teos, 2011), Juha Ruusuvuori: Stallari ( WSOY, 2009) ja Juhani Seppovaara: Itä-Berliinin taivaan alla ( WSOY, 2006)
Kirjojen saatavuustiedot…
Öisen kaupungin elämästä kertova lastenkirja saattaisi olla Anna Carin Eureliuksen kirjoittama ja Monika Lindin kuvittama Lasse on yötä ulkona (WSOY, 1975). Tässä tosin Lassen vie kaupungille hänen äitinsä - isä jää kotiin nukkumaan pikkusiskon ja perheen Pahus-koiran kanssa.
Liitumummeli lienee hiippaillut kysyjän muistikuviin Kay Pollakin kertomasta ja Birgitta Steenin kuvittamasta kirjasta Kaupunki, josta tuli maailmankuulu (Kirjalito, 1977). Tarinan päähenkilö on Olli-poika, joka ryhtyy elävöittämään kaupungin harmaita seiniä piirroksin kadulta löytämällään liidulla. Ollin esimerkin innoittamana kaupungista löytyy muitakin, joilla on "kova halu piirtää ja maalata kaikenlaista kaikkeen mahdolliseen". Yksi näistä on muori…
Vastaavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi:
Dick Bass - Frank Wells - Rick Ridgeway, Huippujen haaste
Jon Krakauer, Jäätäviin korkeuksiin
Magnus Londen, Maan ääriin : kertomuksia Siperian matkoilta
Lawrence Millman, Kartan reunalla : matka pohjoisessa
Vasili Peskov, Taigan erakot
Romaaneista kannattaa tutustua ainakin Luis Sepulvedan tuotantoon. Tutustumisen arvoisia lienevät myös Tommy Hellstenin Miesmatka ja Seppo Saraspään Pako elämään eli iloinen tarina kuolevasta miehestä.
Omaehtoisesa tiedonhaussa Krakauerin kirjaa vastaavia tieoksia löytynee todellakin varmimmin matkakertomusten ja elämäkertojen joukosta. Myös eräkirjallisuuteen kannattaa tutustua.
Verkkolehdellä tarkoitetaan tavallisesti julkaisun verkkoon tuottamaa sisältöä, joka yleensä poikkeaa lehden paperiversiosta sekä sisällöltään että ulkoasultaan (esimerkiksi www.hs.fi, www.aamulehti.fi). Digitaalinen lehti sen sijaan on sekä ulkoasultaan että sisällöltään tarkka kopio painotuotteesta: lehden sivut avautuvat tietokoneen näytölle täsmälleen samansisältöisinä ja -näköisinä kuin julkaisun paperiversiossa (esimerkiksi HS Digilehti, Aamulehden näköislehti).
Valta ja rakkaus on sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa (The grass crown), kolmas osa (Fortune's favorites) ja neljäs osa (Caesar's women) on suomentamatta. Ruotsiksi teokset on käännetty.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa.
Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla.
Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy…
Aineiston hankintaa koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä suoraan paikkakunnan kirjastoon. Salon ollessa kyseessä, voit tiedustella asiaa lasten- ja nuortenosaston esimieheltä numerosta 02 778 4958 tai sähköpostitse osoitteesta iina.kaustinen@salo.fi
Omistaja saa toki myydä omistamansa fyysisen kappaleen, vaikkapa käsikirjoituksenkin.
Teoksen / käsikirjoituksen sisältö on kuitenkin tekijänoikeuksien suojaamaa, eikä sitä saa käyttää tietyissä käyttötarkoituksissa ilman asianmukaista lupaa.
Lisätietoja kirjallisista tekijänoikeuksista esimerkiksi Sanaston sivuilta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
Ensimmäiseksi kannattaa olla yhteydessä omaan lähikirjastoon. Jos kadonnutta kirjaa ei löydy, niin kirjaston henkilökunta voi siirtää korvattavan kirjan maksettavaksi, jolloin kirja poistuu lainoistasi ja näkyy maksut-välilehdellä korvattavana. Silloin korvausmaksun voi maksaa halutessaan verkkopankin kautta. Toinen tapa korvata kadonnut kirja on tuoda sen tilalle vastaava (ISBN sama) kirja. Myös esimerkiksi divarista hankittu käytetty kirja kelpaa, kunhan se on siisti ja ehjä.Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminenSinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Voit korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella. Videokasettia, BD-levyä ja DVD-levyä…
Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista.
--- ---
"Oi haapa, sydämeni puu,
miten lehväsi värisevät!
Minun ihmissilmäni sumentuu -
sano, syksykö on vai kevät?
Sinun laillasi levottomaksi saa
minut ankara tuuli ajan.
Voin lasten suojaksi rakentaa
vain lauluni lehtimajan."
Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa.
Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester
Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen:
Aurinkomyrsky / Åsa Larsson
Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra
Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie
Divisadero / Michael Ondaatje
Hyviin naimisiin /…
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Kyseessä on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja, jossa haastetaan ihmisiä neulomaan asunnottomille ja muille vähäosaisille villasukkia ja lapasia.
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa - EHYT ry
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa | A-klinikkasäätiö (a-klinikkasaatio.fi)
Lahjoita lämpöä! | Helmet
Tässä teoksen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Tre herrar
TEOS Herra Corpwieth : herrasmiessalapoliisi : hänen ensimmäiset seikkailunsa kolmen herran selostamina sekä neljännen suomenkieliseen asuun saattamina / [suomentanut ja toimittanut Heikki Kaukoranta]
PAINOS 2. p. 2003
JULKTIEDOT Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto, 2003 (Trio-offset)
ULKOASU 318 s. : kuv., kartt. ; 21 cm + 2 karttaliitettä
SARJA Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja, ISSN 0355-1350 ; 72
STAND NRO 952-10-1363-X (nid.)
ESP LUOKKA 2.4
HEL LUOKKA 1.4
VAN LUOKKA 1.4
ALKUTEOS Herr Corpwieth : gentleman-detektiv : hans första äventyr
ALKUTEOS Den gåtfulle dubbelgångaren
Romaani ”Tulitikkuja lainaamassa” alkaa Liperissä. Isäntä Antti Ihalainen lähtee lainaamaan tulitikkuja Hyvärisen talosta. Matkalla hän törmää Vataseen, joka pyytää häntä puhemieheksi. Kosinta onnistuu ja Ihalainen ja Vatanen lähtevät Join kaupunkiin kihloja ostamaan. ”Tulitikkuja lainaamassa” on filmattu vuonna 1938 (ohjaajat Toivo Särkkä ja Yrjö Norta) ja vuonna 1980 (suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva; ohjaajat Risto Orko ja Leonid Gaidai). Ensimmäisessä elokuvassa Join kaupunkina oli Hämeenlinna ja jälkimmäisessä Porvoo. Kirjassa ”Suomen filmografia” kerrotaan tarkalleen, millä Hämeenlinnan ja Porvoon kadulla kukin kohtaus on kuvattu.
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
