"Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että maksat veroa sen perusteella, kuinka paljon saat tuloja. Veroprosenttisi suuruuteen vaikuttavat kaikki tulot ja vähennykset, jotka ovat kertyneet vuoden aikana." Linkki vero.fi
WWF.uk listaa maailman uhanalaisimmaksi eläimeksi Jaavan sarvikuonon. Tieto perustuu vuoden 2022 uhanalaisten lajien listaan. Linkki sivulle
WWF.fi katsoo uhanalaisuutta hieman laajemmin esim. Luontokatoa yleensä. Uhanalaisia elinympäristöjä ovat mm. koralliriutat, suot ja Itämeri. Linkki sivustolle
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kyseessä on kappale nimeltä "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "Highwayman". Jos laulun tekstistä on vain pätkä tiedossa, sitä voi käyttää hakulauseena lainausmerkkien välissä esim. Googlessa.
Laulun alkusanojen perusteella kappaleita voi hakea esim. VIOLA -tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm, johon pääsee maksutta kirjastoista.
Koulu voi järjestää aineistonsa luetteloinnin vapaasti. Hyödyllistä tietoa löytyy Suomen koulukirjastoyhdistys ry:n sivuilta osoitteessa http://www.suomenkoulukirjastoyhdistys.fi/
Alfred de Mussetilta on ilmestynyt saksaksi viisiosainen Gesammelte Werke (1925) ja englanniksi kaksiosainen Complete writings of Alfred de Musset (1905). Suomen kirjastoista löytyy vain Gesammelte Werke Bd. 2 : Novellen und Erzählungen, ja siinä ei ainakaan ole etsittyä novellia. Suomeksi eikä ruotsiksi ei novellia ole käännetty.
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista, kerrottiin, että merkintä voi tarkoittaa, että koru on puhdasta hopeaa (eli Silver 99,9 %), mutta turistikauppojen leimoihin ei aina voi luottaa, joten varma asiasta ei voi olla.
Hei!
Vantaalla Hakunilan kirjastossa on digitointilaite, jolla saa myös mini-DV-nauhoilta videomateriaalia talteen liittämällä mini-DV-kameran laitteseen. Mini-DV-kamera täytyy olla asiakkaalla kuitenkin oma. HelMet-kirjastoista eli pääkaupungiseudun yleisistä kirjastoista ei löydy lainattavaa mini-DV-kameraa. Leppävaaran kirjastossa Entressessä on kaksi digitointiasemaa, joilla voi digitoida ääntä ja kuvaa monipuolisesti esim. VHS- ja C-kaseteilta ja vinyyliltä. Soittamalla Entresseen (09) 8165 3776, saat tiedon, olisiko heillä mahdollista tallentaa myös mini-DV-nauhoja ja onko heillä käytettävissä myös kamera.
Yrjö Jylhän tuotantoa ei liene ruotsinnettu. Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ei löytynyt viitteitä. Haku Helkasta, Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokanta (https://finna.fi ), ei myöskään antanut tulokseksi yhtään viitettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta on vapaasti netissä käytettävissä. Se löytyy osoitteesta http://www.finlit.fi . Klikkaa etusivun kohtaa aineistot ja avautuvasta pudotusvalikosta kohtaa verkkoaineistot. Tietokanta löytyy otsikon Viitetietokannat alta. Tietokannasta on olemassa myös vanhempi versio. Kaikkia tietoja ei ole vielä siirretty uuteen tietokantaan. Vanha käännöstietokanta löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Valitettavasti kortin uusiminen etänä ei ole mahdollista. Helsingin kaupunginkirjastossa uuden kortin saa paikan päällä kirjastossa esittämällä voimassaolevan, kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Uuden asiakkaan on mahdollista tallentaa etukäteen henkilötietojaan kirjaston asiakasrekisteriin Helmet-verkkokirjastossa, mikä nopeuttaa asiointia kirjastossa. Koska olet jo asiakkaamme ja tietosi löytyvät jo asiakasrekisteristämme, ei lomaketta tarvitse täyttää etukäteen.
Lähteet:
Kirjastokortti ja lainaaminen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Alkuperäinen Morden I Sandhamn -dekkarisarjan kirja ilmestyi tämän vuoden huhtikuussa. Suomennokset on julkaissut WSOY, ja muut sarjan kirjat on suomennettu varsin pian alkuperäisen ilmestymisen jälkeen. Oletettavasti tämäkin ilmestyy siis piakkoin, mutta syksyn 2018 WSOY:n uutuusluettelosta sitä ei löytynyt:
https://issuu.com/kirja/docs/wsoy_syksy_2018
Tarkemmin voit halutessasi kysyä kustantamosta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
https://www.wsoy.fi/kirjailija/viveca-sten
Raumalaisen "Hakkri Iiro" sanontaa on jo haettu useasta lähteestä, mutta vielä se kannattaisi lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle osoitteeseen https://www.finlit.fi/
Kyseessä saattaa olla myös ns. sanoi-sananparsi, josta kerrotaan Leea Virtasen kirjassa "Suomalainen kansanperinne (1999, 226-227).
Kyseessä saattaisi olla Astrid Lindgrenin satu "Päivärinne", joka on ilmestynyt kuvakirjan muodossa 2003. Kuvittaja on Marit Törnqvist. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi teoksessa Astrid Lindgren : Satuja, 1981. Mansikoita ei sadussa suoranaisesti esiinny, mutta muut elementit löytyvät.
Nikos (Niko) Kazantzakis on julkaissut Homeroksen perinteeseen nojaavan runomuotoisen eepoksen Odhisia (englanniksi Odyssey ja ruotsiksi Odysseia). Suomeksi sitä ei ole käännetty.
Internetistä löytyy sivuja, joissa on hänen runojaan ja aforismejaan suomeksi. Evrekan haulla löysin hakusanoilla "niko kazantzakis" mm. seuraavat aforismit:
Jos ihminen ei joudu jyrkänteen reunalle, ei hänen hartioihinsa kasva siipiä. - Niko Kazantzakis
Onni on sokea, kuten sanotaan. Se ei tiedä, minne se kulkee. Se tuuppii ohikulkijoita ja kenen kohdalle se sattumalta tipahtaa, sitä sanotaan onnekkaaksi. - Niko Kazantzakis -
Hänen 1997 suomennetussa kirjassaan Askeesi on myös aforismityyppistä tekstiä.
Sivulta: http://www.sote.oamk.fi/~makorkal/runoja.htm…
Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 ja näyttää siltä, ettei siitä vielä ole arvosteluja. Suomalaisen kirjakaupan internetsivuilla kirja on kyllä esitelty:
http://www.suomalainen.com/sk/
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivusto esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Sieltä löytyy tietoa Tuula T. Matintuvastakin ja hänen kirjoistaan, mutta kysymääsi uusinta kirjaa ei vielä sieltäkään.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=1472&lang=FI
Tietoa kansallispuvuista ja niihin kuuluvista koruista voi hakea esimerkiksi Suomen kansallispukukeskuksen verkkosivuilta.
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukutietokanta sisältää pukukohtaisia tietoja noin 400 eri kansallispuvusta ja niiden eriaikaisista versioista koruineen.
Makupalat.fi-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin,
https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kansallispuvut%20AND%2049.24
Kuvia kansallispukuihin kuuluvista koruista, tietoa korujen merkityksestä kansanomaisessa pukeutumisessa ja Suomen korualueista löytyy myös kirjallisista lähteistä.
Esimerkiksi:
Lehtinen, Ildikó ja Sihvo, Pirkko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin = Folk costume…
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti erilaisia soitonoppaita aloittelijoille sekä musiikinteoriaan johdattavia kirjoja.
Voisit kokeilla HelMetin sanahakua vaikkapa asiasanoilla "soitonoppaat", "piano", "musiikinteoria" ja "alkeistaso".
Pianokoulujen klassikko on Michael Aaronin Pianokoulu-kirjasarja, jonka avulla lukemattomat sukupolvet - vastaaja mukaanluettuna - on opetellut pianonsoittoa.
Tuoreemmista, kotimaisista pianokouluista voisi mainita teokset Pianon avain. 1 (Warner/Chappell Music Finland, 2005) ja Suomalainen pianokoulu. 1 (WSOY, 2003).
Ensiksi mainittu teos on lapsille ja nuorille tarkoitettu uusi pianokoulu, joka selvittää musiikin peruskäsitteistöä, vapaansäestyksen ja improvisoinnin alkeita sekä harjoittaa pianonsoiton…
