Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/
Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Ei ole luvallista. Kirjastoilla on hyvin rajoitetusti oikeuksia tehdä tekijänoikeuden suojaamista teoksista kopioita omaan kokoelmaan. Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä näin, kun sen kokoelmista puuttuvaa teosta ei voi ostaa. Tieteelliset ja maakuntakirjastot voivat turvasyistä tehdä kopioita tuhoutumisalttiista teoksista, mutta vain jos sellaisen kappaletta ei voi ostaa.
Teoksen vapaa lukemisoikeus verkon kautta ei sisällä muiden oikeuksien luovutusta, kuten oikeutta tehdä kopioita. Tekijänoikeuslain 12§ antaa oikeuden tehdä muutaman kopion yksityiseen käyttöön, mutta kirjaston kokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan yksityistä käyttöä.
Heikki Poroila 27.2.2014
Varsinaisia seikkailu- tai tehtäväratakirjoja emme onnistuneet löytämään, mutta näissä kahdessa kirjassa edetään kuitenkin sankareiden kanssa seikkailusta toiseen. Piilopaikka puussa (suomennos: Anne Luukkanen) -kuvakirjassa Petteri Kaniini ystävineen ratkaisee kolme salaista oravatehtävää. Jukka Lemmetyn Leo Z ja pillerinpyörittäjä -kuvakirjassa seikkaillaan Löytöretkimuseossa.
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Museoviraston korjauskorteista löytyi tietoa öljymaaleista, joita on käytetty puupintojen maalauksessa. Kortin mukaan lyijyä on käytetty lyijyvalkoisessa, joten saattaa olla mahdollista, että lyijyä on. Kortissa kerrotaan tarkemmin öljyväreistä sekä siitä, milloin mikäkin väri on ollut suosittua. Asiasta kannattaa kysyä tarkemmin Kysy museolta -palvelusta, jossa on museoalan asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin tai Museoviraston kirjastosta, kirjasto@museovirasto.fi.
Kuvaus vastaa pitkälle 1990-luvun alussa julkaistuja japanilaisia Candy Candy -animaatioelokuvia. Niitä voi pyytää videokasetteina kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta tai etsiä divarista. Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ko. elokuvia ole, mutta kaukolainatilauksen voit jättää meidän kauttamme.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Uuden version Maggie Reillyn "Everytime we touch" -kappaleesta esittää Cascada ja se on julkaistu CD-singlenä. Tarkistin maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) levyn saatavuuden, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa. Singlejä harvemmin hankitaan kirjastojen kokoelmiin. Tietoa levystä on esimerkiksi tällä verkkosivulla: http://www.musicline.de/en/product/9005536216698
Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamien vuositilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2009 155 kirjastoautoa ( ja yksi vene). Vuoden 2010 tilastotietoja ei vielä ole käytettävissä. Ne on luvattu julkistaa 1.4.2011.
Kirjastoalan yleiseltä sivulta www.kirjastot.fi, voi käydä tarkistamassa uusimmat tilastotiedot. Hakemistosta löytyy sekä tilastot että erikseen kirjastoautot
Hei
Oulunkylän kirjastossa voi tulostaa väritulosteita. Tulosteiden hinta on kirjastoissa 0.40€ sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
Juhani Mäkelän teoksessa Noin viisikymppisen kirja : pakinoita ja satiireja (1992, useita lisäpainoksia) on pakina, jonka otsikko on Polkupyöräilyn lykkääminen. Teos löytyy oman kirjastoalueesi kokoelmista.
CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan.
Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivuilla Eeli-nimestä kerrotaan seuraavasti:
Eeli-nimeä on käytetty lyhentymänä esimerkiksi Eliaksesta tai Eeliksestä. Toisaalta Eeli esiintyy Raamatussa myös itsenäisenä nimenä, jonka merkitykseksi on esitetty ’Jumala on korkein’.
Eeli on Suomessa alkanut nousta suosioon 1900-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2018 Eeli oli suosituin sinä vuonna syntyneiden poikien ensimmäisistä etunimistä. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 2005 suosion nousun myötä. Eelit viettävät nimipäiväänsä 9. huhtikuuta.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ee…
Ainakin Paavo ja Zephyr on levyttänyt suomenkielisen Reflections of my life -tulkinnan. Toteutukseltaan Talven tuulet poikkeaa melkoisesti Marmaladen alkuperäisestä.Fono.fi Talven tuulet
Saattaapa mennä hakuammunnaksi, mutta tarjoan Annegert Fuchshuberin kirjaa Unohdettu puutarha (Weilin+Göös, 1986). Siinä on keskeisenä henkilönä sangen eriskummallinen Kuperkeikka-niminen hahmo. Tiukuja hänellä ei kyllä ole, mutta varsin erikoislaatuiset jalat kyllä muuten.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy asiasanalla tyynyt vain kolme teosta, jotka liittyvät vain tyynyjen tekoon. Kun kysymystä laajentaa asiasanoiksi liinavaatteet ja vuodevaatteet löytyy jo useampia viitteitä, joita kannattaa tutkia. Suomenkielisiä on niissä todella vähän.
Suositettelemme, että otat yhteyttä Turun maakuntamuseon kirjastoon, joka sijaitsee Kalastajankatu 4, puh. 02- 262 0111. Heidän kokoelmaansa näkyy myös kaupunginkirjaston tiedonhaussa, mutta sijaintipaikka on tyhjä. Heillä on runsaasti tekstiileihin liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto ei lainaa, mutta siellä voi käydä lukemassa. Sinne kannattaa kuitenkin soittaa ensin, sillä kirjasto on tarkoitettu ensi sijaisesti museon omille tutkijoille.
