Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
Tietoa Saksan poliittisesta kulttuurista löydät suomen kielellä osoitteesta http://sato.helsinki.fi/~.ptaijo.valt.hy/vo4_2.htm . Englanninkielisiä linkkejä aiheestasi löytyy puolestaa osoitteesta http://www.altavista.com/cgi-bin/query?q=%22political+culture%22%2Bgerm… . Tähän linkistöön pääset myös Alta Vista-hakujärjestelmästä hakulauseella "political culture"+Germany. Alta Vistaan pääsee osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla ylävalikosta Tiedonhaku.
Saksan valtion viralliset sivut löytyvät osoitteesta http://eng.bundesregierung.de/frameset/index.jsp . Voit
Mikäli etsit kirjatietoa Saksan poliittisesta kulttuurista, kannattaa tututustua seuraaviin teoksiin, jotka ovat Turun kaupunginkirjaston luetteloissa: 1) Jakobson, Max…
Kirja on lainassa ja sen eräpäivä on maaliskuun alussa.
Asiakkaan pitää palauttaa kirja, jotta varaus toteutuu.
Kirjan laina-aikaa on pidennetty varauksesta huolimatta koronarajoitusten takia.
Hei!
Voit Helmet-sivuilla tehdä haun frisbeegolf ja rajata tulokseksi esineet. Kirjastosta voi lainata frisbeegolfsettejä, joissa mukana on kolme frisbeetä. Näitä löytyy sekä Helsingistä että Vantaalta. Tässä linkki vielä Helmet-sivulla tekemäni hakuun:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sfrisbeegolf__Ff%3Afacetmed…
Muistathan, että esineitä ei voi varata ja esineet pitää palauttaa siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä musiikkitietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei, löysitkin Finnasta tiedon, että Mina Loyn runoja on ilmestynyt suomeksi runouslehdessä Tuli&Savu (4/2006, sivut 10-12). Teemu Manninen ja J.P. Sipilä ovat suomentaneet Loyn runot "Kuun Baedeker" ja "Nerouden puolustus". Mainittu Tuli&Savun numero on lainattavissa useista Vaski-kirjastoista, muun muassa Turun pääkirjastosta, jonne voi tehdä verkkokirjastossa varauksen tai tulla käymään kirjaston neuvontatiskillä. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.639670?sid=5209917146
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Tekijänoikeudellisesti vapaata musiikkia, jota voi ilman lupia käyttää vapaasti, on kaikki sellainen musiikki, jonka (a) säveltäjän ja sanoittajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta ja jonka (b) levytyksen julkaisemisesta on vähintään 50 vuotta. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat historialliset äänitteet vanhojen mestareiden sävellyksistä. Populaarimusiikissa täysin vapaata aineistoa on vähemmän, koska yleensä säveltäjien kuolemasta ei ole ehtinyt kulua 70 vuotta. Kansanmusiikki on pääosin vapaata, kunhan levytyksen julkaisemisesta on tuo 50 vuotta kulunut. Kaikissa isoissa kirjastoissa on tällaista aineistoa, tervetuloa tutkimaan.
Tracy Chevalierin romaani Tyttö ja korvakoru on yksin-kertainen kertomus köyhtyneen porvarisperheen lahjakkaasta tyttärestä, joka joutuu piiaksi Vermeerin jatkuvasti kasvavaan perheeseen. Aluksi hän pääsee taiteilijan apulaiseksi sekoittamaan värejä ja vihdoin malliksi mestari-teokseen. Hinta on kuitenkin kova. Vermeerin ehdoton taiteilijaluonne vaatii veronsa myös ympäristöltään.
Tekijä on Yhdysvaltalainen tietokirjatoimittaja, joka on muuttanut Eurooppaan ja ryhtynyt kirjailijaksi tämän kirjan myötä. Kirjassa kuvataan rauhallisesti ja tyynesti myös perheen sisäisiä jännitteitä ja sen ajan ankaraa, mutta toisaalta kauneuden täyttämää elämää.
Kirja on lähetetty Pohjois-Haagan kirjastoon, osoite Kaupintie 4, puh. 31085040. Kirja on sieltä noudettavissa jo tänään, kirjaston aukioloajat ovat maanantai-torstai 9-20, perjantai 9-16 ja lauantai 10-16.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä löytyy viitetietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Sen mukaan vuonna 2010 julkaistiin kolmetoista saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa (kymmenen suomen-, kolme ruotsinkielistä), kun kaikki kirjallisuudenlajit ja kohderyhmät otetaan huomioon:
Havukainen, Aino, Tatu und Patu und ihre verrückten Maschinen
Jalonen, Olli, Vierzehn Knoten bis Greenwich
Jansson, Tove, Mumins : Band drei
Katajavuori, Riina, Bitte nicht aufräumen : ein zuhause-Bilderbuch
Kilpi, Marko, Erfrorene Rosen
Lehtonen, Joel, Verdorrte Apfelbäume
Paasilinna, Arto, Vom Himmel in die Traufe
Remes, Ilkka, Opeation Ocean Emerald…
Kyseessä voisi olla tämä Entressen kirjaston video:
https://vimeo.com/15449123
Video on toteutettu Pauligin mainoksen tapaan ja siinä puhutaan kirjan muovitustyöstä, sekä näytetään miten muovitus onnistuu. Taustalla soi sama musiikki kuin kahvimainoksessa.
Jokainen kunnankirjasto valitsee ja hankkii aineistonsa itsenäisesti. Eri kuntien periaatteet eivät luultavasti poikkea kovin paljo, vaikka käytännön menettelytavat saattavat olla erilaisia.
Kirjastolaki (http://www.minedu.fi/kupo/kirjlaki.htm) säätelee aineiston valintaa väljästi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaohjelman mukaan valinnassa otetaan huomioon asiakkaiden "tiedon-, sivistyksen- ja virkistystarpeet"; aineistoa hankitaan monipuolisesti ja eri kielillä kaikkia kaupunkilaisia varten. Kirjojen lisäksi hankitaan myös muita tallenteita (levyt,
videot, cd-romit jne.) sekä käyttöoikeuksia tietoverkkovarantoihin.
Aineisto hankitaan käyttöä, ei pelkkää säilytystä varten. Kirjat ostetaan kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta.…
Annettujen vihjeiden perusteella arvelisin, että kyseessä on T. Coraghessan Boylen suomentamaton romaani World's end: siinä kuvataan Walter Van Bruntin edesottamuksia 40-luvulta 60-luvun lopulle, ja rinnakkain Walterin tarinan kanssa seurataan hänen 1600-lukuisen hollantilaisen maahanmuuttajaesi-isänsä Wouterin vaiheita.
Ei löytynyt tietoa, että hän olisi ollut kaupunginvaltuutettu. Eduskunnan kansanedustajien tiedoista löytyvät tiedot hänen töistään ja tehtävistään:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911584.aspx
Yleinen ammattinimike konservoinnin ja entisöinnin taitajille on artesaani. Yleensä alan yritykset erikoistuvat yhteen tai useampaan entisöinnin osa-alueeseen. Kanta-Hämeen alueella toimii ainakin Oitissa sijaitseva Konservointi Helle, joka kotisivujen mukaan tekee myös taide- ja esinekonservointia. Yrityksen yhteystiedot ovat:
https://konservointihelle.fi
helleliisa@gmail.com
p. 0407746404
Lisää alan yrityksiä voit etsiä halutessasi internetin yrityshakemistoista. Esimerkiksi suomenyrityshaku.fi ja yrityshaku.fi ovat tällaisia hakemistoja.
Kainuun Prikaatin historia 1626-2012 tietää kertoa, että rykmentissä toimi reservialiupseerikoulu, jota useissa asiakirjoissa kutsuttiin myös aliupseerikouluksi.Tekemällä haku aliupseerikoulu Kansalliskirjaston digitoimiin rykmentin lehtiin Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti ja Pohjan Poika tuleekin lukuisia osumia, mutta tarkempaa paikkaa ei nähdäkseni näissäkään mainita. Museoviraston digitoimassa kuvassa PSR:n aliupseerikoulun konekiväärijoukkue poseeraa 1932 Kuopion kasarmeilla.
Lähde:
Iskanius, M. (2012). Kainuun Prikaatin historia 1626-2012: Nelivuosisatainen taival Savon Rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Kainuun Prikaatin Kilta.
Suhteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston kokoelman kautta. Tässä viitelista ko. aiheesta:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=…
Tuoreempia uutisia aiheesta löytyy Economic Timesista:
https://economictimes.indiatimes.com/topic/india-pakistan-relations
Asfaltti valmistetaan murskatusta kivestä ja bitumisideaineesta. Bitumiemulsio on ainakin alla olevan opinnäytetyön mukaan hapanta, tyypillisesti haluttu ph-arvo on 2-5. LähdeRiikka Hyttinen: Bitumiemulsiomyllyn käyttöönotto laboratoriomittakaavassa https://www.theseus.fi/handle/10024/746470
Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta):
Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983).
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997).
Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
