Vapaakappalekirjastoja ovat Suomessa ne kirjastot, joille lain mukaan kustantajien on toimitettava korvauksetta kappale Suomessa julkaistuista teoksista. Lain tarkoituksena on säilyttää suomalaista kulttuuriperintöä tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Vapaakappaleoikeus työllistää kirjastoja, koska saadut teokset on saatettava käyttöön (luetteloitava yms.). Vapaakappalekirjastoihin kuuluvat Helsingin yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Joensuun yliopiston kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto.
Käytännön tietoa vapaakappaleiden luovuttamisesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston sivulta…
Tietoa kirjastoalan ammatillisesta peruskoulutuksesta löytyy mm. Kirjastot.fi -sivuilta, kirjastoala (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/ ), kohdasta Koulutus ja opiskelu, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ . Siellä on mm. linkki Opetusministeriön laatimaan kokonaisuuteen koulutuksesta ja sen määräyksistä, http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Pari asiasta aiemmin esitettyä kysymystä on Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arksto.aspx , hae asiasanoilla kirjastoala ja koulutus. Etäopiskelukurssejahan voi suorittaa esim. Avoimessa yliopistossa http://www.avoinyliopisto.fi/ . Muita etäopiskelumahdollisuuksia http://www.edu.fi/page.asp?path=498;5998;6082 .…
Marcel Pagnolin teksteihin pohjautuvia dvd-elokuvia löytyy. Isäni kunnian päivä ja Äitini linna perustuvat Marcel Pagnolin omaelämäkerrallisen tekstiin. Hänen romaaneihinsa pohjaavat myös elokuvat Rakkauden lähde ja Katkeruuden lähde. Nämä löytyvät kirjastosta.
Sanana kollektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan kollektivismin periaatteiden mukaan järjestettyä (työ)yhteisöä (tai kielitieteessä ryhmäsanaa). Kollektivismin sanakirja taas määrittelee näin: yhteisön merkitystä tähdentävä, vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja pol. aatesuunta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Valmiita vastauksia en kysymyksiisi löytänyt, mutta kollektiivisesta toiminnasta löytyy kirjoja. Esim. nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI):
- Joukkojen viisaus: miksi monet ovat viisaampia kuin harvat / James Surowiecki
- Infotopia: how many minds produce knowledge / Cass R. Sunstein
- Kollektiivinen asiantuntijuus /…
Tässä kaksi suomennosnäytettä:
"Monesti eläissänsä arka kuolee,
mies uljas maistaa kalman kerran vain.
Kaikista kummista, mit' olen kuullut,
on suurin kumma ihmisien pelko,
vaikk' älyävät kuolon täytymykseks,
mi tulee, kun se tullaksensa on."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat tiesivät?"
suomennos Paavo Cajander (ensimmäinen painos vuodelta 1884, suomennosvuotta ei ole mainittu)
"Monesti eläessään arka kuolee,
mies uljas maistaa kuolemaa vain kerran.
Kaikista ihmeistä suurin ihme sentään
on ihmisen päätön kuolonpelko, vaikka
kuolema tulee kun on tullakseen."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat näkivät?"
suomentanut Eeva-Liisa Manner (Tammen kustantama painos on vuodelta 1983, suomennosvuotta ei ole mainittu)
Maamme maahanmuuttopolitiikkaa (ml. turvapaikanhakijat, humanitaarinen maahanmuutto, perheenyhdistäminen) ohjataan kolmella tavalla: hallituksen poliittisilla päätöksillä, Euroopan unionin yhteisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla sekä kansainvälisillä sopimuksilla.
Aloitan viimeksi mainitusta.
Oikeus turvapaikkaan on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen vuonna 1948:
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Käytännössä ihmisoikeusjulistuksen sisältö on tältä osin saatettu voimaan pakolaisten oikeusasemaa koskevalla yleissopimuksella (1951), jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1968:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2
Alun perin Suomi oli tehnyt…
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia.
Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat…
Maagi ja maagikko liittyvät magiaan, jonka esim. Wikipedia määrittelee seuraavasti:
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa ihmisen pyrkimystä vaikuttaa maailmaan hallitsemalla yliluonnollista. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja rituaalisen kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_magia
Maagin määritelmä Wikipediassa:
Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa nykykielessä magiikkaa eli yliluonnollisia taikavoimia hallitsevaa ihmistä – noitaa, taikuria, tietäjää tai šamaania.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/…
Olisiko etsimäsi Scoular Andersonin piilokuvakirja nimeltään Pulmallinen päivä (ilmestynyt suomeksi 1994)? Kirja on Jyväskylän kirjaston kokoelmissa, kirjastoautossa:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Jos tarkoitat Yle Areenassa tällä hetkellä pyörivää kolmoskautta, sen ensimmäisessä jaksossa ei ole varsinaisia erottuvia musiikkikappaleita. Heti toisen jakson alussa autoradiosta kuuluu kuitenkin seuraava kappale:
Come to Me Now / Kevin Morby
Jos kuitenkin puhut Sinner-sarjan ensimmäisen kauden (oli myös aikaisemmin Areenassa) ensimmäisestä jaksosta, uimarantakohtauksessa kuuluva kappale pomppasi laajempaankin suosioon, ja se on tämä:
Huggin & Kissin / Big Black Delta
Voit etsiä ja kuunnella pätkiä ko. sarjan kaikkien kausien musiikista mm. seuraavalla sivustolla:
https://www.tunefind.com/show/the-sinner
Valitse ensin haluamasi kausi (1-3) yläpalkin pudotusvalikosta, jolloin pääset selaamaan kappaleita esitetty…
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi sukupuolenkorjausleikkauksista ei löytynyt valmiina verkosta. Ylellä on pari artikkelia, joista löytyy tietoja sukupuolenkorjausleikkausten määristä. Artikkelissa “Seksuaalinen nautinto säilyy” – Pääsimme ensimmäisinä Suomessa kuvaamaan sukupuolenkorjausleikkausta (26.2.2018) kerrotaan, että vuonna 2003 Suomessa tehtiin kymmenen sukupuolenkorjausleikkausta, kun nykyään vuodessa tehdään 60 leikkausta. Artikkelissa Mieheksi ja takaisin (8.12.2019) (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/08/27-vuotias-nita-katuu-sukupuolensa-korjaamista-mieheksi-toivon-etta-olisi-ollut) taas kerrotaan näin:
Vuosina 2003–2007 [sukupuolenkorjaushoitojen] tutkimusjaksolle hakeutui vuosittain noin 20 täysi-ikäistä potilasta,…
Duke Ellingtonin versio Griegin Solveigin laulusta löytyy cd-levyltä Ellington, Duke: Three suites (Columbia 4679132). Tätä cd-levyä ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa eikä muissakaan Piki-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Cd-levy on saatavissa Helsingin, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Kokkolan kirjastoista. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi. Jos olet Tampereen kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä kaukolainatilauksen myös verkon kautta (ks. http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm ).
Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Yhtenä tehtävänä kevään 1974 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa oli kirjoittaa ajatuksista, joita herätti tehtäväpaperin kääntöpuolelle oheistettu P. Mustapään runo Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään. Voisikohan olla niin, että jänis hankeen jättämine jälkineen on loikkinut muistikuviin Mustapään runosta sen inspiroimista omista ajatuksista? Mustapään metsään jänis on nimittäin onnistunut maastoutumaan niin hyvin, ettei siitä näy runon säkeissä jälkeäkään.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään sisältyy Mustapään kokoelmaan Tuuli Airistolta (1969).
Lainattavia esineitä ei voi varata, joten sinun pitää piipahtaa siinä kirjastossa, josta kyseisen esineen voi lainata. HelMetistä voit tarkistaa, onko esineitä vapaana. Nokkakärryjen laina-ajat ovat viikko tai yksi vuorokausi.
Nokkakärryjen tiedot löytyvät HelMetistä hakusanalla "nokkakärry".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa…
Oletan että kysymys koskee tv-sarjan nimeä? Komediasarja Napaseutu esitettiin MTV3-kanavalla v. 1994. Sen ohjasi Neil Hardwick ja käsikirjoittivat Hardwick ja Raila Leppäkoski.
Ritva Valkama esitti äiti Almaa ja hänen tyttärensä Sanna-Kaisa Palo oli samassa taloudessa asuvan aikuisen tyttären Bertan roolissa. Sarjaa ei valitettavasti ole saatavilla DVD-tallenteena.
Lähteet:
https://www.imdb.com/title/tt0360292/
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/hardwickin-huumorisarja-%C3%A4idist%C3%A4-ja-tytt%C3%A4rest%C3%A4-napaseutu-1994.htm
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että ”Miranna” on luultavasti muunnelma nimestä ”Miranda”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää kertoa, että ”Miranda” pohjautuu latinan sanaan ”mirari” (’ihailla’). Nimi on esiintynyt William Shakespearen näytelmässä ”Myrsky”, ja nimi onkin esiintynyt Englannissa 1600-luvulta lähtien. ”Miranda” on ollut käytössä Suomessa 1900-luvulta alkaen ja ollut suosituin sen kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Muoto ”Miranna” on jäänyt harvinaisemmaksi, ja sen on saanut vain alle 90 ihmistä 1960-luvulta alkaen.
Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
