Sannan elokuvassa näkemällä raiskausunella ei ole varsinaista vastinetta Meriluodon romaanissa.
25.4.1972 Aila Meriluoto kirjoitti päiväkirjaansa: "Ursula kertoi kortissaan että Panu aikoo kirjoittaa ja selostaa filmin viimeisimpiä vaiheita -- jahka ensin kirjoittaa filmiin uuden kohtauksen jossa lentäjäasuiset urokset raiskaavat Vadstenan nunnia! (Sitaatti U:n kortista: 'KRÄÄH, sanoi Aila, I never wrote that!') Minkähänlainen filmi siitä oikein tulee. Taitaa tämä miehinen kolmikko tehdä nais-aiheesta täyttä sotkua - voi Sanna-parkaa." (Aila Meriluoto, Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975)
Ennen YLE Teemalla nähtyjä esityksiä (5.1.2012, 15.6.2013, 9.1.2014, 8.1.2019 ja 10.1.2019) Haluan rakastaa, Peter oli esitetty…
Etsitty kirja lienee Margaret Mahyn Suuri valkoinen ihmissyöjähai : varoittava kertomus (Kustannus-Mäkelä, 1989).
"Oli kerran Paavo-niminen poika, joka muistutti aika tavalla haita. Hänellä oli pienet hainsilmät, suippo hainpää ja terävät hainhampaat. Paavo oli myös hyvä näyttelijä ja niinpä hän päätti esittää haita karkottaakseen muut uimarit rannalta. Paavo nimittäin tarvitsi tilaa kyetäkseen kiitämään halki veden kuin nuoli. No, aluksi kaikki meni aivan hyvin..."
Pekka Kostiaisesta löytyy tietoa netistä suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen sivuilta (www. fimic.fi). Kirjoita searc-kohtaan Kostiainen.
Sulhasen tulolaulusta ei löydy netistä juuri mitään (fimicin sivuilla maininta muiden inkeriläisiin kansanrunoihin perustuvien kuoroteosten yhteydessä). Sävellystä koskevat tiedot on saatu suoraan säveltäjältä :
Sävellys on tilausteos turkulaiselle Kulkuset sekakuorolle ja 1-osa valmistui vuonna 1988 (2-osa v.1991). Teksti on SKS:n julkaisusta : Maria Luukan laulut ja loitsut /Matti Kuusi. Tuossa teoksessa on yli tuhat Luukalta kerättyä säettä. Sulhasen tulolaulun teksti on alku pitkästä inkeriläisestä Häärunoelmasta. Säveltäessään teosta Kostiainen ei käyttänyt kansanlauluja, vaan sävelsi kaiken itse…
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Voisikohan kirja olla Joy Fieldingin Kuka olet Jane (1991). Siinä nainen on menettänyt muistinsa ja kävelee teoksen alussa puistossa. Kirjan kannessa on naisen kasvot, eivät kylläkään irvokkaat.
Eri ammattialojen opiskelijoille on tehty omien erikoisalojen opintoihin sopivia Ruotsin kielen oppikirjoja, mutta arkipäivän yleisruotsin opiskeluun suosittelisimme Marja Hakkaraisen ym. Hålligång-kirjasarjaa. Tuota oppikirjaa on ilmestynyt kaksi osaa, lisäksi oppikirjaan kuuluvia äänitteitä on lainattavissa useissa kirjastoissa. Matkailijan tarpeisiin sopii myös Kaija Turpeisen Sujuvaa matkaa ruotsiksi -kirjanen, johon kuuluu myös mukana oleva CD-äänilevy.
Suklaan valmistamiseen käytettävä kaakao sisältää teobromiinia, joka on kofeiinin tapainen metyyliksantiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Teobromiini)
Teobromiini ei ole ihmisille myrkyllistä, koska aineenvaihduntamme poistaa sen kehosta tehokkaasti. Koirien ravitsemukseen erikoistuneen Jakke Lehtosen mukaan koirien (ja kissojen) aineenvaihdunta on kuitenkin erilainen, eikä se pysty käsittelemään teobromiinia kovin tehokkaasti. Tästä johtuen teobromiini poistuu koiran kehosta 10 kertaa hitaammin kuin ihmisellä. Hitaaseen poistumiseen vaikuttaa myös koiran suoliston lyhyys ihmisen suolistoon verrattuna. Tämän takia teobromiinin haittavaikutuksia esiintyy koirilla hyvinkin pienillä…
Bonusten eli vahinkohistorian siirtämisestä kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, koska käytännöt voivat vaihdella. Esimerkiksi Lähivakuutuksen Liikennevakuutusoppaassa http://www.lahivakuutus.fi/FI/autoliikkeet/Liikennevakuutusopas/Bonusja… todetaan, että vahinkohistorian voi siirtää ainoastaan käytöltään ja laadultaan samanlaisten ajoneuvojen liikennevakuutusten kesken. Toisin sanoen bonusten siirtäminen luvanvaraisen ja yksityiskäyttöisen ajoneuvon välillä ei onnistuisi.
Vastaukseni tähän kysymykseen on omakohtainen. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla oli 1980-luvulla puhelinpömpeli, missä luki numero millä ko. puhelimeen
pystyi soittamaan. Olin juuri muuttanut Helsinginkadulle, ja minulle ei ollut vielä asennettu puhelinta uuteen kotiini. Soitin vanhemmilleni puhelun ilman markkaa ja tästä merkistä he tiesivät minun olevan työväenopiston puhelinkopissa odottamassa soittoa.
Lyhyesti voi vastata: ei saa käyttää ilman taiteilijan tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Kirjaston täytyy julkisena laitoksena noudattaa tekijänoikeuslakia tiukimman mukaan, joten kannattaa toimia varman päälle.
Hahmot eivät ideoina nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta jos Pikku Myyn tai Mikko Mallikkaan piirtää niin, että sen tunnistaa alkuperäisen piirtäjän toteuttamaksi ideaksi, tarvitaan ilman muuta lupa. Käytännössä myös vakiintuneet nimet ovat suojattuja siten, ettei voi piirtää ihan toisenlaista hahmoa ja nimittää sitä Pikku Myyksi. Harry Potter on tässä joukossa hiukan eri asemassa, koska ei ole olemassa yhtä, kaikkien tuntemaa kuvittajaa, vaan eri maissa eri taiteilijat ovat tehneet kirjasarjan kansia. Siten on mahdollista piirtää…
Kysyin asiasta Fazerin kuluttajapalvelusta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
"Pyramidit, joista mainoksessa
puhuttiin saivat alkunsa leivoksesta nimeltä "profiteroll". Se laitettiin
pyramidin muotoon, taikina sama kuin keittokirjoissa löytyy jälkiruoka
"eclaire". Pyramidi täytettiin esimerkiksi kermavaahdolla (tai mitä vaan)
ja koristeltiin / peitettiin suklaalla. Niitä käytettiin mm. hääkakkuina. Ranskasta on kotoisin myös tämä idea."
Kaunokirjallisuudesta löytyy runsaahkosti kuvauksia, jotka ovat melko särmikkäitä ja/tai raadollisia. Tässä muutamia hillitympiä teoksia ja lisäksi pari tietoteosta, jotka voisivat sopia tähän yhteyteen:
(Kertovat homojen ja lesbojen ihmissuhteista - eivät välttämättä sisällä suoria tai varsinaisia rakastelukohtauksia):
Esseet ja kaunokirjallisuus:
Nuutinen, Olli: Kommentteja kahteen elämään; Larsson, Jukka: Kantaja; Leavitt, David: Kiintymyksiä; Larsson, Jukka: Viettelijä; Forster, E.M.: Maurice; Larsson, Jukka: Kiusaaja; Leavitt, David: Perhetanssit; Ojala, Ossi: Toisenlainen rakkaustarina; Jansson, Tove: Nukkekaappi ja muita kertomuksia; Saisio, Pirkko: Kainin tytär; Ääriviivasi ihollani - naisten rakkausrunoja; Jansson, Tove: Reilua…
Tietämättä tarkalleen miten kyseinen dokumentti on tehty voidaan ainakin spekuloida, miksi kuvamateriaali näyttäisi huonommalta kuin muistoissa. Valtaosa vuodelta 1997 peräisin olevasta materiaalista sarjassa on kuvattu SD-tasoisena videona. Sen kuvatarkkuus on pienempi kuin ohjelmaan kuvatun uuden, HD-tasoisen materiaalin. Vuoden 1997 materiaali on siis tarkkuudeltaan heikompaa, mikä näkyy heikompana kuvan laatuna, vaikka vanhaa materiaalia on skaalattu ylöspäin vastaamaan muun materiaalin resoluutiota. Uuden ja vanhan materiaalin vuorottelu korostaa eroa, samoin se että materiaalia katsotaan teräväpiirtoiselta, digitaaliselta näytöltä. Tällainen näyttö paljastaa matalan tarkkuuden materiaalin puutteet toisella tapaa kuin…
Konttineuleen historiasta en valitettavasti löytänyt tietoa Kouvolan kirjaston kokoelmasta. Netistäkään en löytänyt lisätietoa. Wikipediasta löytyy entrelac -hakusanalla myös jotain mutta ei juurikaan neuletavan historiasta. Ainakin yksi kirjallisuusluettelo sieltä kuitenkin löytyi, englanninkielistä siis.
Suomalainen sukkakirja (Mitronen - Nieminen) antaa ohjeen Jämsän sukkiin, joissa on "konttikirjanen" eli kaksivärinen vinoruutumalli, joka on sovellettu Suomen Kansallismuseon sukkien mukaan. Ehkä kannattaisi jatkaa etsintää sieltä. Käänny Museoviraston tietopalvelun puoleen:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut
Muutosjohtamista ja henkilöstöjohtamista käsittelevää kirjallisuutta :
KOTTER, John P. : Muutos vaatii johtajuutta. 1997.
RUSSEL-JONES, Neil : Muutosjohtaminen. 2000.
PATON, Robert A. : Change management. 2000.
NURMI, Raimo : Johtaminen ympäristössään. 2000.
JALAVA, Urpo : Esimiestyö ; valmentaminen ja uudistuminen. 2001.
KAUHANEN, Juhani : Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 2000.
STRÖMMER, Riitta : Henkilöstöjohtaminen. 1999.
KUMPULAINEN, Ritva Sydämen aika : työyhteisön kovat, pehmeät ja lujat. 1999.
KIrjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Joitakin lehtiartikkeleita muutosjohtamisesta :
HOPE, Tony : Muutoshankkeen johtaminen. Yritystalous 1997 : 6. s. 30-38.
MORGAN…
Kirjojen sidosasua ei Helmet-haussa (eikä tietääkseni muissakaan kirjastojen hakuohjelmissa) voi käyttää hakuterminä. Sen sijaan voit kunkin teoksen tiedoista tarkastaa, lukeeko niissä ISBN:n jälkeen sana "sidottu". Pokkarit eivät yleensä ole sidottuja, vaan sidotut kirjat ovat kovakantisia. Jos taas kirjan tiedoissa lukee "nidottu", se ainakin kaunokirjallisuuden kyseessä ollessa on mitä todennäköisimmin pokkari. Tosin kaikki nidotut teokset eivät ole kooltaan pokkareita.
Tässä esimerkki mainitsemiltasi tekijöiltä Hjorth ja Rosenfeldt:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2350587__Shjorth%20rosenf…
Kun rullaat kirjan tietoja alaspäin, löydät rivin
ISBN
9789511298908 sidottu
Tämä teos ei…
Monihaun sulkeuduttua kannattaa suunnata Finnaan, tietoa asiasta:
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/ - sivulta löytyy kirjastojen ja myös esim. museoiden aineistot ja verkossa katsottavissa olevat materiaalit.
Sivulta: https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/tietokantoja-ja-hakemistoja
löytyy myös kattava luettelo eri tietokannoista ja hakemistoista monenlaisiin tiedonhakuihin.
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
