Ykkösosoitteeton kirje muistuttaa joukkokirjettä. Erona on se, että jakeluosoitteet saadaan postin rekisteristä erilaisia hakuja käyttäen. Kohderyhmänä voivat olla esim. tietyn jakelualueen yritykset.
Lähde: Pmm & Co - lyhyt oppimäärä
Postin sivuilla ei enää mainita sanaa ykkösosoitteeton, vaan puhutaan osoitteettomasta suoramainonnasta.
Googlen kuvahaun ja kasviaiheisten sivustojen tarkastelemisen perusteella kyseessä voisi piirteidensä perusteella olla joko Peperomia pareskiifolia tai Peperomia pseudoalpina. Joka tapauksessa se vaikuttaa kuuluvan monimuotoiseen Peperomia-sukuun. Suomessa näitä kasveja kutsutaan muorinkukiksi.
Lähetetyn kuvan perusteella tuon kasvin pistokas näyttää melko nuorelta, joten täydellä varmuudella en uskalla väittää nimeä oikeaksi. Lehdet kasvavat paksuutta ja koostumus ja osin väri saattavat vaihtua. On mahdollista, että täysi-ikäisenä kasvi on eri näköinen.
Tällä hetkellä oman kirjastoni hyllystä ei valitettavasti löytynyt teoksia, joista voisin vahvistaa kasvin nimen. Jos käyt lähikirjastossasi, voit…
Hyvään alkuun pääset todennäköisesti kirjoilla Asikainen, Jukka-Pekka: Mainosvalokuvauksen ABC, Potka Pekka: Mainoskuvaus digikameralla ja Seppänen, Janne: Kuvista sanoin, osa 5 Valokuvaa ei ole. Historiasta kertoo Mainoskuva 1920 - 2000. Nämä kirjat löytyvät ainakin Seitti-kirjastojen aineistosta (aineistotietokannan osoite: http://seitti.seinajoki.fi/Intro?formid=find2), osa myös Krannit-kirjastoista, joihin Teuvakin kuuluu. Seitti-kirjastoihin kuuluvat Seinäjoki, Kuortane ja Nurmo. Myös
Kuvia analysoimaan : kuva-analyysin malleja ja sovelluksia -kirja kertoo mainosvalokuvauksesta.
Ensimmäinen TES-TV:n kokoillan elokuva oli Hannu Lemisen ohjaama Rosvo-Roope (1949) 25. maaliskuuta 1956.
Vastaanottimia oli tuolloin käytössä ehkä 350 kappaletta.
Lähde: Television viisi vuosikymmentä : suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan / toim. Juhani Wiio
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. - 675 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-939-5
s. 582
Säilyneistä kotimaisista pitkistä elokuvista, eritoten Suomi-Filmin, Fennada-filmi ja Suomen Filmiteollisuuden tuotannosta on televisiossa esitetty valtaosa. Tuoreempaa tuotantoa on esittämättä samoin pienten yhtiöiden tuotantoa. Keskustelussa heitettiin esiin 7 %.
Lähde: keskustelu Suomen kansallisfilmografian työryhmän jäsenten kanssa KAVA 5.3.09.
Yksittäisten…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ei tätä kirjaa tosiaankaan löydy muilla kielillä kuin englanniksi ja japaniksi. Fujisawan teoksia ei ole käännetty suomeksi.
En osaa sanoa, onko kirjaa käännetty ruotsiksi, mutta voit kysyä kirjaston kaukopalvelusta, löytyisikö kyseistä teosta ruotsin kielellä muualta Suomesta tai Ruotsin kirjastoista. Kaukopalvelu toimittaa kirjoja lainaan tänne myös Ruotsista.
Kaukopalvelun nettilomake löytyy tästä linkistä: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Kollega muisteli että kirja olisi Britta-Lisa Joutsenen teos Taivas mikä sisar (WSOY, 1972). Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Ruotsalaisesta lasten virtuaalikirjastosta löytyy lukuvinkkejä eri ikäisille lapsille. Lukuvinkkisivun osoite on
http://www.barnensbibliotek.net/boktips/cw/
10-11 -vuotiaalle sopivaa luettavaa löytyy otsakkeen Romaner för mellanstadiet -otsikon alta. Monia siellä vinkattuja kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Luettavaa voi etsiä myös suoraan pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohaulla lapsille: http://www.helmet.fi -> På svenska -> Sökprogram för barn.
Provencen sisustustyylin,"le style provencal Francais'n", upea virtuaaliesittely löytyy Internetsivulla
http://www.maisonscouleurprovence.com/index2.htm
Tyyli on lähellä Välimeren alueen siustustyyliä, jonka yleispiirteet kerrotaan lyhyesti sivulla
http://www.inredningsportalen.se/inredningsstilar/medelhavsstil/
Internetistä Provancen asuntojen tyylipiirteitä kannattanee hakea www.google.fr -sivustolta ranskankielisillä termeillä (maisons, meubles de Provence jne.).
Sisustuskirjoja on paljon, esim.:
Coignard: Provence: style of living
Provence style: landscapes, houses, interiors, details
Lovatt-Smitt: Mediterranean living
Haig: Mediterranean style
Taideteollisen korkeakoulun kirjaston kokoelmista:
Walden: Living in Provence: interior…
Helmet -kirjastojen laina-ajat eivät ole pidentyneet.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kallion ja Kannelmäen kirjastot ovat remontin vuoksi suljettu. Kannelmäen kirjasto avataan vuoden 2010 alussa. Kallion kirjaston remontin arvioitu valmistumisaika on tammikuun loppupuolella 2010.
Remontin vuoksi näiden kirjastojen aineistoilla on pidennetty laina-aika. Kannelmäen kirjaston aineiston eräpäivä on 02.02.2010 ja Kallion kirjaston aineistolla eräpäivä on 3.3.2010 .
Ilmeisesti tarkoitus on löytää aineistoa suomalaisesta työlaulu-, kehtolaulu- ja laululeikkiperinteestä.
Suomen musiikin historia -kirjasarjan osassa Kansanmusiikki (WSOY, 2006) on Anneli Asplundin artikkeli Runolaulusta rekilauluun, jossa hän kertoo mm. kehtolauluista, työlauluista ja laululeikeistä. Työlauluperinteestä löytyy tietoa myös Kustaa Vilkunan kirjasta Työ ja ilonpito. Ja pokasaha soi -laulukirjaan on koottu metsätyöntekijöiden lauluperinnettä (laulujen sanat ja nuotit ja taustatiedot) ja samannimiselle cd-levylle metsä- ja uittotyötä kuvaavia lauluja, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia työlauluja. Työlaulut-sanalla löytyy Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi) vain ulkomaisia äänitteitä. Yksittäisiä…
Poliisimuseolta varmistamani tiedon mukaan varsinaisia poliisimatrikkeleita ei löydy. Jotkin poliisilaitokset ovat voineet pitää henkilöstöluetteloa omista työntekijöistään, mutta Poliisimuseon mukaan tällainen toiminta ei ole ollut lakisääteistä, joten tietojen saaminen tätä kautta on hyvin epävarmaa.
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan avaarin kielestä ei ole suomennettu kirjallisuutta lainkaan.
Kansallisbibliografiasta voit etsiä aineisto mm. rajaamalla sen sekä alkuteoksen kielen että käännöskielen mukaan
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Sinua voisi kiinnostaa seuraavat: Tarina rakkaudesta ja pimeydestä | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) Appelsiininkuorten katu | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)Missä on liikaa, sieltä puuttuu jotakin : juutalaisen huumorin maailma | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) Seitsemän sietämättömän pitkää päivää | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)Unorthodox : näin hylkäsin hasidijuutalaiset juureni | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) (elämäkerta) Voit itse etsiä lisää Vaski-kirjastojen finnasta hakusanalla juutalaisuus ja valitsemalla päägenreksi kaunokirjallisuuden.
Todennäköisin ehdokas ovat soitin- ja/tai eläinrunot kirjassa Uppo-Nallen runoaarre (2001), mutta se on pelkkä arvaus. Kirjasta & levyltä ”Vauvojen laulun aika” (2002) löytyy yksi runo, Akvaario, joka on esitetty Saint-Saënsin musiikkiin.
Alla olevista linkeistä löytyy tietoa Eläinten karnevaalit/Elina Karjalainen -tapahtumista.
http://yhteiso.lippu.fi/uutiset/?p=337
http://www.yle.fi/radio1/musiikki/musiikkia_pariisista_11461.html
Koska toinen tapahtumista on RSO:n, saattaisi sieltä löytyä tarkempaa tietoa asiasta.
En löytänyt Kalevi Ollin säveltämästä "Ainut armahin" -kappaleesta muuta levytystä kuin ennakkotiedon, että se sisältyy Petrus Schroderuksen tulossa olevalle albumille "Rakkauden voima". Kappale on jo kuunneltavissa Petrus Schroderuksen Facebook-sivulla nimellä "Ainut armahain".
Petrus Schroderuksen Facebook-sivu:
https://fi-fi.facebook.com/tenorpetrus/
