Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
Suomalaiset, jotka osallistuivat sodankäyntiin v. 1939-1945, löytyvät kirjassarjasta Suomen rintamamiehet 1939-1945. Kirjoista löytyy mm. heidän taistelupaikkansa sotien aikana. Jotta löytäisi hakemansa henkilön tästä kirjasarjasta, tulisi tietää divisioona, jossa hän palveli; muussa tapauksessa joutuu selaamaan ko. kirjoja tiedon löytämiseksi. Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kyseinen kirjasarja, myös lainakappaleina.
Tietoa v. 1939-1945 sodassa mukana olleista saa myös Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (ent. Sota-arkisto) http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/sornai….
Kuvien ötökkä voisi olla kärsäkäs värin ja muodon perusteella. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole hyönteisasiantuntija, joten varma en ole.Suosittelen tutkimaan sivustoa ötökkatieto.fi tai kysymään asiantuntijalta.
Pigge Lunk on suomeksi Pontus Pii ja siitä kerrotaan kirjassa Pontus Pii: sukkelan siilin seikkailut, joka löytyy ainakin täältä Seinäjoen kirjastosta.
Kurre Smackia sen sijaan ei löytynyt suomeksi. Soiteltiin myös Vaasaan ja Pietarsaareen, eikä sielläkään tiedetty. Todennäköisesti sitä ei ole suomennettu ollenkaan. Alla kuitenkin luettelo niistä ruotsinkielisistä kirjoista, joissa Kurre Smack esiintyy.
Kurre Smack lär sig klockan, 1962
Sverige runt med Kurre Smack, 1962
Stort och smått med Kurre Smack, 1963
Året runt med Kurre Smack, 1963
Jorden runt med Kurre Smack, 1964
Kurre Smack och alla husdjuren, 1964
Terveisin,
Hanna Kotila Seinäjoen kirjastosta
Nuortenkirjailija Måns Gahrtonista saat suomenkielistä tietoa Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Muualta hänestä ja kuvittaja Johan Unengesta ei taida löytyä tietoa suomenkielellä. Måns Gahrtonista on usein kysytty Kysy kirjastonhoitaja –palvelusta. Aiemmat vastaukset saat palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –ruutuun kirjailijan nimen.
Neuvoisin ottamaan yhteytta Lasipalatsissa sijaitsevaan Kohtaamispaikkaan, jossa saa opastusta kaikenlaisiin tietokoneen ongelmiin. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen sivuilta löytyy artikkeli, jossa käsitellään historiallisen kanuunan rakentamista ja lupaprosessia. Luvan varmasti tarvitset toimivaan kanuunaan vaikka ase tulisikin vain koristeeksi. Ehkä voisit tiedustella jostakin asehistoriallisesta seurasta mahdollisista harrastajakursseista, rakentamisesta sekä lupamenettelystä. Asehistorian Liiton sivuilta löytyvät kaikki liiton alaiset jäsenseurat ja yhteystiedot. Sinua lähin lienee Helsingin Asehistoriallinen Seura Ry.
Rakentaisinkohan mustaruutitykin:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Asehistorian Liitto Ry
http://www.asehistorianliitto.fi/
Suomen Asehistoriallinen Seura Ry:
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/
HelMet-palvelusivustolla neuvotaan lehtien varaamisesta näin:
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Hei!
Suosittelemme visiittiä taidetarvikekauppaan, esim. Temperaan (Uudenmaankatu 16 Helsingissä). Siellä on ammattimaiset myyjät, jotka osaavat neuvoa tämän kaltaisissa asioissa. Kannattaa ottaa mukaan paperimalleja niistä papereista, joille tusseja aikoo käyttää. Näin pystyt kokeilemaan tusseja paikan päällä omalle paperillesi ja testaamaan musteen läpäisevyyttä sekä kirjoitusjäljen tasaisuutta.
Tästä linkistä näet Temperan kuitukärkikynävalikoimaa: http://www.tempera.com/shop/contents/fi/d143.html
Jos tarvitset tietoa silkin historiasta ja/tai valmistuksesta, kannattaa hyödyntää tietosanakirjoja. Internetin hakupalveluista löytyy sanalla silkki esim. seuraavat suomenkieliset silkkiä käsittelevät osoitteet:
http://www.edu.vlk.fi/koulut/tyry/rile/silkki1.htm ja http://www.silkki.com/sivut/Infosta/infosivu.html
Asiasanalla silkki löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista lähinnä silkkimaalaukseen liittyviä kirjoja, mm. seuraava teos: Scheele, Anita von: Silkinmaalausopas. Kirjassa käsitellään silkkimaalausta ja silkkikäsitöitä, ja se on tarkoitettu vasta-alkajille. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Sotkamon kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Sotkamon kirjastoon. Kirjaston yhteystiedot löydät tästä linkistä.
https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika/kirjasto/
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54
Hakusanoilla kirjat ja korjaus tai kirjansidonta löydät viitteitä kirjastojen tietokannoista, esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).
Verkossa on runsaasti kirjojen korjausohjeita, esimerkiksi:
https://www.wikihow.com/Repair-a-Paperback-Book
Kirjaston kokoelmaa uudistetaan jatkuvasti. Kirjastosta poistetaan mm. kulunutta ja likaista, sisällöltään vanhentunutta tai vähäisellä käytöllä olevaa aineistoa.
Osa poistetusta aineistosta tulee myyntiin asiakkaille. Myytävää aineistoa ei voi varata etukäteen. Kirjamyyntiä on jatkuvasti kirjaston ala-aulassa ja muutaman kerran vuodessa järjestetään suurempia kirjamyyntitapahtumia.
Eri kirjastoilla on jonkin verran erilaiset aukioloajat . Avaa sivu www.helmet.fi. Näet sivun keskivaiheilla kohdan "HelMet-kirjastot". Sen alapuolella on linkit Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoihin. Napsauta haluamasi kaupungin linkkiä, niin löydät kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat.
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on…
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut kyseistä runoa näillä tiedoilla. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?