Amerikka ei unohda esitettiin MTV3:ssa 8. syyskuuta 2002. Toinen muistelemasi 911-iskun ensimmäisen vuosipäivän tienoilla esitetty dokumentti olisi voinut olla TV2:ssa 10.9. esitetty Ajankohtainen kakkonen Special: 911 - viimeinen hälytys: "New Yorkin palolaitokselle terrori-iskut merkitsevät pahimpien painajaisten toteutumista. Dokumentti seuraa kolmen palomiehen työtä ja heidän elämänsä järkkymistä katastrofin ensi hetkistä tähän päivään."
Neuroliitosta kerrottiin, että apuvälineitä käyttävistä ei ole tarkkaa tietoa. Arvio on noin 20-30% kaikista sairastavista (sairastavia n. 9 500 henkilöä).
Suomessa on noin 60 leppäkerttulajia. Yksi niistä on ahopirkko (Psyllobora vigintiduopunctata), jota kutsutaan myös nimellä 22-pistepirkko. Ahopirkolla on kirkaankeltaiset peitinsiivet ja se syö sekä toukkana että aikuisena sienirihmastoa lehtien pinnoilta.
Leppäkerttulajeista myös mm. kosteikkopirkko, ruutupirkko ja vainiopirkko ovat väritykseltään kellertäviä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Suomen leppäkertut
Käytä Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi sanahakua. Kirjoita hakulaatikkoon sanat: työnhaku oppaat. Voit rajata haun myös suomenkieliseen aineistoon. Huomattavasti enemmän kirjoja saat, jos käytät vain sanaa työnhaku.
Tässä muutama kirja:
Työnhaun välineet : työnhakuopas oman osaamisen markkinoijalle
Uraopas : omasta urastaan kiinnostuneille
Työnhaku : kirja, jonka avulla opit hakemaan työtä tehokkaasti / Lars Kusénius
Julkaistut kirjat ovat varmasti tarkoitettu lähinnä vakituisen työn hakuun. Sanalla työharjoittelu Helmetistä löytyy myös muutama kirja.
Jos kyseessä on peruskoululaisen työelämään tutustuminen (TET) kannattaa käydä sivulla http://www.tat.fi/tet
Opiskelijoille löytyy yleensä tietoa työharjoittelusta opiskelupaikan www-…
Etsimänne teos on varmaankin Maria Jotunin Arkielämää (1909).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14876
Teos löytyy kirjastoverkkonne alueelta useana painoksena.
https://kuopio.finna.fi/
Sarjanumerolla F4002952 merkitty Singerin ompelukone on valmistettu vuoden 1913 loppupuolella (July/December) Skotlannissa Clydebankissa. Ko. ompelukoneita valmistettiin 220000 kappaletta.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Ilmatieteen laitos on kerännyt säähavaintotietoja vuosikymmenien ajalta ja tätä tietoa pääset vapaasti tarkastelemaan. Avaa Havaintojen lataus sivusto ja valitse etsittäväksi tiedoksi ilman lämpotila ja havaintopisteeksi Kaisaniemi. Voit tietoja vaikka kuukausi kerrallaan ja kirjata ylös lämpimimpien lauantaiden päivät.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lauantaiden päivämäärät voit tarkistaa vaikka vuoden 1986 almanakasta :
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Suomenkielinen wikipedia kertoo porkkanaa viljellyn ensiksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanin tienoilla. Englanninkielinen wikipedia ilmoittaa viljelyn alkaneen Persian alueella, Iranissa ja Afganistanissa. Moni muukin verkkolähde mainitsee nämä seudut porkkanan varhaisen viljelyn paikkoina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkana
https://en.wikipedia.org/wiki/Carrot
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-scienc…
https://www.tastesofhistory.co.uk/post/a-brief-history-of-food
https://www.researchgate.net/publication/304622888_Carrot_History_and_i…
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi…
Internetsivu http://www.koulukanava.fi/historia/muinegy/ on tarkoitettu koululaisten käyttöön. Sivuilla on lyhyt selostus mm uskonnosta, pyramideista, kirjoitustaidosta, Niilistä. Lisäksi kunkin sivun lopussa ehdotettuja tehtäviä, kirjallisuutta ja linkkejä (mm. oman nimen voi kääntää hieroglyfimuotoon).
Eila Tiittanen on kirjoittanut myös kirjan Leea. Ristin voitto 1961. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1194680210&ulang=fin
Eila Paynen nimellä löysin taas kirjan Ylätasangon toverukset. Ristin voitto 1968. Tuota kirjaa ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa. Se löytyy kuitenkin Pellon kunnankirjastosta, Porin kaupunginkirjastosta, Kajaanin kaupunginkirjastosta ja Varastokirjastosta. Kirjasta voi jättää kaukopalvelupyynnön, josta saa lisätietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Kirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa. Kaukolainaksi ei tilata teosta, joka on seudun kirjastoissa, mutta on juuri nyt lainassa.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä henkilö, jolla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Pyynnön voi tehdä pääkaupunkiseudulla internetin kautta tai jättää kirjallisen pyynnön mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
Lisää kaukopalvelusta kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/forms/…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
Ostetussa tuotteessa on siis 5000 IU retinyylipalmitaattia /tabletti.
Tästä määrästä molekyylipainojen perusteella laskettuna 55 % on retinolia eli 2750 IU.
1 IU retinolia vastaa 0,3 µg retinolia retinoliekvivalentteina (RE). 2550 IU on siis 0,3*2750 = 825 µ retinolia (RE).
Fineli-sivustolla:
Suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuiselle
3000 µg/vrk
* µg retinolia ja/tai retinylpalmitaattia. Ei koske karotenoideina saatavaa A-vitamiinia.
* Retinolin yli 3000 µg:n päiväsanti ravintovalmisteista on lisännyt sikiövaurioiden riskiä.
* Vaihdevuodet ohittaneiden naisten, joiden osteoporoosi- ja luunmurtumariski on lisääntynyt, on syytä rajoittaa saanti 1500 µg/vrk.
* Lukua voi käyttää suuntaa antavana arvioitaessa mahdollista…
Kasvatustieteelliseen aineistoon erikoistunut tietokanta on ERIC, josta löytyy ilmaisversio alla olevasta linkistä. ERIC on englanninkielinen ja haut on siksi tehtävä englannin kielellä. ERIC sisältää Kasvatustieteellisiä kirjallisuusviitteitä 1960-luvulta lähtien.
http://eric.ed.gov/
Suomenkielinen, vapaasti käytettävä verkkoaineisto on esim. ARTO, joka on kotimainen artikkeleiden viitetietokanta ja sisältää artikkeleita monelta tieteenalalta, myös kasvatustieteestä. ARTO:sta voi tehdä hakuja esim. alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Verkkoaineiston hakuun kannattaa kysyä neuvoa myös oman ammattikorkeakoulun kirjastosta. Esim. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), jolla on alueyksiköt pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Kauniainen,…
Yleensä kirjastokortin saa käymällä jossain sen alueen kirjastossa. Kortin saa näyttämällä virallisen henkilökortin. Jos tarkoitit Helmet-korttia pääkaupunkiseudulla, niin käy missä tahansa Hkin, Vsntaan, Kauniaisten tai Espoon kirjastossa.
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 2 vuodelta 1999 on arvoitu Timo Parvelan tuotantoa, itse kirjailijasta on vain perustiedot. Kirja löytyy varmasti jokaisesta Helsingin kirjastosta ainakin käsikirjastokappaleena. Saatavuuden voit vielä varmistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/ löytyy kirjailijasta enemmän tietoa hänen itsensä luonnehtimana.
Myös Infoplaneetalta http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/infoplaneetta.html kohdasta "kirjoista" löytyy tietoa Timo Parvelasta. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilta http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjaili.htm löytyy Timo Parvelan alta linkki nimeltä "Länsituulella saa hyvin…
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Oletan, että olet tutustunut Yleisten kirjastojen verkkopalveluihin osoitteessa http://www.kirjastot.fi. Näiltä sivuilta pääset aivan varmasti parhaiten alkuun. Kirjastolehti ja kirjastojen Mainio-tietokanta ovat erityisen hyviä tiedonlähteitä. Kirjojakin löytyy todella paljon, ehkä parhaimpia Sinulle olisivat seuraavat:
Yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. BTJ 1999
Kirjastot verkossa. BTJ 1999
Uusinta tietoa kirjastotilastoista. Etelä-Suomen lääninhallitus 1998
Kirjastokalenteri 1998
Suomen tieteellisten kirjastojen opas. Suomen tieteellinen kirjastoseura 1998.
Eri kirjastojen toiminnasta, tuloksista ja palveluista saat tietoa ao. kirjastojen omilta kotisivuilta verkossa. Nämäkin sivut löydät helposti Kirjastot.fi -sivujen…
