Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä:
http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457
http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693
Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi
Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas
Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.]
Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa…
Helmet-sivustolta: http://www.helmet.fi/fi-FI voi hakea elämäkertoja kirjoittamalla Hae aineistoa -kohtaan sanan elämäkerrat. Hakutulos on valtavan suuri, joten hakua kannattaa rajata toisella sanalla. Alla esim. haun tulos haettaessa sanoilla elämäkerrat urheilijat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20urh…
Hakua voi myös rajata muillakin tavoin, esim. teoksen kielen mukaan joko etukäteen kohdasta Tarkennettu haku tai jälkikäteen sivun vasemman reunan Rajaa-valikoista.
Kaikista aiheista ei ole kuitenkaan helppo löytää sopivaa asiasanaa. Hyviä vinkkejä löytyy Helmetin Vinkit-osiosta. Esim. kohdasta Historia näyttäisi löytyvän monia kiinnostavia kirjaehdotuksia:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit…
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
Tarkoitatkohan laulukaskasta? Laulukaskaita on olemassa eri lähteistä riippuen noin 1500-4000 eri lajia, jotka elävät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Laulukaskaiden toukat elävät maan alla ja saavat ravintonsa kasvien juurista. Toukat viettävät maan alla useita vuosia, ennen kuin ne kehittyvät täyteen mittaansa aikuisiksi kaskaiksi ja nousevat maan pinnalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavataan niin sanottua seitsentoistavuotiskaskasta, jonka kehittyminen kestää 17 vuotta, minkä ajan se viettää miltei kokonaan maan alla. Tämän lajin kaskaat ovatkin tunnettuja periodisesta kuoriutumisestaan, sillä niitä tavataan vain kerran 13 tai 17 vuodessa suurina parvina.
Lähteet:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. (Tammi, 1989)…
Suomen kansalliskirjasto tiedotti kesällä 2002 kirjastojen digitointiohjelmasta, jolla pyritään saamaan laajat tietovarannot Internetiin. Tällaiset kulttuuriperinnön ydinkokoelmat ylittävät instituutio- ja aineistorajat. Esimerkki ydinkokoelmasta on Suomen historiallinen sanomalehtiarkisto http://digi.lib.helsinki.fi/. Digitointiohjelman tavoitteena on Suomen historiallinen digitaalinen tietopankki, joka käsittäisi Suomen keskiajan, Ruotsin vallan ajan sekä 1800-luvun suomalaisen yhteiskunnan. Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa digitointitoiminnasta ja on tiiviisti mukana kansaivälisessä toiminnassa kuten Euroopan Unionin eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ohjelmassa.
Uusinta tietoa aiheesta on…
Runo löytyy Valto Saran Lähellä maata -nimisestä -lausuntarunoja kokoelmasta. Se on kokoelman ensimmäinen runo. Kokoelma on ilmestynyt vuonna 1932, eikä sitä ole Jämsän kirjastossa. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston kirjavarastosta se löytyy. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kaivattu aforismi vaikuttaisi napakalta kiteytykseltä ranskalaisen taloustieteilijän Boisguilbertin vuonna 1707 julkaistussa teoksessa Dissertation, sur la nature des richesses, de l'argent et des tributs, où l'on découvre la fausse idée qui règne dans le monde à l'égard de ces trois articles esittämistä ajatuksista. Hän näkee rahan "kaiken pyövelinä", joka "julistaa sodan koko ihmiskunnalle".
" -- l'idée et l'usage criminel qu'on s'est fait de l'argent -- est devenu le bourreau de toutes choses, -- " (s. 413)
"Mais il y a de l'argent criminel, -- qui, après avoir déclaré la guerre aux particuliers, ou plutôt à tout le genre humain, -- " (s. 418)
https://fr.wikisource.org/wiki/Dissertation,_sur_la_nature_des_richesses,_de_l%E2%80%…
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Yksityisyydensuojasta voit lukea täältä perustuslain 2. luvun 10 pykälästä. Sananvapaudesta voit lukea perustuslain 2. luvun 12 pykälästä. Perustuslain löydät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Rikoslain 24 luku puolestaan käsittelee yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Rikoslakiin voit tutusta täällä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Voit lukea lisää tietosuojasta esimerkiksi täältä: https://tietosuoja.fi/etusivu
Kirjastokortin saamiseksi sinun pitää käydä kirjastossa. Saat kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen. Sinun pitää myös ilmoittaa osoitteesi Suomessa sekä sitoutua noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen.
Kirjastosi kuuluu Ratamo-kirjastoihin. Voit siis hankkia kortin missä tahansa Ratamo-kirjastojen toimipisteessä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Helmet-haussa voit kirjoittaa hakuun tuon "riennä riemuin eespäin vaan" ja saat listauksen nuottikokoelmista, joista kappale löytyy, ja tilata haluamasi Soukan kirjastoon. Tai Suuri Toivelaulukirja 5 käsikirjastokappaleen pitäisi olla Ison Omenan kirjastossa, jos et ennätä odottaa varauksen saapumista (Espoon sisällä yleensä noin 3 arkipäivää).
Kyse on ilmeisesti arkeologiseksi löydöksi luokiteltavista esineistä. Löytöjä pystyy hakemaan KM-numerolla Muinaiskalupäiväkirjasta, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei jostain syystä näytä toimivan. Se löytyy kuitenkin Kyppi.fi -sivustolta. Tietoa löytöjen luetteloinnista löytyy Museoviraston sivuilta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kyppi.fi (etusivulla linkki Muinaiskalupäiväkirjaan): https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx
Kysy museolta -palvelun vastaus: https://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/#!id=1373
Ohjeet löytöjen luettelointiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat…
Tarkoitat varmaankin Oscar Wilden tarinaa "Onnellinen prinssi". Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta löytyy tällä hakusanalla kolme teosta: kaksi kuvakirjaa (1969 ja 1980) sekä satukirja "Onnellinen prinssi ja muita kertomuksia" vuodelta 1907. Satu on ilmestynyt alun perin Wilden satukokoelmassa vuonna 1888. Tästä kauniin surullisesta sadusta on tehty myös useita animaatioelokuvia.
Lasten pukeutumisesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Tekijä: Rose, Clare
Nimeke: Children's clothes since 1750
Julkaisutiedot: London, Batsford, 1989
Tekijä: Sichel, Marion
Nimeke: History of children's costume
Julkaisutiedot: London, Batsford Academic and Educational, 1983
Kaari Utrion kirjassa: Perhekirja : eurooppalaisen perheen historia, Tammi, 1998 kuvataan lasten pukeutumista esimerkiksi sivulla 403 näin:
"Muodin orjat
Säätyläisperheen pienet tytöt puettiin kuten äitinsä. He kulkivat äidin tai kotiopettajan kanssa näytteillä sopivissa tilaisuuksissa....
Säännönmukaisessa säätyläiselämässä oli joka asialle ja harrastukselle oma aikansa, välineistönsä ja vaatetuksensa, joista ei käynyt poikkeaminen, jos halusi säilyttää…
Kansallispuvuista löytyy hyvin tietoa verkosta:
Suomalaiset kansallispuvut:
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukukeskus:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
Kansallispukuneuvosto:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukuneuvosto/index.htm
Englanniksi:
http://virtual.finland.fi/finfo/english/puvuteng.html
Helmi Vuorelma Oy:
http://www.vuorelma.net
Sanastoa:
http://www.tkukoulu.fi/~outihonk/kanspuku.html
Etelä-Pohjalaisia kansallispukuja:
http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Keski-Suomen kasallispukuja:
http://www.finnica.fi/suomi/keski-suomi/kansallispuvut/
Pirtanauha ja pellavapaita:
http://www.kansallispuku.net/
Kotiseutusi Himangan kirjaston kokoelmista voit hakea aineistoa asiasanalla "kansallispuvut":…
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän eli YKL:N mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden luokka on 84.2 ja ruotsinkielisen 84.31. Kauhukirjallisuudella ei ole omaa luokkaa. Monet kirjastot lisäävät kirjaston tietokantaan ja kirjan selkiin erilaisia kirjainyhdistelmiä tai muita merkkejä erottamaan tiettyjä kaunokirjallisuuden genrejä. Mitään yhteistä sovittua tapaa ei kuitenkaan ole.
Verkko-YKL löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Suomenkielistä kirjaa en löytänyt Kansalliskirjastosta, Yliopistokirjastoista tai yleisistä kirjastoista.
Verkkoaineiston löysin wikipediasta:
Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Carl Erik Mannerheimista voisi kysellä vielä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Lähtökohtaisesti oppikirjan osankin lukeminen ääneen verkon kautta on yleisölle välittämistä ja luvanvaraista (tässä oletuksena, että oppikirja on nykyajalta eli edelleen tekijänoikeuden suojaama).
Ainoa laillinen tapa lukea teoksen osia ääneen ja julkaista lopputulos verkossa on rakentaa esitelmä, jossa käsitellään luettuja kohtia ja luetut osat toimivat sitaatteina. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että sitä omaa tekstiä on selvästi enemmän ja että yhteys oman tekstin ja luettujen sitaattien välillä on välttämätön havainnollistamisen kautta.
Toinen laillinen mahdollisuus on selostaa omin sanoin, mitä oppikirjassa käsitellään. Faktat eivät nauti tekijänoikeuden suojaa, vain esitystapa ja tyyli. Tässäkään ei riittäisi, että muuttaisi…
Nuorallatanssija -runoja löytyi muutama, mutta missään niistä ei ollut kirjoittamaasi säettä.
Kyseessä ei myöskään ollut Yö-yhtyeen kappale Nuorallatanssija.
Runo on mitallinen ja sana "seppelepäin" viittaisi vanhempaan lyriikkaan.
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa.
