Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Nathaniel Philbrickin Kamppailu merta vastaan : valaanpyyntialus Essexin tarina (Tammi, 2001).
"Essex lähti pyyntimatkalleen elokuussa 1819 Nantucketista. Viisitoista kuukautta myöhemmin kaukaisessa Tyynenmeren kolkassa vimmastunut kaskelotti upotti laivan. Miehistö pelkäsi lähisaarten ihmissyöjiä ja päätti purjehtia pikku veneillään Etelä-Amerikan rannikolle. Matkaa kertyi lopulta 4500 mailia. Kolmen seuraavan kuukauden aikana mitattiin, kuinka paljon ihminen voi kestää kamppaillessaan merta, auringonpaahdetta, vilua, nälkää, janoa, sairauksia ja pelkoa vastaan. Kahdestakymmenestä miehestä vain kahdeksan pelastui. He olivat lopulta joutuneet jopa syömään kuolleitten tovereittensa ruumiit." (…
Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
Kyse ei ole vuosien 1935 tai 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen tautiluokituksesta. Ne ovat pääsääntöisesti kaksinumeroisia mahdollisilla lisätarkenteilla. Tässä tapauksessa kyseessä on luultavasti viittaus sairaalassa otettuun röntgenkuvaan ja sen juokseva numero. Arkistossa saattaa olla kantakortin yhteydessä lisätietoja haavoittumisesta, mutta terveyteen liittyvät tiedot tulevat julkisiksi vasta 50 vuotta kohdehenkilön kuoleman jälkeen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kantakortti – Portti (narc.fi)
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Helsinki: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Niissä täytyy kääntyä oman terveyskeskuksen puoleen. Suosittelen, että varaatte ajan omalle terveydenhoitajallenne tai lääkärillenne. He ohjaavat eteenpäin, jos on tarpeen.
Kirkon kasvatusasiain keskus ei julkaissut vuonna 1992 mitään aiheeseesi liittyvää, mutta vuonna 1982 keskus julkaisi Seurakunta ja päivähoito -nimisen teoksen. Se voisi olla etsimäsi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa teosta ei ole, mutta esim. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta se on lainattavissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kyllä aihettasi käsittelevää kirjallisuutta, esim. Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus (2002)ja Jaakko Salmisen toimittama Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus (2001). Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) löydät tietoa kirjallisuudesta kirjoittamalla aihehakuun sanan uskontokasvatus tai sanahakuun esim. sanat uskontokasvatus lapset.
Suomen ev.lut. kirkon…
Kannelmäen kirjastossa tullaan järjestämään syksyllä 2008 opastustilaisuuksia internetin käyttöön. Ilmoitamme ajankohdista myöhemmin Kannelmäen kirjastossa, Helsingin Uutisissa ja www-sivuillamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki
T-26 - panssarivaunun tekniset taulukot löytyvät muun muassa seuraavista teoksista:
Kantakoski, Pekka: Punaiset panssarit: Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945.
Milsom, John: Russian Tanks 1900-1970.
Em. teokset löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, josta niitä voi oman kirjastonsa välityksellä pyytää kaukolainaksi.
Lisätietoja voi antaa myös Panssarimuseo (www.panssarimuseo.fi)
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta Pääkaupunki- tai Pääkaupunkilehti-nimistä lehteä ei löytynyt. Sanomalehtien liiton sivulta näkyvät kaikki Uudellamaalla ilmestyvät lehdet, eikä joukossa ole kysymääsi.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain/1._uusimaa
Vuonna 1959 ilmestyi (vain tämän vuoden ajan) lehti nimeltä Pääkaupunkilainen. 1970-luvulla ilmestyi Pääkaupunki-niminen lehti, jossa julkaistiin Juhani Mäkelän stadin slangi -aiheisia pakinoita. Nämä lehdet eivät enää ilmesty.
Voisiko ystäväsi olla erehtynyt lehden nimestä?
Tässä joitakin yhdysvaltalaisten kirjoittajien itsetuntoa ja itseluottamusta käsitteleviä suomennettuja teoksia.
Brown, Brené: En olekaan yksin (Basam books, 2012)
Brown, Brené: Uskalla haavoittua (Basam books, 2013)
Canfield, Jack: Aladdin-tekijä (Art house, 2. painos 2000)
Dyer, Wayne W.: Hyväksy itsesi, uskalla elää! (Otava, 4. painos 2008)
Dyer, Wayne W.: Vaikuta kohtaloosi (Otava, 2. painos 2004)
Ford, Debbie: Rohkeus (Basam books, 2012)
Moran, Victoria: Sisäinen valo (WSOY, 2003)
Nichols, Lisa. Onnistut : tuli mitä tuli (WSOY, 2009)
Peale, Norman Vincent: Ole oman onnesi seppä (Karisto, 2. painos 2008)
Peale, Norman Vincent: Sen teet mihin uskot (Karisto, 6. painos 2009)
Ventrella, Scott W.: Menesty myönteisen ajattelun avulla (…
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
Porin kaupunginkirjastossa hankintaehdotukset toivotaan jätettäväksi aikuisten osaston tietopalveluun, jossa voidaan mm. tarkistaa, onko ehdotettavaa teosta jo tilattu. Porin kaupunginkirjasto hankkii kokoelmiinsa suuren osan suomeksi ilmestyvästä yleisestä tietokirjallisuudesta. Aivan kaikkia oppikirjoja ja kurssikirjoja sen sijaan ei voida hankkia. Hankintaehdotukset voi lähettää tietopalvelun sähköpostiosoitteeseen tietopalvelu@pori.fi. Hankittavaksi toivotusta teoksesta olisi hyvä ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, esim. ISBN. Ehdotuksen voi jättää milloin vain.
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Kuuban kansallissankari ja runoilija José Martín runoja espanjaksi ja englanniksi käännettyinä löytyy osoitteesta:
https://allpoetry.com/Jose-Marti
Havanna esiintyy esimerkiksi runossa nimeltä El ennemico brutal.
Risutestistä on käyty keskustelua metsästys-aiheisella keskustelupalstalla osoitteessa http://www.metsastys.net (keskustelualue->aseet->haku-> "risutesti"). Keskustelujen pohjalta olettaisin, että Ase & erä sekä Metsästys ja kalastus-lehdissä olisi ollut testituloksia. Etenkin Ase & erä - lehden numero 2/2002 tuntuu lupaavalta. Molemmat mainitut lehdet kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lehtien saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet - aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
Elizabeth Goudgen teosta Three plays ei löydy Suomen eikä Pohjoismaiden kirjastoista eikä enää kirjakaupoistakaan. British Librarysta sitä voi yrittää kaukolainata. Kaukolainaus maksaa vähintään 25 euroa. Myöskään Elizabeth Goudgen elämäkertaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kysyin sähköpostitse Suomi-näytelmän nimestä Victorian kirjastosta Lontoosta, jossa se piti olla varastossa. Otan yhteyttä, kun sieltä vastataan. Elizabeth Goudgen lyhyestä elämäkerrasta http://www.elizabethgoudge.org/a_short_biography_of_elizabeth_g.htm päätellen hänellä ei ole ollut yhteyksiä Suomeen.
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Ruusuja sivutaan tosin Brentanon teoksessa ”Satu Ruusunnupusta” (WSOY, 1985), mutta siinä olevat runonpätkät eivät ole samoja kuin kysymäsi.
