Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löysin vain yhden Hellaakosken sanoihin sävelletyn ruotsin kielellä olevan laulun. Se on Olavi Ingmanin säveltämä "Kimppu kukkia akkunalla" (Blommor i fönstret), sanat on kääntänyt Joel Rundt. Laulu on kokoelmassa: 20 laulua / toimittanut Martti Turunen, WSOY 1935.
Alla olevista linkeistä aukeavat viitetietolistat stand up -komiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin eli Kavin kirjastossa ja Taideyliopiston kirjaston Sörnäisten kampuskirjastossa (Teatterikorkeakoulun kirjastossa).
Stand up -komiikka Kavin kirjastossa
Stand up -komiikka Taideyliopiston kirjastossa
Sekä Kavin että Taideyliopiston kirjasto ovat avoimia kaikille kansalaisille, kuten yleensäkin tiede- ja erikoiskirjastot Suomessa.
Myös kummankin kirjaston tietokanta on julkisesti käytettävissä. Stand upia käsittelevää kirjallisuutta löytyy niistä asiasanalla stand up -komiikka.
Kavin kirjaston asiakkuudesta voit lukea täältä:
https://kavi.verkkokirjasto.fi/fi/web/arena/Hanki%…
Ilmeisesti ei ole. Tätä Yeatsin runoa ei löydy Lahden kaupunginkirjasto käännösrunouden runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Tietokannasta löytyy kyllä paljon muita Yeatsin runoja.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Der Spiegeliä pysyvästi, joten vuoden 2003 lehtiä ei enää ole saatavilla.
Selvitimme, että Saksalaisesta kirjastosta löytyvät vanhatkin Der Spiegelin numerot. Kirjasto ei lainaa lehteä, mutta paikan päällä lehteä voi käydä lukemassa tai kopioimassa. Toivottavasti asiallanne ei ole kiire, sillä valitettavasti Saksalainen kirjasto on suljettuna heinäkuun loppuun saakka. Elokuun alusta kirjasto on avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15. Kirjastossa voi asioida myös suomeksi.
Saksalaisen kirjaston osoite on Pohjoinen makasiinikatu 7, 00130 Helsinki, puh. 09 - 669 363
HelMet-verkkokirjastossa lehtien varaaminen toimii ikävä kyllä hieman eri tavalla kuin muun aineiston.…
Selaamistamme kalakirjoista ei voinut päätellä vastausta.
Voit ottaa yhteyttä Suomen haukiseuraan hallitus@suomenhaukiseura.fi. Seura on myös facebookissa https://www.facebook.com/Suomen-Haukiseura-ry-280350865324882/
Monenlaisia kirjoja voi nykyään lukea kuvauksina ilmestymisaikansa yhteiskunnallisista oloista. Linnan, Canthin ja Sillanpään lisäksi esimerkiksi Aleksis Kiven (Seitsemän veljestä), Juhani Ahon (Rautatie, Papin tytär), Arvid Järnefeltin (Isänmaa, Veneh’ojalaiset), Maila Talvion (Pimeänpirtin hävitys), Ilmari Kiannon (Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi), Joel Lehtosen (Putkinotko), Pentti Haanpään (Noitaympyrä, Kenttä ja kasarmi), Lauri Viidan (Moreeni), Veijo Meren (Manillaköysi), Hannu Salaman (Juhannustanssit) ja Timo K. Mukan (Maa on syntinen laulu) teoksia voi pitää aikalaiskuvauksina.
Lisää kirjailijoita ja teoksia löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Varpio & Huhtala (toim.):…
Smak-nimisellä poikabändillä on ainakin kappale nimeltään Myrsky. Bändi oli aktiivinen n. 2004-2007.
Laulajana toimi Kalle Lindroth, joka tunnetaan nykyään duosta Ida Paul & Kalle Lindroth. Kitaristina toiminut Henkka tunnetaan nykyään paremmin tuottajana nimeltä Hank Solo.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei nyt löytynyt vastausta. Kyselin asiaa Tieto-listalla, jota seuraa satoja kirjastoammattilaisia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut kirjaa.
Liitän tähän vielä listan kirjoista, jotka kuulostivat lupaavilta, mutta lähemmin tarkasteltuina eivät osoittautuneet sopiviksi.
Thomas Arvidsson: Varas varkaalta
Saul Bellow: Varkaus
Clive Cussler: Varas
Sari Kaarniranta: Rakas varas
Anton Tšehovin novelli Varkaita
Göran Tunström: Varas
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei muistanut kyseistä runoa, myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos haetaan DVD-elokuvia, niin kokoelmat ovat suunnilleen yhtä suuret. Helmet 12 483 ja Piki 12 328 osumaa. Piki-kirjastojen kokoelma päihittää Helmet kokoelman, jos haetaan vain DVD-levyjä eli musiikkia, elokuvia, kielikursseja yms. samalla haulla. Silloin Piki kokoelma on 20 903 ja Helmet kokoelma 17 316.
(Tarkennettu haku, hakutermi * ja rajaus DVD sekä tarvittaessa genre elokuva)
Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston vuokraamista kokoustiloista löytyvät Kirjastopalveluiden oppaasta osoitteessa http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h157/doc671.html
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on jonkin verran laihduttamiseen liittyvää av-materiaalia.
C-kasetteina löytyvät mm. Maija-Liisa Myllysen Laihdutussuggestiot/Liikuntasuggestiot, 1995 ; Helka Jaakkolan Kiintonainen -kotijumppa, 199-?; Jumppaohjelma:vartalo kiinteäksi, 1993
ja CD-levynä löytyy Ritva Piispasen Hyvän olon paino, 2001 (sisältää mm. painonhallintaa, tavoiterentoutumista). Lisäksi kirjaston kokoelmissa on rentoutumiseen liittyviä kasetteja ja cd-levyjä.
Laihduttamiseen liittyvää kirjallisuutta sen sijaan löytyy hyvin. Suurin osa kirjallisuudesta on sijoitettu hyllyluokkaan 59.34, josta löytyy kirjoja ravinto-opista, laihduttamisesta ja terveydenhoidollisista ruokavalioista. Hyllyluokassa 68.2 on ruoanvalmistusohjeita,…
Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön järjestöistä löytyy internetistä luettelo:
http://www.alli.fi/cgi-bin/jarjhak/Luettelo.pl
Se löytyy kirjastosta myös painettuna: Allianssi: Kansalaistoiminnan järjestöhakemisto. 2005.
Katso lisää tuloksia Google:sta hakusanalla "avustusjärjestöt" sekä "hyväntekeväisyysjärjestöt".
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 löytyy myös useita julkasuja asiasanoilla: "vapaaehtoistyö" "järjestöt", samoin asiasanalla "kansalaisjärjestöt".
Linda-tietokannasta löytyi seuraavat:
Yrkesexamen för skolgångsbiträde : examensgrunder
Helsingfors : Utbildningsstyrelsen, 2003
saatavana: Åbo Akademis bibliotek ja Oulun yliopiston kirjasto (Oulusta mahdollista myös kotilainaan)
Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa on aiheesta tehtyjä graduja:
Indola, Anna: Skolgångsbiträden ställs inför sina vanliga arbetsuppgifter, Vasa 2004
Sundström, Desire: Det som tar mycket ger mycket i gengäld: en studie av skolgångsbiträdets arbete, Vasa 2006
Graduja ei saa kotilainaan, mutta on mahdollista tutustua paikan päällä tai saada kaukolainaan lukusalissa luettavaksi.
Eduskunnan juhlamenotyöryhmä esitti vuonna 2000 muutoksia istumajärjestykseen valtiopäiväjumalanpalveluksessa. Uudempaa tietoa ei löytynyt, mutta sekä entisen että ehdotettujen istumajärjestysten mukaan istumajärjestyksessä vain nykyisen ja entisten presidenttien puolisot on merkitty istumaan presidenttipuolisonsa viereen. Hallitus istuu omalla paikallaan ja ministerien puolisot heistä erillään yhtenä ryhmänä. Kansanedustajilla on oma paikkansa. Muiden kansaedustajien kuin hallituksessa olevien puolisoilla ei ole määrättyä paikkaa, ehkä heitä ei kutsuta mukaan lainkaan. Tietoa istumajärjestyksestä löytyy muistion liitteestä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.6/…
Singerin sarjanumeroluettelon mukaan tämä ompelukone on valmistettu lokakuussa 1935.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes…
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
