Kirjastosta löytyy aika paljonkin materiaalia päättötyöhösi. Hakusanalla "kotieläintalous" löytyy useita kirjoja, mm. Helena Janssonin kirjoittama Tuotantoeläinten hyvinvointi sekä Heli Castrénin Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Lisäksi löytyy kirjoja sian, lehmän, lampaan ym. terveydenhoidosta. Hakusanoilla "kotieläintalous" sekä "kotieläimet ja terveydenhoito" löytyy Aleksi-artikkelitietokannasta mm. Maatilan Pellervo-lehden artikkelit tämän vuoden numeroissa 1 ja 6. Myös Luomulehti ja Käytännön maamies ovat julkaisseet aiheesta artikkeleita.
Ehdotankin, että kävisit kirjastossa paikan päällä tutustumassa aineistoon ja valitsemassa parhaimmat. Kirjoja löytyy pääkirjaston aikuistenosastolta ja lehtiä kirjaston kolmannesta…
Kirjastot ottavat harkiten ja valikoiden vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia julkaisuja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Suosittujen aikakauslehtien vuosikerrat eivät kuulu kirjastoissa pysyvästi säilytettäviin aineistoihin, joten niitä on kyllä turha tarjota. Kirjastot itsekin antavat niitä vuosittain ilmaiseksi tai myyvät hyvin halvalla saadakseen tilaa uusille lehdille. Käytännössä ainoa toivottu täydennysaineisto koostuu vanhemmasta kirjallisuudesta, joka on päässyt kirjastosta katoamaan. Aina kannattaa käydä oman kirjaston johtajan kanssa puhumassa, jos on jotain lahjoitettavaa, siis muuta kuin aikakauslehtiä.
Heikki Poroila
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla on vanhoja lappilaisia lehtiä mikrofilmeinä. Mikrofilmi luettelon mukaan myös Pohjolan Sanomat on siellä muiden mikrofilmien joukossa. Mikrofilmejä kaukolainataan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoosi ja pyytää heitä tilaamaan mikrofilmin sieltä kaukolainana. Jos lähikirjastossa ei ole mikrofilminlukulaitetta, kaukolaina tilataan sellaiseen kirjastoon, jossa sen luku on mahdollista.
Lähteet:
Lapin kirjasto Kotiseutukokoelmat
Helmet-kokoelmasta löytyy vain vuodelta 1985 vain ylioppilasaineita ja reaalikoetehtävät. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa on kuuntelukokeita, mutta luettelosta en löytänyt vuoden 1985 tehtäviä. Niitä kannattaa kuitenkin kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta. Ylioppilaslautakunta säilyttää vanhat kokeet, lautakunta@ylioppilastutkinto.fi.
Hei,Jos kenelläkään perinnönjakoon osallisella ei ole kappaletta tallessa (kopiohan on pitänyt toimittaa myös silloin Verohallintoon), on sen käsiinsä saaminen hieman mutkikkaampaa. Jos tuon asiakirjan on tehnyt joku asianajotoimisto tai vastaava, voi heillä olla kopio.Samantyyppistä on kysytty aiemminkin, silloin lähinnä perukirjaa koskien. Mutta samasta suunnasta kannattanee lähteä kysymään. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:Löytyykö jostain virastosta 80-luvun alkupuolella tehdystä perinnönjaosta kopiota? Jos löytyy niin kuka on oikeutettu sitä kysymään? | Kysy kirjastonhoitajalta
Voit lähettää teoksestasi joko esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteita saat kätevästi Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ .
Toinen mahdollisuus on tarjota teostasi välitettäväksi esim BTJ Kirjastopalvelulle tai Kirjavälitykselle.
BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440 ja sähköpostiosoite btj.kirjastopalvelu@btj.fi . Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta saat myös heidän www-sivuiltaan http://www.btj.fi/ .
Kirjavälitys Oy:n osoite on Matinkyläntie 45, 01720 Vantaa, puhelinvaihde (09) 852 541 ja sähköpostiosoite kv@kirjavalitys.fi . Lisätietoja yrityksestä saat www-osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/
Porvoon kaupunginkirjastossa on seuraavien kuntien kirkonkirjat mikrokortteina: Askola, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Sipoo. Ne löytyvät käsikirjastosta, kuten myös mikrokorttien lukulaitteet. Muiden alueiden mikrokortteja voi tietenkin kaukolainata kirjaston kautta.
Lisäksi kirjastossa on sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Hae kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla sukututkimus.
Suomen sukututkimusseuran nettisivut löytyvät osoitteesta
www.genealogia.fi
HisKi-linkin takaa löytyvät kirkonkirjat. Klikkaa historiakirjojen hakuohjelmaa ja valitse kartasta esim. 3 (Itä-Uusimaa)
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit ja http://www.rosala-viking-centre.com/historia.htm
Else Roesdahlin kirjassa Viikingit on oma lukunsa viikinkien runoudesta.
Alf Henriksonin Suuressa tarukirjassa taruhahmot ovat aakkosjärjestyksessä. Kirjasta löytyy viikinkitarujen sankareita, kuten Norjan suojelupyhimys Olavi Pyhä, mutta ne eivät ole siellä omana ryhmänään, vaan muiden sankareiden joukossa.
Englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy enemmän Tampereen kaupunginkirjastosta, esim. teokset Grant, John: An introduction to Viking mythology, Roberts, Morgan J.: Norse gods and heroes. Teosten saatavuus ja myös lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta
http://kirjasto.…
Muun muassa Google kirjat -sivujen kautta löytyy moniakin kirjoja, joissa sitaatti mainitaan Platonin lauseen englanninnokseksi, mutta tarkkaa teosta ei mainita. Suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://books.google.fi/
Kysyn asiaa vielä kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelun sähköpostilistan kautta, ja lähetän vastauksen, jos se sitä kautta löytyy.
Toki voi varata. Mene lähikirjastoon ja kerro henkilökunnalle, minkä kirjan haluat ja mihin kirjastoon haluat kirjan tulevan. Henkilökunta hoitaa varauksen. Jos haluat varata itse, tee se netin kautta täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X. Kirjoita haluamasi kirja kohtaan teoksen nimi. Valitse yläpalkista kohta varaa, klikkaa sitä, kirjoita kirjastokortin numero ja pin-koodi, valitse noutokirjasto, klikkaa kohtaa jatka ja teos on varattu. Mikäli ohjeet tässä tuntuvat vaikeilta, pyydä kirjaston henkilökuntaa näyttämään kirjastokäynnin yhteydessä, kuinka varaus tehdään itse. Jos sinulta puuttuu pin-koodi, saat sen henkilökunnalta. Muista ottaa mukaan henkilöpaperit, esim. passi.
Varauksesta tulee ilmoitus joko postitse tai…
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
Sekä murre että varsinkin kunta taitavat jäädä arvailujen varaan. Annikki Sankarista on kirjoitettu hyvin vähän. Löysin joitakin lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja 1970-luvulta, mutta ei niistä ollut paljoakaan apua.
Pekka Teelahti kirjoittaa kielestä arvostelussaan kirjasta Kaislahden miniä (Uusi Suomi 31.3.1977): "Sankarin repliikit ovat luontevia, usein niistä tuntee todellisen keskustelun maun. Jonkin verran häiritsee kielen eri muotojen vaihtelu. Kaupunkilaiset puhuvat yleisarkikieltään, Kaislahden seudun väki pohjoissavolaista (?) murrettaan. Soljuvimmin juoksee Eijan äidin kannakselainen."
Pohjoissavolainen murre ei tunnu uskottavalta, eteläisempi savo kyllä. Annikki Sankari on kotoisin…
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Hei!
Kuvauksen perusteella lastenosastomme asiantuntijat päättelivät, että kyse saattaisi olla tästä teoksesta:
Hayes, Barbara & John Atstrop: Nallekarhun iltasatuja (Tammi, 1986).
Kirjan kansi on kirkkaan sininen ja keskellä kuvassa on keltainen nalle lukemassa kirjaa. Kirjassa on satu vuoden jokaiselle päivälle ja siinä on 224 sivua. Kannessa on myös pienempi kuva Prinsessa ja herne -sadun kuvituksesta.
Teos on Porin pääkirjaston kokoelmissa. Tässä vielä linkki kirjaan: https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.90483
Helsingin Messuhallissa eli nykyisessä Töölön kisahallissa järjestettiin ilmeisesti useampaan otteeseen Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. Kyseessä on kuvien perusteella ollut korkean profiilin tapahtuma, johon voisi kuvitella luokkaretkeläisten suuntaavan Linnanmäen ja Korkeasaaren lomassa. Yksi näyttely on ilmeisesti pidetty vuonna 1959. Alla olevien kuvien kuvausvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta 1950-luvulta kuitenkin. Näyttääkö tutulta?
Kaikki kuvat: Väinö Kannisto, valokuvaaja. Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin kaupunginmuseo. Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. 1950-luku.
Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1959 -postileima.
Nykyinen presidentin valitsemiseen käytetty vaalitapa ja sitä koskeva uusi laki tulivat voimaan voimaan 1991. Uutta vaalitapaa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun Koiviston toinen kuusivuotinen kausi päättyi.
Verkon Finlex-tietopankista löytyy Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 1074/1991 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Laista löytyy maininta: "Tämän lain 23 §:n 2 momenttia sovellettaessa ei oteta lukuun niitä toimikausia, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa." Tämä selittää sen, että Koivistolla olisi ollut mahdollisuus asettua ehdokkaaksi kolmannellekin kaudelle.
Tasavallan presidentin toimivallasta löytää lisää tietoa myös täältä:…
