Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa säilytetään vanhempia Helsingin Sanomia mikrofilmeinä Helsingissä Pasilan (Kellosilta 9) ja Espoossa Sellon (Leppävaarankatu 9) kirjastoissa ja on käytettävissä näissä kirjastoissa paikan päällä.
Valitettavasti Koivukylän kirjastoon mikrofilmejä tilata ei voi.
Hei,
Kysymiäsi Ella Wilcken kirjoja ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wilckeltä on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa "Monan saaristokesä" vuodelta 1962 ja "Kesä omin päin" vuodelta 1942. Raahen kirjaston kautta voit saada kyseisiä kirjoja kaukolainaksi. Ensin mainittua kirjaa on mm. Oulun kaupunginkirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 50 snt. Jälkimmäistä kirjaa on mm. Varastokirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 5 €. Jos haluat Wilcken kirjan/kirjat kaukolainaksi, niin ota yhteyttä Raahen kaupunginkirjaston tietopalveluun puh. 08-4393324, email: kirjasto(at)raahe.fi, tai voit täyttää kaukolainapyyntölomakkeen osoitteessa: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
lähteet:
https://finna.fi ;
http://oukasrv6.ouka.fi…
Seuraavissa kirjoissa ainakin asioidaan kirjastossa :
-Mika Waltari : Palava nuoruus (ylistyslaulu Rikhardinkadun kirjastolle
-Rauha S. Virtasen kirjoissa käydään usein kirjastossa :
-Ruusunen (kirjastoautossa)
-Joulukuusivarkaus
-Virva Seljan yksitysasia
Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata-romaanin päähenkilö on
töissä kirjastossa
-Anna-Liisa Haakanan Ykä yksinäinen-kirjassa keskustellaan kirjastoauton käytöstä joka on hankalaa invaliiditeetin takia
-Enni Mustosen romaanissa Emännöitsijä päähenkilö Ida käy Rikhardinkadun kirjastossa
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaan lehdistä ei tehdä asiasanoja, joten lehdistä voi tehdä hakuja vain nimessä olevien sanojen perusteella. Valtakunnallisesti lehtien artikkelitietoja luetteloidaan Aleksi-tietokantaan, jota voit käyttää kirjastossa olevilla internet-päätteillä. Löydät sivun Kuopion kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Linkit ks. http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_linkit.htm
Sinun tulee vielä erikseen tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston web-origo-aineistohausta, onko kyseistä lehteä saatavilla lainattavaksi tai luettavaksi. Lisäneuvoja voit aina halutessasi kysyä lehtisalista, aikuistenosaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Uudempia käsityökirjoja voit hakea kirjastomme web-origo-aineistohausta…
Brages pressarkiv –sanomalehtiarkiston kautta ei löytynyt tietoa amiraali Oscar von Kraemeristä. Arkistosta voi halutessaan tehdä hakuja itsekin, se löytyy täältä:
http://www.bragespressarkiv.fi/hem/
Lisätietoa hänestä ei löytynyt. Käytössämme olevien tietokantojen kautta löytyivät juuri nuo jo löytyneet lähteet. SKS:n Biografiakeskuksen kautta löytyy lyhyt elämäkerta:
http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=226
Myöhemmin tänä vuonna ilmestyy kirja: Tsaarin amiraali: suomalainen Oscar von Kraemer.
Mekään emme onnistuneet tunnistamaan laulua. Sitä on näköjään yritetty tunnistaa kyseisellä YouTube-kanavalla jo 12 vuoden ajan.
Laitan kysymyksen julkiselle puolelle näkyviin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Kysymykseesi sopisi hyvin esimerkiksi Kristiina Wallinin runokokoelma "Kaikki metrit ja puut" (2012)! Se on helposti saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä.
Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato hehkuttaa Wallinin teosta seuraavasti: "Tanssijalla on oma sanaton kielensä, hänen ruumiinsa on soittorasia, joka soi ja rakentaa maailman liikkeiden avulla. Runokokoelma antaa paljon etenkin tanssijalle tai tanssista kiinnostuneelle."
Tanssin aihepiiriä voisi luodata lisäksi Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjan kautta. Vuoden 2012 painosta on hyvin saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Kristiina Wallin Kaikki metrit ja puut - Kiiltomato.net
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää…
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa.
Valitettavasti kyseistä dokumenttia ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjastoon hankitun DVD-aineiston tulee sisältää kirjasto-oikeudet. Monet elokuvat ja musiikkiaineistot jäävät tästä syystä hankkimatta kirjaston kokoelmiin.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Hilsu todella tarkoittaa heilaa, mielitiettyä, tyttöä Heikki Paunosen Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjassa, mutta wiptroonan merkitystä ei löytynyt. Kysyn asiaa vielä laajemmin muilta kirjastonhoitajilta tässä palvelussa ja palaan asiaan, jos merkitys selviää.
Näkemättä ja selaamatta kirjoja en ihan uskalla suoraan suositella sinulle sopivaa lähdeaineistoa. Mutta annan hakusanoja, joilla voit lähteä etsimään kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Ainakin näitä seuraavia sanoja voit naputella tietokantojen hakulaatikkoon yhdessä ja erikseen:
muoti
teoriat
muotiala
vaatesuunnittelu
Kokeile pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hakua: http://www.helmet.fi
Laita hakulaatikkoon: muoti teoriat
Listalla on ensimmäisenä tämmöinen opus, joka tosin on oppikirjaksi mainittu:
-Reilly, Andrew: Key concepts for the fashion industry
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2159059?lang=fin
Antoisampi sinulle on kyllä yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen tietokanta Melinda:
http://finna.fi
Kokeile…
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyy vielä.
Hakuun tarvittiin lehden koko nimi eli Novita : neulomisen uudet tuulet.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.759894
Lehti on tilattavissa lukusalikäyttöön. Lukusalissa on usein kopiointimahdollisuus eli kannattaa kysellä etukäteen kopioiden hinta.
Alkoholijuomien käsikirja 1 kertoo viinien laatuluokittelusta ja sisältää taulu-kon, jossa näkyy, miten espanjalainen laatuluokitus vastaa Euroopan yhteisön luokituksia. Kirjan uusin 5. korjattu painos on vuodelta 1995, käytettävissäni oli valitettavasti vain vanhin painos. Lisäksi kirjassa kerrotaan maittain laatuluokituksista, sekä espanjalaisista että chileläisistä, jotka olivat toisen kysymyksesi aiheena. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta löytyi pari espanjalaisia viinejä käsittelevää sivua. J.Kontusen sivut sisältävät tietoja Espanjan viinialueista ja niille annetuista luokituksista. S-kanavan Viinimaa-sivuilla kerrotaan erityisesti Riojan alueen laatuluokituksesta http://www.s-kanava.net/ruokamaailma/viinimaa/…
Hjalmar Gullbergin runoutta on suomennettu jonkin verran. Sitä ovat Aale Tynnin lisäksi suomentaneet mm. Leena Krohn ja Anna-Maija Raittila. Valitettavasti kuitenkaan tästä Gullbergin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Sähköpostin voi salata myös muulla kuin turvaposti -menetelmällä. Avaamaton posti kuitenkin näyttää olevansa salattu esim. pienellä lukon kuvalla. Postin voi napsauttaa normaalisti luettavaksi, eikä sen avaaminen vaadi välttämättä tunnistautumista.
Jos sähköposti vaikuttaa suojaamattomalta, kannattaa asiasta huomauttaa lähettäjälle.
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/s%C3%A4hk%C3%B6postiviestien-salaaminen-373339cb-bf1a-4509-b296-802a39d801dc tai https://support.google.com/mail/answer/7674059?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Makupalat.fi:stä löysin Signaturer.se:n, jossa on myös Arabian leimoja, signeerauksia ja taiteilijoita, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm. En löytänyt tuota kirjainyhdistelmää, mutta kolme taiteilijaa, joiden nimikirjaimet sopisivat, Kauko Rajala, Kristiina Riska ja Kristiina Roos. Viime mainitun signeeraus on erinäköinen.
Signeerauksia on myös antiikkiliikkeiden sivuilla, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
Seuraavassa pdf:ssä kerrotaan taiteilijoista Arabian taiteilijat, https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2020/04/Arabian-taiteilijat.pdf
Designmuseon tietokannassa on myös leimoja, mutta tämä ei ollut siellä, http://arabia.kokoelma.fi/leima_valinta.aspx…
Kyseessä on slaavilainen kansansatu "Kolobok", joka on julkaistu suomeksikin useammassa eri satukokoelmassa hieman eri versioina. Satu löytyy ainakin näistä julkaisuista:nimellä Piirakka kokoelmasta Sateenkaari : venäläisiä satuja, lasten loruja ja hokemia (Weilin+Göös 1988, suom. Kaarina Helakisa ja Merja Somiska, kuv. Jurij Vasnetsov, ISBN 951-35-2822-7)nimellä Pyörykkä kokoelmasta Pyörykkä : Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja (Edistys 1971, suom. Jaakko Rugojev, kuv. Jurij Vasnetsov)nimellä Kakku kieriväinen kokoelmasta Lydecken, Arvid: Metsän satuja (Otava 1911, kuv. F.G. Ålander sekä Otava 1937, kuv. Martta Wendelin)yksittäisenä kuvakirjana nimellä Kakku kieriväinen : venäläinen kansansatu (Kansankulttuuri 1979, suom. Anita…
