Kyseinen kappale on Marionin esittämä "Häälaulu" (äänitetty v.1981). Kappale löytyy CD-levyltä Marion: Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni (2004). Sävel on todennäköisesti moldavialainen kansansävelmä "Khosn kale mazl tov". Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Vexi Salmi, sovitus on Antti Hyvärisen. Kappaleessa lauletaan mm. "On tervetullut joukkoon jokainen ... niin tuttavat kuin kuokkavieraatkin". Brita Koivunen on levyttänyt saman sävellyksen v. 1960 nimellä "Käy tanssimaan" (eri sanat).
Marionin levy "Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni" löytyy useasta Keski-kirjastosta.
Verkkokirjasto: Keski.finna.fi
Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Runon ovat suomentaneet Kaija Anttonen ja Vuokko Hirvonen. He ovat toimittaneet ja kääntäneet Pedar Jalven tuotantoa teokseen Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Kieletär Inari, 2017). Teos sisältää paitsi runoja kokoelmasta Muottačalmit myös Jalven kirjoittamia pakinoita sekä esseen Pedar Jalvi - saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja.
Sekä J. K. Rowling että kirjan kustantaja Bloomsbury ovat olleet hyvin niukkasanaisia kuudennen Harry Potterin suhteen. Huhuja riittää ja niistä virheelliset kumotaan (kohdassa Rumours) J. K. Rowlingin virallisella kotisivulla osoitteessa: http://www.jkrowling.com/ - samoilta sivuilta selviää, että kuudes ja seitsemäskin Harry Potter -kirja on työn alla. Aikanaan myös ensimmäiset viralliset tiedot kuudennen kirjan ilmestymisestä löytynevät samoilta sivuilta (kohdasta News). Kustantajan Harry Potter -sivuilta osoitteesta http://www.bloomsbury.com/harrypotter/ (kohdasta F.A.Q) selviää, ettei kuudennen ilmestymispäivää ole lyöty lukkoon.
Tuglas-seuran Internetsivuilta löytyy Kalev Keskülan artikkeli: Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa. Artikkelissa mainitaan mm. kirjailijat
Jaan Kross, Mati Unt(Syystanssi)ja Gert Helbemäe(Uhrilaiva), joiden kirjoja on suomennettu. Löydät artikkelin osoitteesta http://www.tuglas.fi/artikkelit/artikkelit.html
Voit myös kysyä lisätietoja Baltia-kirjastosta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tuglas.fi/Tuglas-seura/baltiakeskus.html
Roma-tietokannasta löytyy useita kirjaviitteitä. Roman osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/tietoja.html
Plussa-tietokannasta löydät kirjojen sijaintitiedot. Osoite on http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku
Baskimaahan sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. baskikirjailija Bernardo Atxagan teokset: Obabakoak,Yksinäinen, Tuolla taivaalla, 9 kiveä, 27 sanaa ja Kärpäset eivät näy valokuvissa. Kirjailija Reijo Rinnekankaan monet teokset sijoittuvat myös Baskimaahan kuten: Baskit, Matka vuorimaahan, Hiljaisuus Biskajanlahdella, Myöhästynyt juhla. Baskikirjailija Joxemari Iturralden teos: Kärpäset eivät näy valokuvissa sijoittuu myös juuri Bilbaon alueelle.
Tietokirjallisuutta ovat esim. Helminen: Espanja diktatuurista demokratiaan, Ludwig: Vainotut kansat.
Nämä teokset löytyvät Riihimäen kirjastosta ja muista Ratamo-kirjastoista.
Hevosjalostusalan parhaat tietäjät voisivat olla Hevosjalostusliitot, Viikin tiedekirjasto ja Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Alta löytyvät yhteystiedot. Toivottavasti pääset eteenpäin heidän avullaan.
http://www.hevosjalostusliitot.fi/portaali/fi/index.php
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
http://www.vetmed.helsinki.fi/
Mikrotietokoneita ja niiden oheislaitteita käsittelevien kirjojen mukaan lasertulostuksen tekniikan periaate on samanlainen sekä mustavalko- että värilasertulostimissa. Tekniikkaa ja toimintaperiaatetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Piipponen, Tero: Hardware (1998)
- tässä kirjassa yksityiskohtainen selostus
Inside PC: Vol. 1.: Laitetekniikka / Reima Flyktman (1999)
Flyktman, Reima: PC-mikron laitetekniikka (10. p., 2000)
Lähteinen, Olavi: Uusi pc-tekniikan käsikirja (5. uud. p. 2000)
Hehkulampun valontuotto perustuu hapettomassa tilassa olevan hehkulangan kuumentamiseen sähkövirralla niin korkeaan lämpötilaan, että lanka alkaa säteillä valoa. Volframi on sopivin hehkulangan materiaali. Hehkulanka on kierretty kierukan muotoon kokonaispituuden lyhentämiseksi ja lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Hehkulangan suunnittelulla voidaan määritellä lampun toimintaparametrit. Tarvittava langan pituus riippuu ensisijaisesti käyttöjännitteestä ja sen halkaisija määräytyy langan läpi kulkevasta virrasta. Lanka halutaan yleensä tehdä mahdollisimman lyhyeksi lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Kaksoiskierukan muodolla voidaan lyhentää esimerkiksi 40 W lampun hehkulanka 50 millimetristä 25 millimetriin ja nostaa hehkulangan valotehokkuutta…
Närästyksen aiheuttaa normaalin mahahapon nouseminen ruokatorveen. Närästyslääkkeinä käytettävät antasidit neutraloivat suolahappoa. Muut närästyslääkkeet estävät mahahapon eritystä.
Ruoan voimakas happamuus edesauttaa närästystä ärsyttämällä vatsaa. Hyvin happamia ruokia ovat esimerkiksi sitrushedelmät.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00052
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00914/narastyslaakkeet-happolaakkeet
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaa on tilattu ja se on varattavissa Keski-kirjastojen verkkokirjastossa: Musiikkia kameleonteille | Keski-kirjastot | Keski-Finna .Mutta toden totta kirjan julkaisupäivä on siirtynyt jo useamman kerran. Nyt julkaisun kerrotaan olevan maaliskuussa 2026.
Hyvin lyhyesti aiheestasi löytyy sosiaaliturvan oppaista, esim. Terttu Kettusen kirjasta Monimuotoinen sosiaaliturva (3. p. 2001): alussa on ytimekäs katsaus suomalaisen sosiaaliturvan historiaan. Lisää kirjoja
löydät Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1052479784 yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia". Näin saat mm. teoksen Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: suomalaisten sosiaalisen turvan historia. Yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia" löydät Antti Kariston kirjan Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. Kokeile myös asiasanaa hyvinvointivaltio; tuloksena esim. Anneli Anttosen Suomalaista…
Hei!
Tässä muutama nettilinkki:
-http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml =Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html (Mm. kaikki Kurvisen teokset löytyvät täältä)
Tietoa voit etsiä myös kirjastosta esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-2
Suomalaisia nykykertojia
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Kirjastolehti 11/1994
Painettua nuottijulkaisua ei löytynyt. Nuotti on tilattavissa The-Sheet-Music-Store-verkkokaupan kautta osoitteesta: http://isisippianosheetmusic.blogspot.com/ .
Johann Wolfgang von Goethen värioppiin johdattaa teos ”Goethen värioppi. Ensimmäinen osa : Fysiologiset värit (Suomen antroposofinen liitto, kaksi painosta). Aiheesta saa tietoa myös Pehr Sällströmin teoksesta "Johdanto Goethen värioppiin" (suom. Maija Pietikäinen, Ove Ek ja Klaus Salomaa, Goetheanisen taiteen yhdistys, 2009).
Josef Albersin värioppiin voi perehtyä lukemalla hänen teoksensa "Värien vuorovaikutus" (toim. Tor Arne et al., suom. Maija Kärkkäinen et al., Vapaa taidekoulu, useita painoksia).
Väriopista on muitakin teoksia, esimerkiksi Harald Arnkilin "Värit havaintojen maailmassa" (Taideteollinen korkeakoulu, 2007), Hannele Wetzerin "Värivaaka" (Tammi, 2007), Johannes Ittenin "Värit taiteessa : värien subjektiivinen kokeminen…
Lahden kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset löytyvät kaupungin kotisivulta internetistä osoitteesta http://www.lahti.fi/
Kirjaston vuoden 2004 talousarvio löytyy seuraamalla linkkejä: Talous > Lahden kaupungin talousarvio 2004 > Käyttötalousosa. Kirjasto löytyy otsikon "Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toimiala" alta.
Talousarvion toteutumisesta löytyy tietoa vuoden 2004 toimintakertomuksesta (klikkaa linkkejä Tilinpäätös 2004 > Toimintakertomus). Kirjasto löytyy jälleen sivistystoimialaa käsittelevästä kohdasta.
Lahden kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset on julkaistu myös paperimuodossa. Kirjastossa ne löytyvät luokista 36.5105 (talousarviot) ja 36.53 (tilinpäätökset).
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Löytämäni tiedon mukaan pukimo on toiminut vielä ainakin vuonna 1939. Sen mainos löytyy eräästä tuona vuotena järjestettyjen ratsastuskilpailujen käsiohjelmasta. Lisää tietoa saattaa löytyä esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelusta.
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia…
Valitettavasti Hämeenlinnan kirjastosta ei voi lähettää faxia.
Kirjastossa voi skannata esimerkiksi paperisen dokumentin sähköiseen muotoon ja lähettää sen liitetiedostona sähköpostilla vastaanottajalle.
Tämä on maksuton palvelu. Asiakaspalvelusta voi palveluaikoina tarvittaessa pyytää apua.
Verkkokirjasto | Vanamo-kirjastot (finna.fi)