Tarkoitatko koulutusta kirjastoalalla? Kirjastoalan koulutusta on monentasoista: oppisopimuskoulutusta, ammatillista, ammattikorkeakoulutusta ja yliopistoissa annettavaa. Kirjastot.fi-sivuilla on perusteellinen tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Koulujen TET-jaksoilla tai sivarina voi alaan tutustua ilman koulutustakin.
Lepaan puutarha-alan oppilaitoksen kirjastosta vastattiin, että Olga-päärynä on lähtöisin Venäjältä, mutta sitä on jalostettu Joensuussa. Tarkkaa paikkaa Joensuussa ei tiedetä.
Etsimäsi lastenlaulu on mm. lastenmusiikkiyhtyeestä Orffit (aiemmin Tohtori Orff & herra Dalcroze) tunnetun lauluntekijän Hannu Sepposen säveltämä ja sanoittama Liisa. Sepponen levytti Liisan Tilitants-kokoonpanonsa vuonna 1993 julkaistulle albumille Tyy ti ti.
Muutamassa Helmet-kirjastossa on tämä italiaisen ohjaajan Liliana Cavanin elokuva Yöportieeri. Elokuvan ääniraita on englanninkielinen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1881268__Sy%C3%B6portieeri__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
Kristinuskon kannalta elämänpuun merkitystä käsittelee ainakin Uno Harvan kirjassa Elämänpuu - uskontotieteellisiä tutkimuksia. Linkki Helmet.Finna.fi sekä Serafim Seppälän Elämänpuu -pyhä risti idän kirkossa. Linkki Helmet.finna.fi
Myös Taina Wendorfilla on lastenkirja Elämänpuu, joka käsittelee Darwinin elämää. Linkki Helmet hakuun
Riikka Nikkasen pro gradu Pyhien puiden symboliikka kertoo muiden uskontojen puu-symboleista. Linkki tutkielmaan
Voisit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:Katjamaria Halme: Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetusArniika Kuusisto: Kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus päiväkodissa : haasteita ja mahdollisuuksiaHeidi Malinen: Anna lapselle ääni : kieli- ja kulttuuritietoisuuden voima kasvatuksessaOuti Arvola: Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana - UTUPubLisää teoksia löydät varmasti oman oppilaitoksesi kirjastosta esimerkiksi yhdistelemällä hakusanoja maahanmuuttajat, kielikasvatus, varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kotoutuminen, suomi toisena kielenä.
Luonnonsuoli on eläimen puhdistettua suolta. Yleensä käytetään sian tai lampaan ohutsuolta, mutta myös naudan pohjukaissuoleen tehdään makkaroita. Lihatiedotuksen sivuilla kerrotaan:"Perinteisesti makkara on valmistettu luonnonsuoleen. Luonnonsuoliksi kutsutaan eläinten ruoansulatuselimistöstä peräisin olevaa materiaalia, joka puhdistetaan, käsitellään, lajitellaan ja säilötään elintarvikekäyttöön sopivaksi. Luonnonsuolien ominaisuudet ovat melko samanlaisia, mutta eläinlajin ja suolenosan valinnalla voidaan jonkin verran vaikuttaa haluttuihin ominaisuuksiin. Esimerkiksi nakeissa käytettävä luonnonsuoli on yleensä peräisin lampaasta, kun taas grillimakkaroiden kuori on siansuolta. Naudansuolia käytetään vähän lenkkimakkaroissa ja…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy asiasanalla "koulukiusaaminen" viitteitä aiheesta, esim.Monika Riihelä: Koulukiusaaminen (1992),
Christina Salmivalli: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä ja Suvaitsevaisuus: erilaisuuteen
suhtautuminen koulussa (1997).Myös asiasanoilla "suvaitsevaisuus" ja "kiusaaminen"
voi tietoa hakea.
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Syksyn sävel -retro ohjelmaan haastateltiin lähes sataa tähteä ja kerrottiin varmasti vielä useammasta artistista. Ohjelmasta löytyy tietoa Suomen kansallisfilmografia Elonetin verkkojulkaisusta:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/1546747
Ei löytynyt tietoa, kenestä olisi kerrottu muistamasi tieto.
Anna-Stiina Heikkilän teoksia ei ole ranskannettu.Suomalainen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä ranskannettuja suomalaisia teoksia. HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSKoska ilmeisesti pitäisi olla kyse teoksesta, joka on vielä saatavilla kirjakaupoista, kannattaa etsiä teosta uusimpien joukosta. Iida Turpeisen Finlandia-palkittu Elolliset on ranskannettu vuonna 2024 (A la recherche du vivant).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSAnni Kytömäen Kultarinta ilmestyi ranskaksi vuonna 2023 (Gorge d'or).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSItse suosittelisin jompaa kumpaa näistä, mutta ehkä tietokantaa selaamalla löydät mieluisamman vaihtoehdon.
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Jarna Heinosen teoksessa Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (1999) käsitellään mm. kirjastojen sisäistä yrittäjyyttä. Kannattaa myös tutkia hänen uudempaa teosta Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002). Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
