Kyllä on. Näen tietokannasta, että sitä on tilattu Helsinkiin kolme kappaletta ja se on saapunut hankintaosatollemme 12.5. Katso myös tämä, mitä ilmeisimmin sama kirja Vamtaam ja Espoon puolella: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135627__Srakastan%20siis%…
Lehtien hankkiminen kirjastossa luettavaksi on tekijänoikeudellisesti ongelmatonta toimintaa. Sillä, mitä kautta lehtiä tilataan tai mistä maasta lehdet tulevat, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Myös lehtien lainaaminen on sallittua lain 19§:n nojalla.
Koulukirjastot ovat lain näkökulmasta ns. opetustoimintaa palvelevia kirjastoja. Ne on tieteellisten kirjastojen tavoin vapautettu myös lainaustoimintaan liittyvästä korvausvelvollisuudesta, jota yleisten kirjastojen lainoista maksetaan valtion budjetista. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä lehtien tilaamiseen, mutta hyvä muistaa kuitenkin.
Itselläni ei ole tiedossa mitään tekijänoikeuslakiin liittyvää syytä, minkä vuoksi koulukirjastonne ei voisi vapaasti tilata juuri niitä…
Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tieto, jonka mukaan "toisen asteen kouluissa tarjotaan kasvisruokaa haluavalle vaihtoehtoisesti: lakto-ovovegetaarinen tai lakto-ovovegetaarinen + kala ruokavalio. Opiskelijan tulee toimittaa tieto ”Kasvisruokavaliolomakkeella” keittiölle aina lukuvuoden alussa:
https://www.vaasa.fi/kaupungin-organisaatio/tekninen-toimi/vaasan-ruoka…
Lomake löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.vaasa.fi/sites/default/files/kasvisruokavalioilmoitus_nuore…
Pinserit ry:llä on omat kotisivut osoitteessa: http://www.pinserit.fi/ . Kotisivuilta on myös linkkejä useisiin koti- ja ulkomaisiin pinseri- ja koira-aiheisiin www-sivuihin.
Helmet-kirjastoista hakusanoilla Helsinki ja teollistuminen löytyivät seuraavat teokset, joista voisi saada tietoa:
Kadonneen kaupungin jäljillä : teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä = Tracing the lost city : industrial transformations in the historical heart of Helsinki / Anja Kervanto Nevanlinna
Teollisuuden vuosisata 1890-1990 : Teollisuusvakuutus ja sen edeltäjäyhtiöt 100 vuotta / Markku Kuisma
Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle / Heikki Waris
Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutustua kirjasarjaan nimeltä Helsingin kaupungin historia. Teoksia voi varata Helmet.fi:n kautta.
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä puolestaan…
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
Ehdotan Salme Setälän kirjaa Kirjoitan pojalleni (WSOY 1971). Arkkitehtiopinnoistaan Salme Setälä kertoo kirjassaan Polusteekin koulussa - opiskelua kymmenluvulla (Otava 1970) ja työstään kirjassa Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta (WSOY 1973).
Kysyin asiaa kollegoilta kirjastojen välisen postituslistan välityksellä. Vain yksi vastaus tuli: Etelä-Haagan kirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/J…
Kysyitkin asiaa jo Kirjastot.fi:n Kirjasto-kaapeli -keskustelufoorumilla. Toivottavasti siellä vielä reagoidaan. http://www.kirjastot.fi/fi/forum
Verrosesta on tietoa "Kotimaisia nykykertojia" -kirjassa (2-osainen kirja). Kirja löytyy melkein jokaisen kirjaston käsikirjastosta. Naiskirjailijoista löytyy myös samassa sarjassa erillinen teos.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä löytyy myös uudemmista kirjailijoista hyvin tietoa. Niitä voit kysyä virkailijalta ainakin suurissa kirjastoissa.
Osoitteessa http://lyyra.kempele.fi/pv//verronen/verronen.html on Maarit Verrosen elämäkertatiedot sekä teosluettelo.
Muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden hankintaa yleisiin kirjastoihin säätelee lähinnä aineistonvalintaa tekevien kirjastonhoitajien arvio siitä, kuinka paljon eri kielillä julkaistua kirjallisuutta tarvitaan ja kyetään määrärahojen puitteissa hankkimaan. Jos hankitaan yksi englanninkielinen kirja, jää käytännössä yksi suomenkielinen hankkkimatta.
Kysyjä tarkoittanee kysymyksellään, että hänen mielestään englanninkielistä kirjallisuutta hankitaan yleisesti ottaen liian vähän. Tämä on ikuinen ja vaikeasti ratkaistavissa oleva ongelma, koska yleisen kirjaston kokoelman täytyy yrittää palvella tasapuolisesti kaikkia käyttäjiään. Ruotsinkielistä kirjallisuutta hankitaan suuremmin lähinnä niissä kunnissa, joissa on merkittävä määrä…
Hei
Vaasassa olemme säilyttäneet vain oman alueemme tai lähinnä Vaasan vanhoja puhelinluetteloita. Lahden kaupunginkirjasto on otaksuttavasti säästänyt vanhoja puhelinluetteloitaan, joten heidän puoleensa voisi kääntyä asiassa. Nyt on vain sellainen poikkeuksellinen tilanne, että Lahden kaupungin palvelimille on tehty (uutisissakin mainittu) kyberhyökkäys, josta syystä heidän kirjastojärjestelmänsä on pois käytöstä. En pääse katsomaan heidän puhelinluettelotietojaan kirjastojärjestelmästä saati kaukolainaamaan/pyytämään kopiota.
Voisit ottaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon ja kysellä, miten voisit saada käsiisi haluamiasi puhelinluetteloita. Sähköposti: kaupunginkirjasto(at)lahti.fi tai pääkirjaston tietopalvelu 044…
Helmet-tietojen mukaan teos oli jo tilattu (5kpl) mutta sen ilmestymisaika oli lykkääntynyt. Ensimmäisen kerran vuonna 2020, eikä teos ilmeisesti ole vieläkään tarjolla sopimustoimittajamme valikoimissa. Tilaus on peruttu. Helmet hakutulos
Jos olet löytänyt sen kirjakaupoista, voit tehdä uuden hankintapyynnön. Hankintaehdotus
Käytettävissäni olevista lähteistä en onnistunut löytämään tietoa olemassaolevista haulitorneista Ruotsissa.
Asiaa voisi kysyä Tekniska museetilta, jonka alaan kuuluu myös teollisuushistoria. Yhteydenottolomake löytyy täältä: https://www.tekniskamuseet.se/kontakta-oss/.
Kyseessä on englantilaisen Matthew Arnoldin (1822 - 1888) runo Doverin rannikko (Dover Beach). Lähettämäsi rivit ovat runon lopusta.Runon voi lukea kokonaisuudessaan Aale Tynnin suomentamana teoksesta Tuhat laulujen vuotta (1957, 1974, ja 2004).Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Helmet-kirjastot | helmet.fiDover Beach | The Poetry Foundation
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
