Uskottomuus on tässä avainsana. Haulla uskottomuus ja kaunokirjallisuus aikarajauksella 2010 - 2021 löytyy Helmet-luettelosta 337 kirjanimekettä. Tekemällä hakutulokseen vielä genrerajauksen suomenkielinen kirjallisuus, saa 117 kirjan listan. Kaikki nämä romaanit eivät käsittele nykyaikaa, osa sijoittuu menneeseen aikaan, mutta käymällä listaa läpi ja tutkimalla romaanien sisällönkuvauksia (löytyy klikkaamalla kansikuvaa kahdesti) voi poimia nykyaikaiset.
Yleinen suomalainen asiasanasto https://finto.fi/ysa/fi/
Linkki yllämainittuun Helmet-hakuun
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2412016__Sd%3A%28uskottom…
Kirjastonhoitaja ei ole esineiden tunnistamisessa ammattilainen. Mielestäni valaisin muistuttaa eniten Arisuo Oy:n Aris "Polaris" -valaisinta, mutta verkosta löytyneissä kuvissa kiinnitystapa on vähän erilainen. Suosittelen kysymään asiaa esimerkiksi jostain antiikkiliikkeestä tai Designmuseosta. Esimerkiksi Hagelstam & co. arvioi esineitä myös sähköpostitse.
Lisätietoja
Hagelstam & Co | Yhteystiedot
Designmuseo Museo palvelee (designmuseum.fi)
Kyseessä on runo Rafael Hertzbergin satunäytelmästä Noita-akka.
Satunäytelmän voi lukea teoksesta Lukutoveri. II : lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ja Pirkko Varjo, 1954, s. 77 - 83).
Teosta on Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa, joten voit tilata sen sieltä omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1055290
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voi lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Joulutervehdys-lehdestä vuodelta 1987. Runo löytyy tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354819?term=Kunink…
Tekoäly saattaa keksiä olemattomia lähteitä (tee esim. haku "chat gpt makes up references"), eikä sen antamaan tietoon kannata luottaa tarkistamatta.
Isbn-numeron alku 978-952-371 kuuluu Tampereen kaupungille ja 978-952-221 Tielaitokselle (tarkistettu isbn-rekisterikeskuksesta 7.11.2023). Ilmeisesti näitä isbn-numeroita ei kuitenkaan ole annettu millekään julkaisuille.
Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
Hakusanalla Downin oireyhtymä löytyy pääkaupunkiseudulta 4 videota: Janin kaksi äitiä, Mari menee kouluun, Ensitieto - lapseni on kehitysvammainen sekä Shokki -minun lapseni on kehitysvammainen.
Juice Leskisen kappale löytyy esittäjänsä alunperin v. 1980 ilmestyneeltä albumilta "Kuusessa ollaan", julkaistu myös cd-formaatissa ja löytyy pk-seudun kirjastoista, joiden osalta tilanne tarkistettavissa kätevästi HelMet-aineistohaun avulla osoitteessa www.helmet.fi (teoksen nimi - "kuusessa ollaan"); samaisilta sivuilta voi etsiä myös yksittäisiä musiikkikappaleita esim. kirjoittamalla sanahakukenttään seuraavasti: "sika and leskinen" - hakua voi tarpeen mukaan rajata vaikkapa aineistotyypin mukaan (kirja/cd jne.). Tällöin näkyviin tulevat myös ne kokoelmajulkaisut, joista kyseinen kappale löytyy. Sen sijaan "mummola" -aiheisen laulun jäljille ei antamillanne tiedoilla päästy.
Voit uusia lainan kirjastossa virkailijan avulla tai netissä kirjastokortin numeron ja pinkoodin avulla. Voit kirjautua omiin tietoihin osoitteessa http://www.helmet.fi
Jos kirjastokortti on hukkunut saat uuden kortin kirjastosta. Kysy asiasta virkailijalta.
Kristiina Harjulan kirja-arvostelu "Naisten salaiset maailmat - osa sukupolvien selviytymistarinaa", on ilmestynyt Anna-lehdessä 1999, numero 33, s. 38 - 40. Ainakin seuraavat viitteet löytyivät internetistä:
Verkkouutisten arkisto: "Perinnekin voi vapauttaa nykynaisen"
(http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/),
Agricola-palvelun kirja-arvostelut: Tuija Tuomaala: "Kokemukset joilla ei ole sanoja" (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/185.html/).
Aikakauslehtien liiton sivulta http://www.aikakaus.fi/ löytyvät lehdet luokiteltuna. Makupalojen sivulla http://www.makupalat.fi/ on nuortenlehtien kommentoitu linkkilista.
Voit maksaa maksut kirjastossa käydessäsi käteisellä tai pankki- tai luottokortilla.
15 vuotta täyttäessäsi kirjastokortin vaihtaminen ei ole mitenkään välttämätöntä, vaan riittää, että asiakasrekisterissä asiakasryhmäsi vaihdetaan lapsesta nuoreksi. Jos vanha korttisi on esimerkiksi kovin kulunut tai jos jostakin syystä nimenomaan haluat uudenlaisen kortin, se on kyllä mahdollista vaihtaakin.
Lukusalien kirjoilla, eli kirjoilla joita ei lainata kotiin, on aikaisemmin ollut suuri merkitys. Opiskelijat ja muut tiedonhakijat ovat käyttäneet esimerkiksi lukusalien ja muiden käsikirjastojen sanakirjoja, matrikkeleita, tietosanakirjoja ja muita hakuteoksia tiedonlähteinä. Näin tehdään jonkin verran edelleenkin, mutta erilaiset verkkolähteet ovat pitkälti ottaneet niiden paikan. Kirjastojen käsikirjastot ovat huomattavasti pienentyneet.
Kirjastojen lainatuimmat kirjat vaihtelevat kirjastoittain, mutta yhteisiäkin suosikkeja eri kirjastoissa on. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan, tämän hetkiset suosikit löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/…
Kuvaukseen sopiva kirja on Philippe Guicheteau'n Sunnuntaikirjeitä Suomesta (Courrier de Finlande, Tammi, 1999), jossa teksti on rinnakkain suomeksi ja ranskaksi. Sen on suomentanut Jouni Kuurne. Kirjassa Suomeen muuttanut ranskalainen kuvailee elämäänsä Suomessa pienissä tarinoissa, jotka hän muokkasi ranskalaiselle ystävälleen lähettämistään kirjeistä.
Neljäs, uudistettu painos Kirsi Parnilan teoksesta Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti (Kauppakamari) on ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun lopussa 2019. Teoksesta voi tehdä jo varauksen Helmetissä. Kirjan esittelyssä kerrotaan, että uudessa painoksessa on huomioitu myös 1.4.2019 voimaan tuleva vuosilomalain muutos.
Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti Helmetissä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2374108__S978-952-246-566-5__Orightresult__U__X3;jsessionid=E887FFA6CB2FB41251F38CE0B5059A8E?lang=fin&suite=cobalt
Teoksen esittely BTJ:n sivuilla http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522465665&qtype=b
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika…
Hei,
Tuomioistuinten riippumattomuus on taattu Suomen perustuslaissa. Muutoksenhakuprosessissa muutoksenhaun kohteena kuitenkin on nimenomaan alemman oikeusasteen antama tuomio/ratkaisu. Tuomioistuinten toimintaa ja päätöksentekoa sekä siinä huomioon otettavia seikkoja ohjaavat esimerkiksi oikeudenkäymiskaari, tuomioistuinlaki sekä laki korkeimmasta oikeudesta. Asiaan liittyvien lukuisten säädösten ja periaatteiden vuoksi meidän on tässä yhteydessä mahdotonta antaa sinulle kattavampaa vastausta.
Tarkempia tietoja tuomioistuinten riippumattomuuden toteutumisesta käytännössä ja ratkaisun perusteista voit kuitenkin kysellä esimerkiksi Tuomioistuinvirastolta: https://tuomioistuinvirasto.fi/fi/index/yhteystiedot.html…
Kyseessä lienee Bill Barnesin ja Gene Ambaumin sarjakuva Unshelved. Jyväskylän pääkirjastosta löytyy kahdeksan eri kokoelmaa tästä sarjasta, löydät ne hakemalla sarjan nimellä: https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=unshelved&type=AllFields
Unshelved on alunperin verkossa ilmestynyt sarjakuva, ja sen koko arkisto on saatavilla osoitteessa http://www.unshelved.com/
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tiedonhaku ei tuottanut tulosta. Neuvolaan liittyvissä teoksissa ei näyttänyt olevan kuvailemasi kaltaista kirjaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/neuvola
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
