Teoksesta voi jättää varauksen vasta, kun se näkyy HelMetissä. Huomioi myös, että usein uutuuksista ilmestyy ensin näkyviin pelkkä nimeketietue, mutta ei vielä yhtään niteitä. Vasta kun niteet on viety rekisteriin (ja ne näkyvät HelMetissä) on varauksen tekeminen mahdollista. Kannattaa siis seurata tilannetta päivittäin, Kauneudesta tosiaan saataneen kirjastoihinkin aivan lähiaikoina.
Porvoon kirjastoon voi palauttaa vain Porvoon kirjaston toimipisteistä lainattuja kirjoja. Ainoa poikkeus on meidän kauttamme tilatut kaukolainat ja kimppalainat(Askolan, Pornaisten ja Sipoon kirjastoista).
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Olet varmaan itsekin koettanut löytää Internetistä tietoa kyseisistä kääntäjistä ja tullut samaan tulokseen kuin minä: kaikki kolme ovat ansioituneita kääntäjiä, mutta tietoa heistä ei juuri löydy.
Jokaisella kääntäjällä näkyy kuitenkin olevan verkossa sähköpostiyhteys. Voisit varmaan kirjoittaa heille itselleen ja kysyä asioita, joita haluat tietää. Tässä osoitteita:
ALEKSANDRA POLIVANOVA
lista käännöksistä ja sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/15
lista käännöksistä myös
http://read.ru/interpreter/249/
VIKTORIJA PETRUNITŠEVA
sähköpostiyhteys:
http://www.swedlit.ru/node/65
lista käännöksistä
http://read.ru/interpreter/244
MARIJA LJUDKOVSKAJA
sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/68
lista käännöksistä myös
http://read.…
Näyttäisi siltä, että sarjan neljättä tuotantokautta ei ole julkaistu Suomessa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa vain suomeksi tekstitettyjä tai puhuttuja elokuvia ja tv-sarjoja. Jos sarjan neloskausi joskus julkaistaan Suomessa, ja sitä on tarjolla kirjastoille lainausoikeuksin, niin se varmasti valikoimiin hankitaan.
On, sana on nimenomaan lounaissuomalainen. Koska vanhan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijat olivat voittopuolisesti lounaissuomalaisia, tama nimitys esiintyi usein myös painetuissa lähteissä, usein kyllä muodossa 'hakkinen'.
Häkkinen, Kaisa
Linnun nimi. - Teos, 2004
Mikäli et ole antanut kirjastolle sähköpostiosoitettasi eikä postivalintasi ole sähköposti, varausilmoitus tulee automaattisesti kirjepostina. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit itse muuttaa postivalinnan sähköpostiksi ja samalla ilmoittaa voimassa olevan sähköpostiosoitteesi. Muutoksen voit tehdä kirjautumalla omiin tietoihisi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Englanninkielisen tietosanakirja Encyclopædia Britannican sähköinen Britannica online ja IMDB-elokuvatietokanta ilmoittavat hänen syntyneen vuonna 1912, mutta joissakin lähteissä hänen syntymäajakseen on ilmoitettu tosiaan vuosi 1909. Näitä yllämainittuja lähteita pidetään kuitenkin varsin luotettavina.
https://www.imdb.com/name/nm0001207/
https://www.britannica.com/biography/Jose-Ferrer
Hei,
Tuomioistuinten riippumattomuus on taattu Suomen perustuslaissa. Muutoksenhakuprosessissa muutoksenhaun kohteena kuitenkin on nimenomaan alemman oikeusasteen antama tuomio/ratkaisu. Tuomioistuinten toimintaa ja päätöksentekoa sekä siinä huomioon otettavia seikkoja ohjaavat esimerkiksi oikeudenkäymiskaari, tuomioistuinlaki sekä laki korkeimmasta oikeudesta. Asiaan liittyvien lukuisten säädösten ja periaatteiden vuoksi meidän on tässä yhteydessä mahdotonta antaa sinulle kattavampaa vastausta.
Tarkempia tietoja tuomioistuinten riippumattomuuden toteutumisesta käytännössä ja ratkaisun perusteista voit kuitenkin kysellä esimerkiksi Tuomioistuinvirastolta: https://tuomioistuinvirasto.fi/fi/index/yhteystiedot.html…
Kyseessä lienee Bill Barnesin ja Gene Ambaumin sarjakuva Unshelved. Jyväskylän pääkirjastosta löytyy kahdeksan eri kokoelmaa tästä sarjasta, löydät ne hakemalla sarjan nimellä: https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=unshelved&type=AllFields
Unshelved on alunperin verkossa ilmestynyt sarjakuva, ja sen koko arkisto on saatavilla osoitteessa http://www.unshelved.com/
Vanhan Berlitz-matkaoppaan mukaan syyskuisessa Moskovassa päivän ylin lämpötila oli keskimäärin 16°C. Vuoden 1971 lukemat ovat tähän suhteutettuna jokseenkin normaaleja. 1.9. lämpötila kohosi peräti 22 asteeseen ja 12.9. mitattiin 20 astetta; toisaalta 8.9. yllettiin vain 8 asteeseen. Muutoin syyskuun ensimmäisellä puoliskolla lämpötilat vaihtelivat välillä 12°–17° C.
Molemmat esineet ovat Humppilan lasitehtaan tuotantoa.
Ruudullisen maljakon nimi on Isäntärenki. Sen suunnittelija on Pertti Santalahti ja se esiintyy tehtaan kuvastossa 1982-1983.
Pyöreä kulho voisi kuulua Kaija Aarikan suunnittelemaan Serenadi-sarjaan vuosilta 1982-1983.
Lisätietoa: Humppila - lasitehdas tien varrella (2002), s. 94 - 95.
Raumasta on karttoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kirjastosta löytyy seuraavanlaisia Rauman karttoja:
Opaskartta : Kartasta löytyvät kadut ja kaupunginosat ja esimerkiksi koulut, hotelleja, nähtävyyksiä ym. Kartassa on koko kaupunkialue sekä myös ympäristö Vermuntilaan ja Lappiin asti. Kartan mukana on myös katuhakemisto.
Peruskartta : kartassa näkyvät mm. talot, tiet, pellot ja vesistöt. Katujen nimiä ei kartassa ole.
Maastokartta : kartassa näkyy maasto yksityiskohtaisesti, mm. maastonmuodot, korkeuskäyrät ja metsätyypit. Maastokartta on tarkoitettu helpottamaan luonnossa liikkumista.
Kysymyksesi on kinkkinen, sillä lajia ei kovin hyvin voi etukäteen tosiaan määritellä. Seuraavasta lähteestä voisit saada ajatusleikillesi lisää taustaa:Miten laji määritellään? – Natura (naturalehti.fi) Todella syvälle pääsee tämän tutkielman kautta: Lajikäsitteiden ja lajinrajaamisen problematiikka (oulu.fi)Siitä ehkä tärkein nosto tässä lajimietinnössä, mikä tukee jo omaa näkemystäsi, jonka esitit kysymyksessä: "Kielitoimiston verkkosanakirjan (2022) mukaan laji määritellään biologian alalla eliöryhmäksi, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään. Tämä lisääntymiseen ja elin- ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottamiseen perustuva rajaus onkin yleisin käytetty määritelmä, jota kutsutaan myös biologiseksi…
Hääkoristeista löytyy tietoa julkaisuista Häät. 2003 : kesä, Häät 2002 : kesä, 2001 : kesä, 2000 : kesä sekä 1999-2000 : talvi-kevät. Julkaisun Mennään naimisiin! numerossa 2002 : kesä on lisää tietoa aiheesta. Sinä osaat -lehden numerossa on 2004 ; 1, jossa on Viivi Vatasen artikkeli Koristeita kevään juhliin. Suuri käsityölehti 2004 ; 1 on täynnä hääkoristeita. (Se on ainoa lähde, jonka sain käsiini, ja voin vakuuttaa, että kuviakin on runsaasti.) Pitopalveluista ja häämessuilta saa hyviä ideoita ja ehdotuksia.
Kirjastoissa on ns. aineiston kierrätyspisteitä, joihin voi sekä jättää itselleen tarpeetonta aineistoa että ottaa mukaansa muiden asiakkaiden jättämää aineistoa. Se millaista aineistoa kierrätyspisteeseen saa jättää ja kuinka paljon, riippuu täysin kirjastosta, jossa kierrätyspiste sijaitsee. Useissa Helmet-kirjastoissa on kierrätyspiste. Voit tarkistaa Helmet.fistä osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyykö lähikirjastostasi kierrätyspiste. Valitsemalla "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta palvelun Kirjakierrätyspiste, saat näkyviin listan kaikista Helmet-kirjastoista, joista kyseinen palvelu löytyy.
Kotimaisia artikkelitietokantoja ovat Cd-Kati, Aleksi ja Arto, joita pääset selaamaan kaupunginkirjastossa. Kirjastosta löytyy Kirjallisuusarvosteluja-lehti, johon on poimittu sanomalehtien kirja-arvosteluja. Tietoja ja ohjeita artikkelitietokannoista löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lib.hel.fi kohdasta Kirjastopalveluiden opas.Kattavia sanomalehtiartikkelitietokantoja ei ole olemassa.
Hei!
Kyseessä voisi olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa.
Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot
Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx…
