Uutuusluettelot ovat yhä olemassa. Ne löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search*fin/3. Uuden HelMet-verkkosivuston pääsivulle osoitteeseen http://www.helmet.fi/fi-FI on myös nostettu valikoima uutuuskirjoja, joiden kansikuvat näkyvät kohdan ”Uutuudet” kuvakarusellissa. Sivustosta on vastikään julkaistu vasta ensimmäinen versio, joten se kehittyy vielä. Uutuudet ovat joka tapauksessa jatkossakin tärkeä osa sivustoa.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kyseinen Ruben Oskar Auervaaran teos "Nainen oli kohtaloni" ilmestyi vuonna 1953.
Teosta ei näytä löytyvän lähikirjastojesi kokoelmista, mutta joistakin Suomen yleisistä kirjastoista se löytyy. Voit tehdä teoksesta kaukolainatilauksen.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
Itäkeskuksen kirjastossa säilytetään Helsingin Sanomista kuluvan kuun lehdet sekä kaksi kuukautta taakse päin, joten lehti on luettavissa siellä paperisena. Lehden voi lukea myös kirjaston asiakaspäätteeltä e-press-palvelussa tai kirjaston lehtilukulaitteelta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600417__Shelsingin%20sanomat__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
http://www.epress.fi/
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamiasi asiakirjoja. Arkistolaitoksen Astia-palvelusta löysin Iisalmen seurakunnan asiakirjoja vain vuoden 1723 jälkeen. https://kansallisarkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat . Astia-palvelusta arkistoluetteloita voi hakea vaikka toimijan (Iisalmen seurakunta9 mukaan.
Seurakuntien aluerekisterissä pääset tutkimaan kirkonkirjoja vuodesta 1853 lähtien. https://www.ylasavonseurakunnat.fi/sukututkimus
Iisalmen maaseurakunnan arkistoluettelot ovat selattavissa myös Finna-palvelun kautta. https://www.finna.fi/
On mahdollista, että seurakunnan vanhemmat arkistot ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi tulipaloissa. Wikipediankin mukaan seurakunnan…
Hei, lestadiolaisten tarkasta määrästä ei ole tietoa, mutta Kirkkohallituksen ylläpitämän evl.fi-verkkosivuston mukaan määrät jakautuvat eri suuntausten mukaan seuraavasti: https://evl.fi/sanasto/lestadiolaisuus/. Esikoislestadiolaisia on artikkelin mukaan Suomessa noin 12 000. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumista tilastoi Tilastokeskus, joka saa tiedon väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmään tallennetaan tieto uskonnolliseen yhdyskuntaan, eli esimerkiksi Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumisesta. Koska lestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, siitä ei ole erikseen saatavilla tällaista rekisteritietoa.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot kuuluvat kaikki samaan HelMet-kirjastojärjestelmään, joten niistä kaikista lainattua aineistoa voi palauttaa niihin kaikkiin ilman lisämaksua.
Tutustu HelMet-kirjastojen käyttösääntöihin HelMet-verkkokirjaston www.helmet.fi linkistä Ohjeita -> Käyttösäännöt.
Oikeaa kappaletta emme tainneet löytää, mutta Yö-yhtyeen kappaleessa Menköön menojaan sanotaan vähän sinne päin: "Menköön menojaan, kuukaudet vuodetkin". Koiraa tai Morrisonia siinä ei taida esiintyä. Kappale on levyltä Antaa soittaa vuodelta 1991.
Kappaleen voi kuunnella mm. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=1vgYT8GzFGo
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vastauksia näihin kysymymyksiin vain osittain. Käsikirjastossa on teos 59.57108 Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja epämuodostumista. Teoksesta löytyy tilasto lasten syntymäpainoista vuodelta 1994.
Lisää tilastotietoja voit hakea osoitteista http://webstat.stat.fi/ ja http://www.stakes.info/
Stakesin sivuilta selviää, että näitä tietoja syntyneistä on tilastoitu v. 1987 alkaen. Tilastokeskuksen mukaan tällöin perustettiin Stakesin syntymärekisteri ja sairaalat alkoivat lähettää syntymätodistuksien kopiot Stakesiin. Stakes julkaisee tilastotiedotteita siitä painettuna ja internetissä. Tilastokeskuksen väestötilastoihin/arkistoon ei ole missään…
Sinun tulisi korvata kadonnut kirja maksamalla omistavan kaupunginkirjaston korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Korvauksen voi maksaa johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista.
Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
Ässät-yhtyeen cd-levyä "Punakenkäinen tyttö" ei näytä olevan missään Helsingin kirjastossa, mutta muutamassa Espoon kirjastossa se on. Jos levy on hyllyssä, niin puhelimitse sen voi pyytää lähetettäväksi mihin tahansa Helsingin kirjastoon - lähetys kestää muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) saat selville, missä levy on paikalla: valitse "tarkennettu haku", kirjoita nimekkeeksi levyn nimi ja tekijäksi yhtyeen nimi.
Kyseistä runoa ei ole valitettavasti löytynyt. Kollegat ovat käyneet läpi Haavikon kokoelmia, ja minä silmäilin läpi hänen teoksensa Kootut runot, mutta silmiin ei osunut sitä. Kollega oli myös katsonut, ettei pätkä ole Agricola ja kettu -näytelmästäkään. Valitettavasti näyttää siltä, ettemme pysty saamaan runoa nyt selville.
Rajalliset maat on jo lainattavissa kirjastoista ja varattavissa Vaski-verkkokirjastossa. Varaamiseen tarvitset sekä nelinumeroisen pinkoodin että kirjastokortin viivakoodin alta löytyvän käyttäjätunnuksen. Kirjauduttuasi sisään verkkokirjastoon pystyt varaamaan kirjan ja valitsemaan, mihin kirjastoon haluat, että varauksesi toimitetaan. Rajalliset maat -teoksen saatavuuden näet täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4065217
