Haluatko tietää jonkin tietyn kirjaston äänikirjavalikoimasta? Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on mukana nimittäin hyvin monia kirjastoja.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston äänikirjavalikoimaa pääsee katsomaan osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa pääsivulla kohtaa ”Muut hakutavat”. Valitse pudotusvalikosta ”Valitse hakutapa” sitten hakutavaksi ”Asiasana”. Kirjoita hakukenttään ”äänikirjat” (siis ilman lainausmerkkejä). Sitten paina vain hae ja saat pitkän listan äänikirjoista. Tosin mukana ovat vielä kaikenkieliset äänikirjat.
Jos haluat rajata hakua vielä tarkemmin, klikkaa edellä kerrotun jälkeen ylhäällä keskellä olevaa nappia ”Rajaa/Järjestä hakua”. Sieltä voi valita rajauksen…
Todennäköisesti tarkoitat nimenomaan 6-pinnistä liitäntää. Kyseinen liityntäportti löytyy Kohtaamispaikan mediakoneista. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Firewire6-pin.jpg
Varauksen koneille voi tehdä sivulla https://varaus.lib.hel.fi
Kohtaamispaikka, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Aino Sallan vuonna 1945 ilmestynyt Anri, tunturien tyttö kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin. Voit tilata teoksen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3664469
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22anri+tunturien+tytt%C3%B6%22…
Vuosina 1987-1993 K-ryhmän ruokakauppoja olivat K-ruokakaupat ja K-Citymarketit. S-ryhmän ketjuja puolestaan olivat S-market, Sale, Alepa ja Prisma.
Hoover- ja Vax-merkkien tv-mainoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Lähteet:
Keskon verkkosivut: https://www.kesko.fi/yritys/Historia/
K-kauppiasliiton verkkosivut: https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/1980-luku/
S-ryhmän verkkosivut: https://s-ryhma.fi/tietoa-meista/historia
Oletan, että kysymys koskee verotusta. Ottakaa yhteyttä verottajaan. Linkin takana sivu, jossa on eri yhteydenottotapoja.https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä kunnan- tai kaupunginkirjaston hankintaa tarkoitat. Yleistyksenä voisi sanoa, että sarjakuvien (kuten muunkin kirjallisuuden) hankintakanavat riippuvat kovasti siitä, mistä kunnan- tai kaupunginkirjastosta on kyse. Usein hankinnassa käytetään ihan tavallisia kirjakauppoja, joiden kanssa on tehty hankintasopimukset. Ne voivat olla joko suuria kirjakauppaketjuja tai pieniä erikoiskirjakauppoja. Paljon käytetään myös kirjavälitykseen erikoistuneita firmoja, joita ovat mm. BTJ Kirjastopalvelu Oy. ja Kirjavälitys Oy. Mitään yhtä ainoaa hankintapaikkaa ei siis voi nimetä. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevat suomenkieliset Elfquest-kirjat näyttävät olevan peräisin jo 1990-luvun alusta. Kannattaa siis kysellä…
Helsingin Kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Wasabladet-lehtiä kuten ei muissakaan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. http://www.helsinki.fi/kirjastot/yhteystiedot/index.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse numero 0600-060504 (5,80 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Kirjastossa käymällä voi lainoja uusia pelkällä kirjastokortilla (max 5x). Varattua aineistoa ei voi uusia.
Asiakkaan tietue ja kirjastokortti säilyvät kirjastojärjestelmässämme, jos edellisestä tapahtumapäivästä on korkeintaan kolme vuotta. Tapahtumapäiväksi lasketaan esimerkiksi lainaaminen automaatilla tai asiakastiskillä, Helmet.fi -sivuston omien tietojen käyttö sekä tietyt rajapintatapahtumat, kuten lainan uusiminen Taskukirjastossa tai kirjautuminen e-kirjapalveluun.
Valitettavasti kirjastokorttiasi ei löydy enää järjestelmästämme. Uuden kirjastokortin saat käymällä paikan päällä missä tahansa Helmet-kirjastossa.
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyy kyllä koko kirkon jäsenmäärän muutoksia mittaavat vuositilastot, mutta siitä ei ole tässä tapauksessa apua. https://ort.fi/keskusrekisteri/tilastot
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suomen_ortodoksinen_kirkko#Kirkon_h…
Tarvitsemiasi tilastotietoja pitänee tiedustella suoraan Suomen ortodoksisesta kirkosta. Yhteystiedot täältä: https://ort.fi/yhteystiedot
Porstua luotiin Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan maakuntakirjastojen yhteisessä hankkeessa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään palvelua hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Kaikkia kokoelman osia ei enää päivitetä. Porstuan sisältöjä pystyy käyttämään suoraan verkossa, eli palveluun ei tarvitse kirjautua. Palvelussa on kuusi eri kokoelmaa, jotka löydät kohdasta "Selaa kokoelmia." Kokoelmia ovat valokuvat, näyttelyt, linkit, kirjat, artikkeliviitteet ja artikkelit. Artikkelit ja kirjat on tallennettu palveluun pdf-muodossa. Saat tekstin esille, kun klikkaat kirjan tai tekstin kansikuvaa. Palvelusta löytyy myös jonkin verran kuunneltavia mp3-tiedostoja. Palvelun tarjoamat artikkeliviitteet ovat toki vain artikkeliviitteitä. Jos löydät jonkun…
Jälkimmäisen eli Arthur C. Clarken. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta löytyy muuten osoitteesta http://www.libplussa.fi/ , sieltä tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen vielä nopeammin.
Kirja
SIISKONEN, HARRI
MYRKYTTÄKÄÄ, RUISKUTTAKAA, HÄVITTÄKÄÄ... : RUOTSALAISTEN JA SUOMALAISTEN MAATALOUDEN AMMATTILEHTIEN KASVINSUOJELUVALISTUS 1940-1980. HELSINKI : SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, 2000,
sisältää DDT:n käytön historiaa Ruotsissa ja Suomessa ja yleisemminkin silloin kun aineen käyttö oli täällä vielä sallittua.
Kirja
TURUNEN, SEPPO
TORJUNTA-AINEIDEN VAIKUTUSTAVAT KASVEISSA JA ELÄIMISSÄ.[JOKIOINEN] : [KASVINSUOJELUSEURA], 1985,
sisältää tietoa DDT:n ja muiden hyönteisten torjunta-aineiden vaikutuksesta.
ARTO-tietokannasta löytyi seuraava artikkeliviite aiheesta:
Hildén, Olavi.
Hiljaisuus hiipii metsiin : elohopea ja DDT ovat tehokkaita myrkkyjä.
Julkaisussa: Suomen kuvalehti 1964 : 12-13, s. 34-35
Jos haluat…
Eino Leinon eroottisiin runoihin on viittaus cd-levyn Vainio, Juha: "Porno-ooppera: sisältää myös Pahojen poikien lauluja 3." esiteliitteessä. Leinolta ei kuitenkaan löydy täsmälleen kyseisen aiheen kokoelmaa. Rakkausaiheisia kirjoja sen sijaan löytyy, esim. Lemmen lauluja : valikoima (Kustannusosakeyhtiö Kirja,1919) sekä Rakkausrunoja (Karisto, 1990).
Kysy.fi -palvelussa on aikaisempi kysymys ”Mistä löytäisin Eino Leinon eroottisia runoja? Onko niitä koottu kirjaksi?”
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytaisin-eino-leinon-eroottisia-runoj…
Vastaus alkaa:
Tuottelias Eino Leino kirjoitti myös lemmestä, ja osassa hänen runoistaan on eroottisia sävyjä.
L. Onerva oli Leinon muusa varsinaisen rakkaussuhteen jälkeenkin. On arveltu, että Leino…
Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Ujo postimies -laulun kuuntelupaikkaa en löytänyt netistä. Muutenkin netissä on näkyy olevan vähän kuunneltavia lastenlauluja. Näissä osoitteissa voi kuunnella muutamia lauluja osittain tai kokonaan:
http://www.sasokopp.net/
http://www.takuumiehet.com/
http://www.temporubato.fi/uudet-lastenlaulut-cd-levy
Kaikki mainitut ohjelmat näyttäisivät olevan ladattavissa ainakin täältä: http://www.brothersoft.com/ kirjoittamalla ohjelman nimen software search- ruutuun.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei tuota elokuvaa suomenkieliseltä nimeltään ”Vapauden hinta” ole ainakaan toistaiseksi julkaistu lainkaan suomalaisena julkaisuna. Siksi Suomen kirjastoista sitä ei ole saatavilla. Sopii toivoa, että elokuva tulisi jossakin vaiheessa myös suomalaisena DVD-julkaisuna.
Jos haluat tilata ulkomailta englanninkielisen version, ostopaikkoja löytää esimerkiksi Googlella käyttämällä hakusanoja ”Wind That Shakes the Barley” ja ”DVD”. Suomenkielisiä tekstejä ei tosin silloin saa.
