Immanuel Wallersteinin vuonna 2006 ilmestynyttä kirjaa European universalism: the rhetoric of power, joka käsittelee valtateorioita, ei ole ainakaan vielä suomennettu. Häneltä on suomennettu kolme aiemmin ilmestynyttä kirjaa, viimeksi teos Avoimiin yhteiskuntatieteisiin vuonna 2000.
Wallerstein edustaa sosiaalitieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Hänen keskeisiä teemojaan ovat kapitalistinen maailmanjärjestys ja globalisaatio.
Globalisaatiosta on ilmestynyt tänä vuonna teoksia suomeksi mm.seuraavasti:
- Sennett, Richard: Uuden kapitalismin kulttuuri, Vastapaino, 2007, (ISBN 978-951-768-200-8)
- Rouvinen, Petri: Seuraavat sata vuotta: aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907-2107
Taloustieto, 2007, (978-951-628-453-1)
- Kailo, Kaarina: Irti…
Helmet-verkkoaineistohaku otettiin käyttöön v. 2003, jolloin otettiin käyttöön kolmas pääkaupunkiseudun yhteinen kirjastojärjestelmä Millennium. Samanaikaisesti kehitettiin ajatus asiakkaiden kannalta rajattomasta seutukirjastosta yhteiskäyttöisine kokoelmineen (lähteenä Kun pienestä tuli suuri: kertomuksia Espoon kaupunginkirjastosta/toim. Tuovi Määttänen 2006).
Helmetiä on sen jälkeen kehitetty yhä monipuolisemmaksi. Nykyään helmet-verkkoaineistohaku on vain yksi toiminto helmet-verkkokirjaston monipuolisessa sisällössä.
Arvoisa kysyjä
Kerrotte, että pojallanne on vaikeuksia ymmärtää kirjojen moniosaisia kysymyksiä. Voisitteko ystävällisesti tarkentaa mitä kirjoja tarkoitatte:tietokirjoja, oppikirjoja,jotain muita? Olisi mukava tietää myös esimerkki tällaisesta vaikeaselkoisesta kirjasta. Sen jälkeen olisi helpompi vastata tarkemmin, mutta kirjastoissa on saatavissa kirjaluetteloita eri ikäluokille sopivista kirjoista, helppolukuisista kirjoista jne. Kirjastojen ja koulun yhteistyönä on alkanut lasten lukutaidon kohentamiseen pyrkivä kirjaseikkailu-kampanja. Kirjastoista on saatavissa sitä varten laadittuja kirjaluetteloita. Voitte kysellä niitä käyttämästänne kirjastosta.
Tätä Maija Gellinin väitöskirjaa ei löydy ainakaan vielä sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta, joten sitä ei ole vielä ehditty virallisesti julkaista. Kun väitös on ollut elokuussa, tämä ei ole sinänsä yllättävää. Vain ottamalla suoraan yhteyttä tekijään voisi sen ehkä nopeasti saada, muuten täytyy vaan toivoa virallista julkaisemista.
Heikki Poroila
John Fantelta on suomennettu kaks romaania (Rypäleen veljeskunta ja Tomu tietää), mutta My dog stupid -teosta ei ole käännetty suomeksi. Nämä kaksi muuta romaania saa lainaan mm. Eepos-kirjastoista:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=john+fante&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F
Yleisurheilusäännöissä mainitaan kenttävaatimuksista vain ylimalkaisesti
https://www.yleisurheilu.fi/saannot-ja-ohjeet-2/
Tarkemmat tiedot saa kansainvälisen yleisurheiluliiton sivuilta teknisistä tiedoista
https://www.worldathletics.org/about-iaaf/documents/technical-informati…
ladattavasta tiedostosta Track and Field Facilities Manual
Jos tulkitsin kuvia ja taulukoita oikein, niin kentän leveyden pitäisi olla vähintään 92,520 metriä.
Toisessa kuvassa leveys oli 99,520. Jos kenttää käytetään myös muuhun urheiluun, pitää sen
ilmeisesti olla leveämpi.
Olympiastadionin urheilumuseon kirjastosta ja arkistosta voi saada vielä tarkempaa tietoa:
https://www.urheilumuseo.fi/tule-meille/
En löytänyt vastausta Etymologisesta tai Slangisanakirjasta. Kotimaisten kielten keskuksesta voi myös tiedustella sanojen alkuperään liittyviä asioita.
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Lähde: Nykysuomen etymologinen sanakirja: https://www.utupub.fi/handle/10024/154950
Jyväskylän kaupunginkirjastosta voi lainata kirjojen, lehtien ja musiikin lisäksi esimerkiksi lauta- ja konsolipelejä, soittimia ja kausikortteja. Osa lähikirjastoista lainaa myös liikuntavälineitä. Lainattavia esineitä on niin monenlaisia, että kannattaa tarkistaa lainauskäytännöt suoraan siitä kirjastosta, jossa esine on. Useimpien esineiden laina-aika on kaksi viikkoa, mutta esimerkiksi kausikorteilla vain viikko. Esimerkiksi kausikortteja tai useimpia soittimia ei voi varata, mutta lainattavia pelejä taas voi. Olemme koonneet listan kaikista Keski-kirjastoista lainattavista esineistä Keski-Finna-verkkokirjastoon. Avaa lista tästä linkistä. Jos olet kiinnostunut jonkin tietyn esineen lainaamisesta, voit myös tehdä haun…
Voisiko kyseessä olla Ivan Calbéracin ohjaama elokuva Opiskelijatar ja herra Henri vuodelta 2015? Siinä nuori opiskelijatyttö muuttaa äreän pariisilaisvanhuksen alivuokralaiseksi. Elokuva on esitetty YLE:llä vuonna 2019:https://areena.yle.fi/1-4192175
Kirjastoissa on luettavana Yliopistojen valintaopas 2008. Siinä esitellään yliopistojen ja korkeakoulujen hakumenettely, mutta tarkemmat hakuoppaat löytyvät yliopistojen sivuilta. Ks. http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/index.html ja http://www.hse.fi/FI/education/admission/ .
Dystopia-kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuudessa omana luokkanaan. Useat dystopia-aiheiset kaunokirjalliset teokset löytyvät scifi-hyllystä. Jotkut dystopiat löytyvät ns. "peruskaunon" luokasta(esimerkiksi Maarit Verrosen Karsintavaihe tai Margaret Atwoodin Orjattaresi).
Jos haluat lukea dystopioita, löydät teokset HelMet-hausta helposti hakusanalla "dystopiat". Tuloslistasta huomaat hyvin, miten eri tavoin dystopiat on sijoitettu, kaikki eivät siis suinkaan löydy scifi-kirjallisuuden hyllystä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia
www.helmet.fi
Pierre la Mure’n romaani Punainen mylly, joka kertoo Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä ilmestyi suomeksi 1952.
Samana vuonna ilmestyi siihen pohjautuva elokuva Moulin rouge, ohjaus John Huston. Pääosossa: Jose Ferrer, Zsa Zsa Gabor, Susanne Flon.
Pääkaupunkiseudun leisistä kirjastoista eniten systeemityöstä löytynee pääkirjastosta Pasilasta osoitteesta Rautatieläisenkatu 8, p. 31085331. Myös esim. Rikhardinkadulta (Rikhardinkatu 3, p. 31085013), Töölöstä (Topeliuksenkatu 6, p. 31085025), Kalliosta (Viides linja 11, p. 31085053) ja Itäkeskuksesta (STOA, Turunlinnantie 1, p.31085090) voi kysyä. Kirjallisuutta voi tilata yhdestä kirjastosta toiseen. Jos haluat selata kokoelmiamme Internetistä aiheeseesi liittyen, osoite on http://www.libplussa.fi.
Helsingistä löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään systeemityötä:
Connolly, Thomas M.: Database systems a practical approach to design, implementation, and management, 1999; Virkki, Pekka: Systeemityö tutuksi, 1997 ja Pressman,…
Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Nuorisotutkimusseura on julkaissut kirjan Nuorisotyötä on tehtävä : menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet, toimittaneet Tommi Hoikkala ja Anna Sell. Sisältää mm. artikkelin Ruotsalainen Leena: Kulttuurinen nuorisotyö on kamppailulaji.
Tommi Hoikkalan vanhempaan teokseen, Nuorisokulttuurista kulttuuriseeen nuoruuteen (1989) kannattaa myös tutustua.
Pekka Mönttinen on tehnyt opinnäytteen Kulttuurinen osallisuus nuorisotyössä, 2011. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30818/Pekka_Monttinen%20…
Nuorten osallisuudesta on esimerkiksi Nuorisobarometrissa vuodelta 2013
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2013/ . Samalla sivustolla oleviin muihin nuorisobarometreihin kannattaa myös tutusta.
Espoossa on…
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa tuotti seuraavanlaisen listan. Monissa teoksissa käsitellään nimenomaan muotokuvamaalausta, mutta on joukossa joku maisemamaalaustakin käsittelevä:
Kauko Aalto: Mies ja myllynkivi
Francois-Regis Bastide: Valo ja ruoska
Albert Camus: Jonas eli taiteilija työssä (novelli kokoelmassa Maanpako ja valtakunta)
Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru
Tracy Chevalier: Neito ja yksisarvinen
Sarah Dunant: Venuksen syntymä
Torgny Lindgren: Oikea maisema (novellikokoelma, niminovellissa Ruotsin prinssi Eugen maalaa maisemataulua)
W. Somerset Maugham: Kuu ja kupariraha (Paul Gauguinista kertova elämäkertaromaani)
Haruki Murakami: Komtuurin surma
Sirpa Mäkelä: Henriette ja vallan varjot
Arturo Perez-Reverte :…
Kirjassa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita on artikkeli C.S. Lewisistä ja luettelo hänen suomennetuista ja suomentamattomista teoksistaan.
Suomentamattomia mainitaan 39. Suomennettuja on 17. Suomennettut teokset ovat Ransom-trilogia, Narnia-sarja, Paholaisen kirjeopisto, Suuri avioero ja Narnian mietekirja.
Uskonnollisia teoksia ovat Ehyt elämä, Entisen ateistin kristillisiä esseitä, Kärsimyksen ongelma ja Mietteitä psalmeista.
Teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
