Paavo Haavikosta löytyy runsaasti tietoa.
Helsingin Kaupunginkirjastossa on mm. "Kansallisgalleria : suuuret suomalaiset" - kirjasarja. Osissa 3, 4 sekä erityisesti osassa 5 ( mm sivut 166 - 173) on monipuolista tietoa. Tarkemmat sijaintitiedot saatte
osoitteesta http://www.helmet.fi .
Taulukkoa, jossa naispuolinen väestö olisi jaoteltu ikäryhmään 18-50 vuotta, ei näytä löytyvän. Yleensä väestötaulukot ovat jaoteltu, joko suppeammin tai laajemmin ikäryhmittäin.
Sivulla http://www.census.gov/ipc/prod/wp02/tabA-08a.pdf on taulukko, jossa näkyy naispuolinen väestö jakautuneena maanosien ja maiden mukaan, mutta ikäryhmät ovat mm. 15-19 vuotta, 20-44 vuotta ja 45-64 vuotta.
Tiekkökirjastojen aineistotietokannassa http://www.tiekko.fi/ on mm. seuraavat teokset:
- Cederberg, Aki: Pyhiinvaellus : matkalla Intiassa ja Nepalissa, 2013
- Ujala, Heimo: Nepal, uljas vuoristomaa, 2009
- Tähtinen, Tero: Katmandun unet, 2011
Suomen suurlähetystön sivusto Nepalista http://www.finland.org.np/public/default.aspx?nodeid=35110&contentlan=1…
Englanninkielistä tietoa https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/np.html .
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -lista osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings kertoo, että joulukuussa 2016 myydyimpiä suomalaisia lastenkirjoja olivat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen ”Tatu ja Patu etsivinä” ja ”Tatun ja Patun ihmeellinen joulu”, Sinikka Nopola ja Tiina Nopolan ”Risto Räppääjä ja pullistelija”, Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkarainen harhateillä”, Timo Parvelan ”Ella ja kaverit rakentavat ihmekoneen”, sekä Mauri Kunnaksen ja Tarja Kunnaksen ”Joulutarinat”. Pari niistä on toisiaan joulukirjoja ja ollut luultavasti erityisen suosittuja joulukuussa.
Muilta kuukausilta löytyy myös seuraavia lastenkirjoja: Tiina Nopolan ”Siiri ja Heppa Huoleton”, Mauri Kunnaksen ”Kesä Koiramäessä” (kesäkuukausien suosikki), Timo…
Talousmatematiikan kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi luokan mukaisella haulla. Helsingin kaupunginkirjastossa käytettävä luokannumero on 675.4.
Viitelistasta esimerkiksi kirjat Pulkkinen, Pekka Talousmatematiikan perusteet ja Karjalainen, Leila Liiketalouden matematiikka näyttää sopivalta. Myös teossarjan Lyhyt matikka osa Matematiikka ja talous käsittelee prosentti- ja korkolaskua. Kirja sijaitsee hyllyluokassa 510, johon sijoittuvat matematiikan yleisteokset.
Asiasanahaku - matematiikka yhtälöt - löytää muutaman julkaisun, joista sopiva voisi olla Pyramidi matematiikan tietokirja 1.
Viimeiseen kysymykseen voisi löytyä apua esimerkiksi seuraavista fysiikan oppikirjoista…
Ohjeita ukulelen virittämiseen löydät esim. seuraavista kirjoista: Julkunen, Arto: Suuri ukulelekirja ja Pretor-Pinney, Gavin: The ukulele handbook. Hyviä ohjeita löytyy myös Youtubesta, esim. https://www.youtube.com/watch?v=Du7T0OZSmRA ja https://www.youtube.com/watch?v=7xKTKjwGCVg
Sukututkimuksen lähteitä löytyy Sukututkimusseuran sivulta, http://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Alkuun voi kokeilla SukuHakua, https://sukuhaku.genealogia.fi/. Syntymä- ja kuolintiedot rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon https://dvv.fi/henkilotiedot. Suurin osa tiedoista löytyy kirkonkirjoista, lisää tietoa sukututkijalle löytyy Evl.fi-sivulta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Vastaus löytyy esitutkinta- ja pakkokeinolaista, joka on lakikirjan ykkösosassa. Sen 2. §:ssä sanotaan: "Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty." - Jos rikos on ilmeinen, voi siis tehdä rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön poliisille. - Tilintarkastuksen suorittaa tällaisessa tapauksessa keskusrikospoliisin tai paikallispoliisin talousrikosyksikkö.
Islamilaisuuteen ja terrorismiin liittyviin kysymyksiin Ulkopoliittisen instituutin kirjaston tai Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen tutkijat voinevat parhaiten vastata.
Helsingin Sanomien 5.2.1947 mukaan Pariisin rauhansopimusta allekirjoittamaan lähtenyt valtuuskunta matkusti ensin Helsingistä Turkuun (Carl Enckell rautateitse, Vihtori Vesterinen autolla, koska pääministerin sijaisena hän ei valtiopäivien avajaisten vuoksi ehtinyt Turun pikajunaan), mistä matkaa jatkettiin laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen junalla Pariisiin.
Helmet-kirjastoissa olevat esineet saa näkyviin perinteisessä Helmet-haussa osoitteessa http://luettelo.helmet.fi näkyviin näin:
1. Valitse hakutavaksi ”Tarkennettu haku”.
2. Kirjoita hakukenttään * (eli tähtimerkki).
3. Valitse kohdasta ”Aineistotyyppi” eli ”Material type” valinnaksi ”esine”.
4. Klikkaa ”Jatka”.
Esiin pitäisi nyt tulla lista kaikista HelMet-kirjastojen lainaamista esineistä, joiden joukossa on niin taideteoksia kuin elektroniikkaa. Aika monet teknisistä laitteista ovat tosin lainattavissa vain kirjastokäyttöön. Jos haluat etsiä jotakin tiettyä esinettä, kirjoita tähtimerkin sijaan sopiva hakusana. Tarvittaessa voit rajata myös kirjastoja, joiden lainattavista esineistä haluat listan.
Onpa outoa...
Olisiko tietokoneella jokin edellinen "pysy kirjautuneena "-käsky palannut yllättäin voimaan?
Tarkista polku Ohjauspaneeli - käyttäjätilit - tunnistetietojen hallinta.
Mobiiliversioissa kirjautumistietojen muistaminen on hyvinkin tavallista.
Jos käytät laitettasi yksin, ei sisäänkirjautumisen säilyminen aktiivisena haittaa.
Jos käytät laitetta yhdessä muiden kanssa, voisi kokeilla selaimen poistoa ja takaisin asennusta.
Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Runo on P. Mustapään Yxi walitettawa wirsi, koska ihminen Helena Erikin tytär Halikon pitäjästä ulwos käwi murhan tähden sinä 11 päiwänä marras kuusa wuonna 1778.
-- Ja se kuulutti kaduilla julki, / se kamala, kamala mies / minun pienistä synneistäni / kaiken minkä ties. // -- Ja muuta ei ole, Jeesus. / Minä tapoin hänet siis. / Oi auta, ota kaunis pääni / väkeviin kämmeniis.
Kokoelmasta: Laulu vaakalinnusta
Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (…
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen…
Kaunokirjallisuutta vaikkapa aiheista tulevaisuus, ilmastonmuutokset, luonnonkatastrofit ja uhkakuvat voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -tietokannasta (www.helmet.fi) seuraavasti: Klikkaa ensin painikkeesta Tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi esim. ilmastonmuutokset kaunokirjallisuus tai vaihtoehtoisesti: tieteiskirjallisuus ekokatastrofit jne.
Aineiston voi rajata koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja tekemällä kieli- ja aineistorajaukset hakuruudun alapuolella olevasta pudotusvalikosta (Kieli ja Aineisto).
Tulevaisuuden uhkakuvista ovat kirjoittaneet monien muiden lisäksi ainakin seuraavat kirjailijat:
- Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa ja Herääminen
- Lessing, Doris: Eloonjääneen…
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
