Hei,
Linda Jakobson on kirjoittanut Kiinasta seuraavat teokset:
Perinteen taika--nykyaika Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. WSOY, 2001, 9510255491
Miljoner sanningar--tio år i Kina. Bonnier, Stockholm, 2001, 9100571865
A million truths--a decade in China . M. Evans and Company, New York, 1998, 0871318733
Miljoona totuutta--vuosikymmen Kiinassa. Kirjayhtymä, Helsinki, 1997, 9512641976
Uusi Kiina opas--Beijing - Shang[h]ai - Xian. Kirjayhtymä, Helsinki, 1995, 951264011
Kiina--opas n:o 1. Kirjayhtymä, Hki, 1989, 9512633035
Mureneva muuri - vuosi kiinalaisena. Kirjayhtymä 1988, 951-26-3256-X
Kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Kiitos kysymyksestä, jonka ansiosta tuli ilmi tapahtunut virhe.
Kaupunginkirjaston kotisivulle www.lib.hel.fi oli valitettavasti päässyt virheellisesti muotoiltu aukioloaikatiedote. Mitkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet eivät ole avoinna 24.-26.12., ei siis myöskään Etelä-Haaga eikä Kirjasto 10.
Tiedotteen sanamuoto on nyt korjattu. Pahoittelen virheestä mahdollisesti aiheutunutta harmia.
Hei!
Kyllä voit lainata, kun osoitteesi on edelleen Suomessa. Huomioi kuitenkin, että lainat pitää palauttaa sen kaupungin kirjastoon josta olet lainat tehnyt.
HelMet-tietokannasta ei valitettavasti pysty etsimään lehtiartikkeleita, koska lehtien sisältöä ei asiasanoiteta.
Lehtiartikkeleita pystyy kuitenkin etsimään kotimaisten artikkelien viitetietokanta Artosta https://finna.fi Myös artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy tietoa kotimaisten aikakaus- ja sanomalehtien sisällöstä. Aleksi on käytettävissä kirjastoissa.
Vantaan kaupunginkirjaston tiedonlähteet-sivulta http://kirjasto.vantaa.fi/tiedonlahteet/index.php?page=4 löytyy luettelo erilaisista hyödyllisistä artikkeli- ja lehtitietokannoista.
Parhaiten viulu-aiheisia lastenkirjoja ja satuja löytyy
Kirjasammosta, joka on kirjallisuuden verkkopalvelu. Hakusanaksi voi kirjoittaa ”viulu”
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/viulu
Tässä joitakin poimintoja Kirjasammosta:
kuvakirjoja:
Serena Romanelli: Pikku Dodon viulu (1997) – kuvittanut Hans de Beer / viulua soittaa apina
Jonny Duddle: Mahtava merirosvoseikkailu (2010) – kuvittanut Jonny Duddle / viulua soittaa merirosvon näköinen vanhus
Gabrielle Vincent: Ninni ja Nestori taiteilijoina (1981) – kuvittanut Gabrielle Vincent / viulua soittaa karhu
Pirjo Suvilehto: Otso ja soiton salaisuus (2011) – kuvittanut Karoliina Pertamo / viulua soittaa poika
satuja:
Raul Roine: Satu suuresta soittoniekasta
kirjassa Suomalaisia satuja (…
Yhdysvaltojen hiphopin historiasta on kirjoitettu seuraava kirja:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia. Helsinki : Like, 2000.
Helsingin Sanomissa on myös julkaistu juttusarja rockin 50-vuotisesta historiasta, jossa on käsitelty myös hiphopin historiaa. Tässä artikkelitiedot:
HS 9.8.2004 (HS = Helsingin Sanomat)
Jokelainen, Jarkko: Katseet kääntyvät taas syvään etelään (Rockin 50 vuotta ; 50 : 2003. - Sarja päättyy)
HS 15.7.2004
Uusitorppa, Harri: Fugees luki lakia leikkikalugangstereille (Rockin 50 vuotta ; 43 : 1996)
HS 24.6.2004
Uusitorppa, Harri: Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus (Rockin 50 vuotta ; 37 : 1990)
HS 20.5.2004
Mikkonen, Jani: Hiphop alkaa tuoksua dollareilta (Rockin 50 vuotta ; 27 :…
Tässä muutama kirja, joista voisi olla apua ns. ruutuajan (videopelien, tietokoneen ja puhelimen ääressä vietetty aika) vaikutusten selvittämisessä:
Anderson, Craig A., Kuvista teoiksi : väkivaltapelien vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Like 2008
Ketamo, Harri, Kännykän käyttäjäksi entistä nuorempana. Porin korkeakouluyksikkö 2001
Lapsuus mediamaailmassa. Gaudeamus 2005
Lasten tietoyhteiskunta. Tampereen yliopisto 2001
Lehtipuu, Unna, Ruuturitari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan. WSOY 2006
Matikainen, Janne, Verkko kasvattajana : mitä kasvattajan tulisi tietää ja ajatella verkosta? Helsinki University Press 2008
Mustonen, Anu, Mediapsykologia. WSOY 2001
Myllyniemi, Sami, Aika vapaalla : nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Opetusministeriö…
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Aihetta voi haarukoida erilaisten asiasanahakujen yhdistelmillä, esim. ympäristösuunnittelu, ympäristöpsykologia, "fyysinen ympäristö", vaikuttavuus. YKL-luokista esim. ympäristönsuunnittelun luokat 34.5 ja 34.52. Julkaisuja esim. Ympäristöpsykologian perusteet (Seppo Aura, Liisa Horelli, Kalevi Korpela, 1997), Näkökulmia vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä (Pirjo Koskinen-Ollonqvist et al. toim., 2005), Ympäristö ja hyvinvointi (Annikka Tapaninen et al., 2002).
Örfliitei on monikkomuoto sanasta öörfliit, joka tarkoittaa korvapuustia. Sen sijaan sana ruajuandroi onkin vähän arvoituksellisempi. Hannu Heinon Raumlaine sanakiri -teoksesta voi löytää sanan ruaju, joka tarkoittaa pieksuja. Adamssonin kirjan yhteydessä käytetty ruajuandroi tarkoittaa todennäköisimmin leipää, jonka päällä on jonkinlaista lihaa.
Lähteet:
Koskela, Tauno: Sillail oikke: rauman kielen sanoja ja sanontoja.
Heino, Hannu: Raumlaine sanakiri: rauma-suomi-rauma -sanakirja.
Hei,
lähetin toiveesi eteenpäin hankinnoista vastaavalle informaatikollemme. Jos teos hankitaan Vanamo-kirjastojen kokoelmiin, se näkyy verkkokirjastossa ja siihen voi tehdä varauksia.
Hankintatoiveet Vanamo-kirjastoille kannattaa jättää lomakkeen kautta https://www.vanamokirjastot.fi/hankintaehdotus?culture=fi
Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Suosiota on yleensä mitattu levymyynnin perusteella. Suomessa tällaisia tilastoja alettiin koota 1951 alkaen. Tiedot vuosien 1951-2000 menestyskappaleista löytyvät teoksesta Suomi soi 4, suuri suomalainen listakirja (ISBN 9513125 041). Suomi soi -teossarjan osissa 1-3 puolestaan kuvaillaan suomalaisen populaarimusiikin vaiheita vuosikymmenten aikana.
1920-, 1930- ja 1940 -lukujen suosikkilauluista löytyy tietoja Einari Kukkosen tietokirjoista Oi muistatkos Emma, Tuuli tuo Petsamosta, Isoisän gramofooni, Savonmuan Hilima, Äänisen aallot sekä Hiljaa soivat balalaikat.
Suomi soi -sarjan saatavuus Keski-kirjastoista
Einari Kukkosen teosten saatavuus Keski-kirjastoista
Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista…
Kuukausien samantapaiset nimitykset ympäri maailman johtuvat toisaalta kielten sukulaisuudesta ja toisaalta lähialueiden kielissä ilmeneviin lainasanoihin.
Suuri osa maailmassa yleisesti puhutuista kuuluu indoeurooppalaiseen kieliryhmään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet, mutta eivät toki kaikki.
Euroopassa puhutut germaaniset ja romaaniset kielet pohjaavat latinaan ja kreikkaan, joiden samantapaisuuden jo antiikin ihmiset panivat merkille. https://fi.wikipedia.org/wiki/Germaaniset_kielet, https://fi.wikipedia.org/wiki/Romaaniset_kielet
Suomen kieli taas kuuluu suomalaisugrilaisiin kieliin, jotka ovat peräisin hieman eri alueelta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kielet…
Karlalla ei ole virallista nimipäivää, koska nimeä ei löydy suomalaisesta nimipäiväkalenterista. Nimipäivää voi kuitenkin viettää esimerkiksi Karoliinan päivänä 20.5.
Kirjastomme kotisivuilla on Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta / Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita tietokanta Internet-osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/junkola.htm. Sen mukaan Aapo Niemi-Junkola asuu Tampereella, mutta yhteystietoja ei anneta kyseisillä sivuilla. En löytänyt yhteystietoja myöskään lakimiesmatrikkeleista, Internet-sivuilta tai kirjailijahakemistoista. Tampereen seudun puhelinluetteloista voisi vielä etsiä yhteystietoja.
Kysymys on hyvä ja samalla vaikea, sillä salaliittoteorioita on vaikea kiertää, koska kyseessä oli mitä todennäköisimmin jonkinlainen salaliitto samalla tavoin Marilyn Monroeta kohtaan.
Mutta mistä tällaiset teoriat lähtivät liikkeelle? Mitkä kirjat olivat pohjamateriaalia niille. Tätä taustaa vasten ainakin yhtä suomennettua kirjaa voi suositella ja se on Jim Garrisonin JFK - avoin tapaus (1992).
On mahdollista että muitakin kirjoja on, joita voisi suositella, mutta ne ovat mitä todennäköisimmin vielä kääntämättä suomeksi. Ensimmäisen kerran salaliittoteoriaa käsiteltiin perusteellisesti Jim Marrsin teoksessa The Plot That Killed Kennedy (1993).
Löydät helmetistä 494 konsolipeliä, jotka ovat Play Station 3- pelejä. Tee haku www.helmet.fi, siinä Hae aineistoa-kohtaan kirjoita konsolipelit playstation 3. Saat luettelon kaikista, mitä on pääkaupuniseudun helmet-kirjastoissa olemassa. Voit varata niitä maksuttomasti haluamaasi kirjastoon. Saunalahdessa on tällä hetkellä paikalla 7 pelia ja Kivenlahdessa 27.
