Valitettavaksi tämän sovelluksen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. Joillakin laitteilla se toimii, toisilla ei eikä toimimattomuudelle ole löytynyt mitään loogista syytä. Kirjaston e-aineistosta vastaavat ovat olleet asian tiimoilta moneen kertaan yhteydessä Naxokseen, mutta asiaa ei ole saatu ratkaistua. Toistaiseksi en voi muuta kuin suositella selainversion käyttämistä, vaikka se kieltämättä onkin vähän kömpelö. Pahoittelen asiaa.
Edit Reivilän "Leikkituvan keittokirja" on ilmestynyt 1909 Otavan kustantamana. Koska kirjasta puuttuu sivuja ja se on kulunut kovassa käytössä, antikvariaatit eivät osta sitä. Tunnearvo on sitäkin suurempi. Kirja kannattaa säilyttää muistona ajoista, jolloin leikkimökissä laitettiin ruokaa oikein oppaan johdolla.
Lähetin kuvan ja kysymyksen Suomen Heraldiselle Seuralle, mutta sieltä ei ole vielä ehtinyt tulla vastausta.
Vaakuna tosiaan muistuttaa hieman Turun vaakunaa (liljat, A-muoto), mutta en lähde tässä arvuuttelemaan.
Kyseessä lienee kuitenkin valmistajan leima. Iltalehden artikkelissa (20.7.2020) huutokauppatalo Hagelstamin intendentti Thomas Luoma kertoo, että valmistajat ovat merkinneet valaisimia eri aikoina eri tavalla, ja joskus valmistajan leima puuttuu kokonaan. Luoman mukaan valmistajan leima on monelle ikään kuin taulun signeeraus, joka antaa varmuuden siitä, että kyseessä on aito, tietyltä aikakaudelta oleva valaisin. Leiman voi löytää tavallisesti rungon metalliosasta, pöytävalaisimissa jalkalaatan pohjasta. Lisäksi Luoma…
Parkajoki on pieni ruotsalainen paikkakunta Pajalan pitäjässä aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Parkajoki
Nettihaun mukaan hyvin suosittua kalastusseutua. Veitsi saattaisikin olla matkamuisto jostain reissusta?
Esineestä voisi ehkä saada lisätietoa Suomen käsityömuseosta tai Finna.fi -esinehaulla.
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Koska kohdistit kysymyksesi Oulunsalon kunnankirjastolle, oletettavasti etsit langaton viestintä yrityskäytössä -koulutuksen harjoittelupaikkaa Oulun seudulta.
Lähiseudun kirjastoista Oulun kaupunginkirjastolla on käytössään langatonta viestintäteknologiaa. Lisätietoja aiheesta voi kysyä kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Sarasteelta, maija.saraste@ouka.fi tai 040-7037316.
Oulussa on myös useita yrityksiä, esimerkiksi Nokia jossa tehdään langattomaan viestintään liittyvää tuotekehittelyä. Yrityshakemistosta http://www.yritystele.fi/ voit hakea yrityksiä toimialoittain. Hakusanalla tietoliikenne ja rajaamalla kunnan nimellä rajaamalla, vaikkapa Oululla saat yhteystietoja alan yrityksiin.
Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun…
Kyseinen teos on Helsingin kirjastojen valintalistalla ensi viikolla eli 3.4. - 9.4.06. Tarkkaa päivämäärää, koska se saapuu lainattavaksi kirjastoihin on vaikea sanoa, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetistä.
Kyseessä on luultavasti Helsingin Sanomissa maanantaina 23.4. ollut juttu: Ryhmätoiminta tuo vanhuksille pidempää ikää ja terveyttä. Kyseessä on Raha-automaattiyhdistyksen tuella 2002-2006 tehty tutkimus. Tässä jutussa oli tosiaan kyse ryhmien toiminnasta, mutta todettiin, että mikä tahansa toiminta (taidetta, liikuntaa, keskusteluja) pitää yllä toimintakykyä ja elämänlaatua.
Musiikkisanakirjoja löytyy useitakin. Saat listan kirjoista ja niiden sijaintitiedoista kirjoittamalla kirjaston aineistotietokantaan http://www.helmet.fi/ sanat musiikki terminologia tai musiikki sanakirjat. Tässä pari:
Zeranska-Gebert, Grazyna
Parlando : musiikkisanakirja
Yliopistopaino, 2002
Ervola, Kaija
Musiikkisanakirja
Finn lectura, 2001
Brodin, Gereon
Musiikkisanakirja
Otava, 1980
Vanhoissa kirjoissa on usein huonosti asiasanoja, ja jos kirjan nimessäkään ei ole joulua, ei kirja ehkä tule hakutuloksiini.
Tällaiset haun perusteella vanhin suomenkielinen jouluteos olisi Charles Dickensin "Joulun-aatto" vuodelta 1878. Suomalainen vanhin kirja olisi J. L. Runebergin "Joulu-ilta" vuodelta 1881. Vanhin kokonaan jouluaiheinen alun perin suomeksi kirjoitettu kirja lienee Theodolinda Hahnssonin "Joululahjat" vuodelta 1891.
Englanniksi vanhin saattaa olla Thornton Wilderin "The Long Christmas Dinner" vuodelta 1931. Dickensin "A Christmas Carol in Prose Being" on vuodelta 1938.
Aiheesta ei suomen kielellä kovinkaan paljon aineistoa löydy. Seuraavissa kirjoissa on noin sivun verran kussakin Saksan ruokakulttuurista: Talvi Jussi / Gastronomian historia ISBN 9511104586 , Huhtala Ulla / Maailman keittiöt -opas kansainväliseen ruokakulttuuriin ISBN 9513101053, Saksa (Kansojen kirjasto) ISBN 9518640882. Kirjat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Haagan ammattikorkeakoulun sivuilla http://www.haaga-helia.fi/ voit hakea heidän kokoelmatietokannastaan. Vapaatekstihaku saksa ruokakulttuuri antaa mm. artikkelin Saksalainen makkarataivas Meira 1998:2, s. 10-11 ja opinnäytetyön Mattila Outi Saksalainen ruokakulttuuri v. 1991.
Dodie Smithin kirja "101 dalmatialaista" on ilmestynyt suomeksi 1966. Uutta painosta kaivattaisiin kovasti. Tarinassa koirapariskunta
Pongo ja Missis saavat kokonaista 15 pentua, tietysti dalmatialaisia. Cruella Devil (käännetty monella eri nimellä suomeksi) haluaa saada tyylikkään koirannahkaturkin dalmatialaisista ja ostaa dalmatialaisen pentuja. Hän varastaa "kennelinsä" joukon jatkoksi Pongon ja Missiksen pennut. Cruella Devil oli päättänyt perustaa koirannahkaturkisliikkeen, siksi hän tarvitsee dalmatialaisia paljon.Pongo ja Missis lähtevät pelastamaan hämyhaukun avustuksella pentujaan, mutta päättävät pelastaa kaikki Cruella Devilin "kennelin" asukkaat. Tässä vaiheessa kirjassa dalmatialaisia on 99 kappaletta.
…
Asiakastietokoneissa ei lähtökohtaisesti ole kortinlukijoita, mutta osassa kirjastoista sellaisen saa käyttöönsä pyydettäessä asiakastiloissa käytettäväksi, joistakin (harvemmista) kirjastoista saa sellaisen myös lainaan. Kortinlukijoita tarjoavat kirjastot saat näkyviisi hakemalla HelMet-tietokannasta hakusanalla Muistikortinlukija:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuistikortinlukija__Oright…
Helsingin puolella näyttäisi useammassakin kirjastossa olevan, suosittelen vielä soittamaan ja varmistamaan kun tiedät mihin kirjastoon haluat mennä.
Monimuotokoulutus on tosiaan tarkoitettu niille, joilla on jo työpaikka kirjastoalalla. Palkkauspäätökset tekee kukin kunta resurssiensa ja avointen työpaikkojensa puitteissa. Toinen vaihtoehto on suorittaa kirjastoalan tutkinto Turun tai Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tai opiskella informaatiotutkimusta Tampereen tai Oulun yliopistossa.
Turun ammattikorkeakoulun avoimessa AMK:ssa voi suorittaa myös 60 opintopisteen kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin, joka pätevöittää hakemaan useimpiin kirjastonhoitajan tehtäviin, jos on jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon. Lisätietoja koulutuksesta: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/korkeakoulud…. Seuraava koulutus alkaa vuonna 2024.
Myös Tampereen,…
En löytänyt asiasta luotettavaa tietoa esimerkiksi Pikku G:n haastatteluista tai levyn arvioista. Oletettavasti Räjähdysvaara-albumilta löytyvä versio on varhaisempi, sillä kun kappale julkaistiin cd-singlenä sen nimi oli Me ollaan nuoriso II ja singlen kannessa mainitaan, että kyseessä on 'uusi versio': https://www.discogs.com/release/8186608-Pikku-G-Me-Ollaan-Nuoriso-IIMolemmat on julkaistu vuonna 2003. Räjähdysvaara-albumi nousi albumilistalle viikolla 22 eli toukokuussa. Me ollaan nuoriso II oli vasta kolmas singlelohkaisu albumilta ja se nousi listalle vasta viikolla 43 eli lokakuussa. Eli kappaletta oli muokattu albumin ilmestymisen jälkeen ehkä entistä iskevämmäksi. https://ifpi.fi/lista/artistit/pikku-g/Spotify-…
Energiajuomista löytyy 6 artikkeliviittettä Arto-artikkelitietokannasta. Seuraavat 3 vaikuttavat sopivilta:
Fogelholm, Mikael: Urheilu- ja energiajuomat : auttaako huikka perille. Hyvä terveys 1998 : 5, s. 64 - 66
Ongelmalliset energiajuomat. Elintarvike ja terveys : elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenhuollon ammattilehti. 12 (1998) : 2-3, s. 46-47
Suikkanen, Päivi: Energiajuomat - lisää puhtia ja virkistystä? Bodaus : fitness magazine. 1998 : 8, s. 23-24
Vainio: Energiajuomat : lisäpuhtia vai terveysriski. Kauneus ja terveys 1997 : 11, s. 70-71.
Lisäksi tietoa voi etsiä netistä esim. yleisten kirjastojen verkkopalveluiden kautta (www.kirjastot.fi) ("energy drink") tai suomalaisista hakupalveluista.
Kyseessä on Aino Pervik. Tarkoittamanne saturomaani on vironkieliseltä nimeltään Kunksmoor. Se on suomennettu nimellä Konkkamuori. Helsingin kaupunginkirjaston saatavuustiedot voitte tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?
