Anna-Maija Raittilan runo "Hääaaton aamu" päättyy säkeeseen "On huomenna Inkerin häät!". Kuten jo tiedätkin, Runo sisältyy Raittilan kokoelmaan "Ruiskukkaehtoo" (WSOY, 1947) ja myös hänen teokseensa "Valitut runot : runoja vuosilta 1947-1974" (Kirjayhtymä, 1978).
Monikielisen kirjaston sivuille, jotka löytyvät kirjastot.fi:n sivuilta, on koottu kirjaston esittelyjä 14 kielellä:
http://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/kirjastoesittely/vanhat
Niiden joukossa ei kuitenkaan ole karenninkielistä. Selkosuomenkielisestä esittelystä voisi olla apua.
Hei,
mikäli Teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä varauksen kirjaan veloituksetta. Jäppilän kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin, joten varauksen voi tehdä joko suoraan Lumme-verkkokirjastosta (kirjastokortin numero on käyttäjätunnus ja salasanan saa lähimmästä kirjastosta, jollei sitä vielä ole), soittamalla johonkin Lumme-kirjastoista tai käymällä paikan päällä jossain Lumme-kirjastossa. Noutopaikan saa määritellä itse.
Linkki verkkokirjastoon:
https://www.lumme-kirjastot.fi/
30 vuotta sitten ilmestyneen CD-levyn saaminen jostain ostamalla on käytännössä kokonaan onnenkauppaa, jollaiseen kirjastojen musiikkiosastoilla ei ole nykyään juuri aikaa. Kun kysymyksestä ei suoranaisesti käy ilmi, minne levy pitäisi saada (oletettavasti Ouluun), todettakoon tässä, että CD löytyy sekä Tampereelta että HelMet-kirjastoista (suora linkki https://luettelo.helmet.fi/record=b1468422~S9*fin) eli ainakin kaukolainaksi sen saa. Vanhoistakin levyistä voi toki tehdä kirjastolle - mieluiten suoraan - hankintaehdotuksen, mutta kovin todennäköistä sen löytyminen ostettavaksi ei ole.
Heikki Poroila
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Talvisodassa Suomi ei saanut Saksalta aseapua, vaan Saksan suhtautuminen Suomeen oli viileää. Suomi oli nimittäin Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen (1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa annettu Neuvostoliiton etupiiriin. Jatkosodan alkaessa maailmanpoliittinen tilanne sekä Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat ratkaisevasti muuttuneet, ja Suomen ja Saksan välille oli Moskovan rauhan jälkeen kehittynyt aseveljeys. Suomi osti Saksalta aseita ja muuta sotakalustoa, ja Saksa antoi Suomelle muun muassa sotilaallista ja elintarvikeapua sekä polttoainetta. Suomen toimintakyky jatkosodan aikana oli täysin riippuvainen Saksan avusta.
Lähteitä:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1988).…
PIN-koodin saat palveluaikana kaikista Keski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos unohdat PIN-koodisi, saat kirjaston asiakaspalvelusta uuden esittämällä kirjastokorttisi ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jos et voi käydä kirjastossa, ota yhteyttä kirjaston chat- tai puhelinpalveluun. Keski-kirjastojen chat-palvelu palvelee arkisin klo 9-16 ja sinne pääsee verkkokirjaston keski.finna.fi etusivun oikeasta alanurkasta.
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
Dreijan historiasta löydät tietoa mm. Internetistä Wikipedian sivuilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dreija
Nationalencyklopedin: 5. bd : [Dio-Et]. - [1991]. Bra böcker, 1989-. teoksessa s. 128 on artikkeli, jossa kerrotaan dreijan kehittyneen Mesopotanian alueella 3500-luvulla eKr. Nopeampia ja kehittyneempia dreijoja alettiin käyttää yleisesti samalla alueella 2400-luvulla eKr. ja Kiinassa 1000-luvulla eKr.
Raija Markkulan kirjasta Tekstiilitieto (1999) ja Irma Boncamperin kirjasta Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet (1999) löytyy tietoa elastaanin ominaisuuksista ja myös sen kauppanimistä.
Lisäksi aiheesta löytyy tietoa internetistä osoitteesta http://sokl.joensuu.fi/aineistot/kasityo/tekstiilimateriaalit/2002/elas…
Voit toki kysyä lähikirjastostasi, ovatko he kiinnostuneita levyistä. Kirjastot eivät kuitenkaan aina ota vastaan lahjoituksia, esimerkiksi jos niillä jo on kyseiset levyt. Levyjä voi viedä myös Fidan lähetystoreille, Kierrätyskeskuksiin ja kirpputoreille.
Esim. Fidan myymälöiden osoitetietoja löydät täältä:
http://www.lahetystorit.fi/loyda-lahin-lahetystorisi/
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter…
Koko elämänkaarta kattavaa runoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Voisiko kyseessä olla suomalainen kansanlaulu "Jos sinä aiot naimisiin", joka siis kertoo puolison valinnasta. Laulu löytyy Olli Heikkilän Suuresta kansanlaulukirjasta: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) Laulussa on kuusi säkeistöä. Toinen säkeistö alkaa seuraavasti: "Älä ota kaunista heiliä, aina se katselee peiliä." Ja loppuu sanoin "Kaunista et sinä huolia saa, elämäsi onnea kun etsit vaan."
Yksi ehdokas etsityksi romaaniksi voisi olla argentiinalaisen Adolfo Bioy Casaresin Morelin keksintö (Kookos, 2002). Morelin rakentamalla laitteistolla voi luoda eläviä kopioita ihmisistä, eräänlaisia ihmistallenteita.
http://www.kiiltomato.net/adolfo-bioy-casares-morelin-keksinto-la-inven…
Jos et tarvitse kovin syvällistä tietoa aiheesta, löydät aika paljon perustietoa selkeässä muodossa Ron Whiten kirjasta Tietokone - miten se toimii; kirjaa on monissa kirjastoissa myös englanninkielisenä: How computers work.
Perusteellisempaa tietoa on esim. PC-mikron laitekirjassa. Verkosta löytyy mm. Vuokko Vanhalan laatima kurssimateriaali, jossa on luku syöttölaitteista: http://myy.helia.fi/~vanvu/laitteisto/syottol.html. TechWebin yksi palvelu on TechEncyclopedia, josta löydät englanninkielisiä määritelmiä atk-alan termeille; osoite on http://www.techweb.com/encyclopedia/.
Kappale on Rock'n roll sen teit. Se löytyy mm. Kai Hyttisen levyltä 20 suosikkia: Volare. Levyn kansilehdessä on seuraavat tiedot kappaleesta:
-Alkuperäinen sävellys: I gave you the best years of my life
-K. Johnson, suomenkieliset sanat Vexi Salmi, sovitus M. Johansson
-Sony Music Publ. Scand.
Minna Canthin romaania Köyhää kansaa (1886) ei ole käännetty englanniksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset - tietokannasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Hei,
laki Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 ei käytä termiä "määräys" vaan laissa puhutaan "huoltajan tehtävistä", sekä "päätöksistä", Laki määrittelee sen näin:
Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.
Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.
Lähde:
Finlex
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 - Ajantasainen lainsäädäntö -…
