Kirjailijoista löytyy tietoa yleisesti ottaen hyvin sekä Internetistä että perinteisistä painetuista lähteistä, vaikkakin joidenkin aivan uusimpien kirjailijoiden kohdalla tietoa voi vielä olla niukalti.
Nettilähteistä linkkikirjasto Makupalat tarjoaa hyvän valikoiman linkkejä eri kirjailijoista kertoville sivuille: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508…. Toki hakuja voi tehdä myös suoraan kirjailijan nimellä käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea (http://www.google.fi).
Kirjastoista löytyy myös kirjailijoista kertovia kirjoja. Näitä voit hakea oman kirjastosi tietokannasta käyttämällä asiasanana kirjailijan nimeä muodossa "Sukunimi, Etunimi" tai kysymällä paikan päällä kirjastossa.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Fennica-nimisestä tietokannasta https://finna.fi voi tarkistaa, että onko joku kirja käännetty suomeksi vaikka hakemalla kirjailijan nimellä.
Etsin kirjaa Yhdysvaltain Kongressin kirjaston tietokannasta http://catalog.loc.gov/ , British librarysta http://catalogue.bl.uk/ ja Amazon-verkkokirjakaupasta http://www.amazon.com/ , ja muutamilta muiltakin sivuistoilta, mutta en valitettavasti löytänyt englanninkielistä versiota.
Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
Kirjastosi kautta voit saada kaukolainaksi sanakirjoja, joista saat selville kysymäsi sanat ja niiden merkit:
LI, Guangyun
Suomi-kiina suursanakirja. 2005.
A new English-Chinese dictionary. 2002.
Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmästä on lisäksi kirjoissa:
Lindqvist, Cecilia, Merkkien valtakunta. 1991.
Huang, Paulos, Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin. 1996.
Mats Strandbergin Hoivakoti (Like, 20187) on jo lainattavissa ja varattavissa Vaski-kirjastoissa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3593891
Donna Leonin uutus Nuoruuden lähde (Otava, 2018) on tilauksessa, mutta teokset eivät vielä ole lainattavissa. Voitte tehdä kirjasta varauksen.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3656740
Singer-ompelukoneiden sarjanumerot ja valmistusvuodet löytyvät taulukosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-s…
Siinä ei kuitenkaan ole lainkaan sarjanumeroita, joissa kirjaimena olisi pelkkä A. Mahdollisesti tiedossasi oleva numero on puutteellinen. AA-sarjasta löytyy kyllä numero 2456300. Tuon sarjan koneet on valmistettu 27.1.1925.
Voit lähettää kysymyksesi myös museolle: https://www.kysymuseolta.fi/kansallismuseo/?lang=fin
Suosiota on yleensä mitattu levymyynnin perusteella. Suomessa tällaisia tilastoja alettiin koota 1951 alkaen. Tiedot vuosien 1951-2000 menestyskappaleista löytyvät teoksesta Suomi soi 4, suuri suomalainen listakirja (ISBN 9513125 041). Suomi soi -teossarjan osissa 1-3 puolestaan kuvaillaan suomalaisen populaarimusiikin vaiheita vuosikymmenten aikana.
1920-, 1930- ja 1940 -lukujen suosikkilauluista löytyy tietoja Einari Kukkosen tietokirjoista Oi muistatkos Emma, Tuuli tuo Petsamosta, Isoisän gramofooni, Savonmuan Hilima, Äänisen aallot sekä Hiljaa soivat balalaikat.
Suomi soi -sarjan saatavuus Keski-kirjastoista
Einari Kukkosen teosten saatavuus Keski-kirjastoista
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla oleva?Päivi Lukkarila: En ikinä luovuta (Emilia-niminen päähenkilö, mutta kirja on vuodelta 2017)Anu Ojala: Vaarallinen poikaystävä, Varjo ikkunassa, Kielletyllä alueella (julkaisuajat sopisivat antamaasi haarukkaan ja kirjojen kuvauksessa mainitaan ratsastamisesta ja päähenkilö on Emilia.)
Väinö Linnan "Tuntematon sotilas"-kirjan saksankielinen versio "Kreuze in Karelien" löytyy lainattavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja Saksalaisesta kirjastosta. Antikvariaateista kannattaa kysyä myytäviä vanhoja kirjoja.
Julio Iglesias on syntynyt 23.9.1943 kello 2 iltapäivällä Madridissa.
Vaikutta siltä, että hänellä ei ole muita nimiä ellei oteta lukuun espanjan sukunimikäytäntöä, jolloin hänen koko nimensä kuuluisi Julio Iglesias De la Cueva (isältä Iglesias ja äidiltä De la Cueva).
Iglesias osallistui euroviisuihin vuonna 1970 laululla Gwendolyne. Ei voittanut kilpailua, mutta laulusta tuli hyvin suosittu.
Iglesia on pitkän uransa aikana tehnyt lukuisia hittejä. Täältä voit selailla kulta, platina ja briljanttilevyt:
http://www.julioiglesias.com/en/
Täältä löytyvät levytykset:
http://www.julioiglesias.com/en/
Tässä virallinen kotisivu:
http://www.julioiglesias.com/
Muuta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julio_Iglesias
http://en.wikipedia.org/wiki/…
Vaikea oli kysymys, ainakaan vielä kukaan ei ole mietelausetta tunnistanut. Kirjastossa on kaksi kokoelmaa kello 12:n mietelauseita, mutta ne ovat 1980-luvulta. Olen lähettänyt kysymyksesi kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta asia selviää, lähetän sinulle tiedon.
Ensimmäinen artikkeli löytyy lähteessäsi mainitusta teoksesta. Tämä kirja on joidenkin yliopistojen kirjastojen kokoelmissa, Helsingissä yhdessä Aalto-yliopiston kirjastossa (entisessä Kauppakorkeakoulun kirjastossa):
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Toista artikkelia en onnistunut paikantamaan. Toni-Matti Karjalainen on kirjoittanut useitakin artikkeleita, mutta yhtään yhdessä Dirk Sneldersin kanssa kirjoittamaa ei löytynyt. Artikkeli saattaa olla ensimmäisen tavoin jossakin teoksessa, jonka luettelointitietoihin artikkelia ei kuitenkaan ole lisätty. Silloin sitä ei myöskään tietokannoista hakemalla voi löytää.
Samoin Brigitte Borja de Mozota on kirjoittanut useita kirjoa, mm. tämän: Design management: using design to build brand value and…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä saat asiasanoilla "kirjastot" ja "historia" 41 viitettä. Näiden
joukossa on useampia yksittäisten kirjastojen historioita, sekä yleisiä että tieteellisiä. Sota-aika sivutetaan usein hyvin lyhyesti, mutta esim. Eeva-Liisa Lehtosen teoksessa "Kauppasivistyksen
muistista virtuaalikirjastoksi (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) on tästä ajasta erillinen luku.
Ilmi Järvelin on teoksessaan "Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjasto-
toiminnan kehittämisessä ..."(1998) käsitellyt sotavuosia ja kirjastolain uudistustyötä 1938-39.
"Kirjastojen vuosisata" (1999) kertoo yleisten kirjastojen toiminnasta sotien välisenä aikana ja siinä
on myös mm. selostettu uuden…
Matthew Walkerin teosta Miksi nukumme : unen voima (2019) on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Näin ollen teosta ei tilata kaukolainaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Jos haluat lainata teoksen Keravalta, sinun pitää rekisteröityä Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi ja käydä lainaamassa teos jostakin Kirkes-kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisätietoa Kirkes-kirjastojen asiakkuudesta.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/kirjastokortti
Turkmenistanilaiselta Berdi Kerbabaýewilta (kirjoitettu muodossa Berdy Kerbabajev) on suomennettu teos nimeltä Aisoltan valkoisen kullan maasta (1953). Kyseinen teos on ainoa löytämäni, jonka tekijän mainitaan olevan turkmeeni. Tosin Kirjasampo-palvelussa tekijä on listattu venäläiseksi, ja teoksen alkukieleksi on ilmoitettu venäjä. Kirjasampo-palvelusta löytyi pari teosta, joiden tapahtumapaikaksi on merkitty Turkmenistan, mutta tekijät ovat ilmeisesti venäläisiä.
Tadžikistanilaisia kirjailijoita ei ilmeisesti ole tosiaan suomennettu, Kirjasampo-palvelusta tai Finnasta ei löytynyt mitään Tadžikistaniin liittyvää kaunokirjallisuutta. Wikipediasta löytyi kolme kirjailijaa, mutta yhdeltäkään näistä ei ole suomennettu mitään. Wikipedian…
Seppo Hovi on säveltänyt kaksi musikaalia, molempiin tekstin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo.”Outolintu” on julkaistu nuottina, jossa ovat musikaalin lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja sointumerkit (Musiikki Fazer FM07705-7, 1986; 41 sivua), ja nuottina, joka sisältää musikaalin teksti- ja lauluosuudet ilman säestysnuotinnosta (FM07706-5; 26 sivua). Turun seudun musiikkiopisto on julkaissut musikaalin esityksestä cd-levyn (TSMO-001, [1998]). Verkosta löytyy myös tallenne musikaalin esityksestä Kuivaniemen koululla 29.05.2015:https://www.youtube.com/watch?v=LKZfKLm0WNE”Joulukalla” on julkaistu nuottina, jossa ovat musikaalin lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja sointumerkit (Fazer FM06347-9, 1979). Musikaalin…
Teoksessa Lempiäinen, Pentti: Pyhät toimitukset on selostus kummiuden kehityksestä toiselta vuosisadalta nykypäivään.
Tietoa löytyy myös teoksista:
Parviainen, Jorma: Kodin kirkolliset juhlat
Lempiäinen, Pentti: Kirja kummeille
tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi
