Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta…
Minulla ei valitettavasti ole katsottavissa Jon Favreaun ohjaamaa elokuvaa Chef, mutta kansaivälisestä elokuvatietokannasta löytyvän musiikkilistan mukaan elokuvassa on käytetty kahta kappaletta, jotka ovat cha cha –tyyppisiä. Toinen on Tony Pabonin ja Manny Rodriguezin ”I Like It Like That” (es. Pete Rodriguez), joka on ilmeisesti juuri elokuvan alussa, ja toinen on Tito Puenten ”Oye Como Va” (es. "Perico" Hernández).
Molemmat kappaleet löytyvät tallenteilta, joita on lainattavissa kirjastoista.
Oman kirjastoverkkoalueenne kokoelmista kappale "I Like It Like That" löytyy esimerkiksi äänitteeltä "Latin : the essential album : over 30 massive hits from Latin music's biggest stars". "Oye Como Va" sisältyy esimerkiksi äänitteeseen "The rough…
Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Hiukset : viehkeät, vaikeat, villit ja vapaat / Maria Antas
- Kalju : hiuksettomista hurmureista piinallisiin peittokampauksiin / Kevin Baldwin
- Blondit : vaaleaveriköt Afroditesta Madonnaan / Joanna Pitman
- Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow
Viola-tietokanta antaa ainoaksi osumaksi Åke Granholmin säveltämän ja sanoittaman laulun Sanoja kuulemaan jää, jonka Anki levytti vuonna 1968 Erkki Melakosken sovituksena. Tietokannassa ei tosin mainita laulun alkusanoja, mutta todennäköisesti kyse on juuri tästä laulusta. Laulu on julkaistu kokoelmassa Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner 2008).
Heikki Poroila
Nimike- ja asiasanatietojen perusteella Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kontaktivärjäystä käsitteleviä kirjoja. Ei ainakaan sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään kyseiseen aiheeseen.
Erilaisia painomenetelmiä käsitteleviä kirjoja löytyy kyllä runsaasti, mutta ne käsittelevät pääasiassa kuvien painamista kankaille. Nämä kirjat löytyvät luokasta 65.44 (Kankaanpainanta).
Luokasta 75.11 (Grafiikan materiaalit ja tekniikat) löytyy runsaasti eri painomenetelmiä sekä niiden prosesseja ja materiaaleja käsitteleviä kirjoja. Tämän luokan kirjojen joukosta saattaa hyvinkin löytyä teoksia, jotka sisältävät tietoa kontaktivärjäyksestä paperille.
Kirjastosta löytyvistä askartelu ja käsityökirjoista saattaa myös löytyä tietoa…
Turun kaupunginkirjastossa mikrofilmien ja -korttien lukeminen ja digitointi on tavallisesti mahdollista pääkirjaston tieto-osaston mikrofilmilaitteella. Laitteella lukemansa filmin tai kortin sisältöjä voi tallentaa PDF-muotoon. Laitevarauksen voi tavallisesti tehdä Varaamo-palvelussa, soittamalla tieto-osastolle (p. 02 262 0630) tai käymällä osaston neuvonnassa (Linnankatu 2, uuden puolen toinen kerros).
HUOM: Koronarajoitusten vuoksi kokoelmatilat ja kirjaston useimmat palvelut – myös mikrofilmilaite – eivät ole käytettävissä. Digitointi on mahdollista vasta rajoitusten poistuttua. Tämän hetken tiedon mukaan rajoitukset ovat voimassa ainakin 28.2.2021 saakka.
Nimi löytyy taiteilijoita ja oikeudenhaltijoita edustavan Kuvaston tuntemattomien taitelijoiden listalta, jolla pyritään tavoittamaan taiteilijoita/ taiteilijan perikuntaa korvausasioihin liittyvissä asioissa. https://kuvasto.fi/taiteilijat/tuntemattomat-taiteilijat/Kansallisgallerian kirjastosta löytyy seuraavat aineistot:Aleksanteri Suutarinen : ateljeerissäni Mannerheimintie 106 A 3, huhtikuun 28 - toukokuun 8 välisinä päivinä klo 11-18 [ 1945 ]. - Helsinki, 1945. - 1 lehti ; 30 cmJulkaisemattomasta kirjasta ["Maalaustaiteen kohtalo"] / A. Suutarinen. - Helsinki : Tekijä, 1955. - 45 s.Kovin tarkkoja päätelmiä henkilötiedoista ei näillä tiedoilla pysty tekemään, mutta nämä viittaavat siihen, että taiteilija on työskennellyt…
Hei,Suoraa vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Päätteet -mo ja -mö liittyvät usein verbeihin, kuten maalaamo, veistämö jne.Tuo alku on hankalampi. R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (osa 10) on verbi "viessata" merkityksessä "opastaa", "saattaa matkalla".Jos sanan taustalla on tämä, olisi nimi tullut joen merkityksestä kulku- ja kuljetusreittinä.Suomen murteiden sanakirjasta ei löytynyt sopivaa sanaa. Kotuksen sivustolla on Marjo Murron blogiteksti Tonkopuro ja muita Lapin nimiä (https://kotus.fi/tonkopuro-ja-muita-lapin-nimia/), jossa mainitaan seuraavaa: "Lapissa paikannimissä on muun muassa eri-ikäisten porojen nimityksiä, kuten kermikkä ja vuonelo. Kemijärveläiseen asutusnimeen Vuosamokin saattaa sisältyä…
Hei! Valitse hakupalkin alta "tarkennettu haku" ja sieltä alasvetovalikosta hakusanan sijaan aihe. Kirjoita hakusanaksi "elämäkerrat". Hakutulosta voi rajata tulosten vasemmalla puolella olevasta palkista: Suomeen sijoittuvia elämäkerroiksi merkittyjä kirjoja on Helmetissä 992 kappaletta.
Vinkki: Voit myös kirjoittaa etusivun hakukenttään suoraan "d: elämäkerrat" saman haun suorittaaksesi.
Olisikohan etsimäsi teos Atso Almilan Ameriikka:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=almila+ameriikka&searchscope=9…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Atso_Almila
http://www.akateeminenlaulu.fi/suomi/kuvia.html
Jos se ei ole tämä, niin lähetäthän uuden kysymyksen!
Hei!
Valitettavasti äänitteiden digitointi onnistuu toistaiseksi vain lp-levyltä. C-kasettien digitointilaitetta korjataan edelleen.
Ystävällisin terveisin,
Saara Leskinen
Kotkan kaupunginkirjasto
Hei!
Olen käynyt varastokokoelmamme läpi Leinon runojen osalta. Sinun löytämäsi kirja oli vanhin, jossa runo on. Katselin koottujen runojen sisällystietoja, mutta niissä ei ollut mainintaa käännöksen ajankohdasta eikä siitä, missä se on ensimmäisen kerran julkaistu. Kirjoissa oli kyllä pitkät listat toimituksista, joissa Leino työskenteli. Mahtaisiko runo olla ollut ensin jossakin lehdessä?
Käännösrunotietokannasta ei myöskään ollut apua. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Googlettamalla ei tullut sopivia vastauksia, minkä jo varmaan tiedätkin.
Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitilassa ei voi digitoida kelanauhoja. KESKI-kirjastoihin kuuluvassa Kannonkosken kirjastossa on kelanauhojen editointilaitteisto. Kannonkosken kirjasto on avoinna ma, ti ja to klo 13-19 ; ke ja pe klo 9-15.30. Puh. 044-4596180 ja 044-4596181. Sähköpostiosoite: kirjasto(at)kannonkoski.fi ja nettisivut: www.kannonkoski.fi/kirjasto
Pelkästään tositapahtumiin perustuville kaunokirjoille ei ole olemassa omaa sivustoa. Niitä voi kuitenkin löytää Kirjasammon sivuilta osoitteesta:
http://www.kirjasampo.fi/fi
Sivustolla voi hakukenttään kirjoittaa termit ”tositapahtumaan” tai ”tositapahtumiin”, jolloin hakutuloksista saa kyseisillä termeillä romaaneja, elämänkertoja, runo-ja novellikokoelmia sekä sarjakuvia. Hakupalkki löytyy sivun yläosasta ja sen vieressä on myös linkki hakuohjeisiin.
Tässä muutama poiminta hakutermillä ”tositapahtumiin” löytyneistä kotimaisista romaaneista:
Leivo, Arto. Murha Elämänmäellä. Mediapinta, 2013
Jaakonaho, Asko. Onnemme tiellä. Otava, 2012
Perä, Meeri. Kirkonpolttajat. Mediapinta, 2011
Stoor, Jarmo. Sielunhäkki. Into, 2013
Tabermann, Tommy.…
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti…
Etsin Finnasta hakutermillä Rehabilitative work. Haku löysi 43 kokonaan tai osin englanninkielistä osumaa. Joukossa kirjoja, lehtiartikkeleita ja opinnäytteitä. Finna.fi
Google Scholar haku löysi myös joitakin nettiosumia. Google
Aiheen rajaus ja lähteiden käyttötarkoitus kannattaa miettiä etukäteen. Silloin metsästys on tehokkaampaa.
Henkilökohtaisen palvelun eli IntroActiven käyttöoikeuden saa vain todistamalla henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella ja esittämällä kirjastokorttinsa paikan päällä kirjastossa. Lisätietoja henkilökohtaisesta palvelusta saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta "verkkokirjasto" ja "henkilökohtainen palvelu".
Kirjaston etusivulta pääsee nopeasti PIKI-verkkokirjastoomme, jonka avulla voi hakea tietoa millaista kirjallisuutta kokoelmissamme on.
Osoite on http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Palvelun vasemmasta yläreunasta löytyy HAKU josta pääsee varsinaiseen hakutauluun.
Siellä kannattaa valita pudotusvalikoista kohdat ASIASANA ja kirjoittaa toiselle riville koulu ja toiselle esimerkiksi kirjallisuudentutkimus (kannattaa kokeilla myös sanaa lastenkirjallisuus jne.)
Hakua voi ja kannattaakin supistaa koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaa ja vielä rajata
hakua ruksaamalla kohta tietokirjallisuus.
Näin haettaessa löytyy mm. teos
PALOSAARI, Liisa
Koulu faktan ja fiktion rajamailla / Liisa Palosaari
Rovaniemi : Lapin yliopisto, 2000
Jos…
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
