Kiinalaisesta kirjoitusjärjestelmästä löytyy useitakin teoksia, esim.:
- Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
- Huang, Paolos: Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin
- Lin, Patrick: 500 basic chinese characters. A speedy elementary course
- Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta. Kertomus kiinalaisista ja heidän kirjainmerkeistään
Voit hakea lisää teoksia sekä niiden saatavuustiedot aineistorekisteristämme http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll käyttämällä asiasanoja kiinan kieli ja kirjoittaminen, kiinan kieli ja kirjaimet, kiinan kieli ja merkit, kirjoitusjärjestelmät ja kiinan kieli.
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Valitettavasti tuollaista CD:tä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sen sijaan esim. Helsingistä ja Espoosta niitä löytyy ja voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi.
Kaukolainasta joutuu asiakas maksamaan ilmoituskulut, mikäli kaukolaina tulee sellaisesta kirjastosta, joka ei peri kaukolainamaksua. Mikäli perii, asiakas maksaa kirjaston hinnaston mukaisen kaukolainamaksun. Tämä kannattaa tarkistaa meidän virkailijamme kanssa erikseen, ja joko antaa lupa maksullisesta paikasta tilaamiseen tai sitten ei. Jätä kaukolainapyyntö esim. sähköpostitse, osoitteella http://kasi.kirjasto@vaasa.fi .
Mukana viestissä täytyy olla aineiston tiedot:
Teos Route 66 : route Deutschland 2003
Julktiedot Ede : Route 66, c2002
CDROM
Voit…
Voit tulostaa A4-kokoisia tulosteita lähes kaikissa Helmet-alueen kirjastoissa. Espoon ja Vantaan kirjastoissa tulostus on maksutonta mutta tietyin rajoituksin. Helsingin kirjastoissa asiakas saa viisi maksutonta tulostetta kolmen kuukauden jaksoissa. Muutoin se maksaa 0,40 €/sivu.
Lisätietoja tulostamisesta Helsingin kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Itsepalvelu_ja_mobiilitulostus(160146)
Tulostusohjeet Vantaan kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Tulostus_ja_kopiointi_Vantaan_kirjastois(167162)
Tietoa tulostamisesta Espoon kirjastoissa saa kunkin kirjaston Helmet-sivuilta palvelut-osiosta.
Valitettavasti näillä tiedoilla ei pysty etsimään tietoja kyseisestä riikinkukosta.
Esineestä kannattaa lähettää kuvat taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä arvoa.
Mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä vanhoista tavaroista:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo…
Turun kaupunginkirjaston taiteiden talon sisustussuunnittelu on tehty Arkkitehtitoimisto C&H:ssa (nykyisin Arkkitehtitoimisto C&Co Oy). Irtokalusteet ovat omaa kalustesarjaansa, jonka suunnitteli arkkitehti Ari Paukio. Alunperin tuolit oli päällystetty rusehtavalla nahkajäljitelmällä. Nykyisin osa niistä on päällystetty uudelleen värikkäillä samettimaisilla kankailla. Uudelleenverhoilun teki Kjisik Oy.
Tietääkseni tuoleja ei ole missään myynnissä, mutta asiasta kannattaa tarkemmin kysyä suunnittelijalta. Arkkitehtitoimiston yhteystiedot löytyvät mm. heidän nettisivuiltaan osoitteesta http://www.ark-ch.fi/
Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Kyseessä on Lajos Áprilyn (1887 - 1967) runo Tiistain vehnänen (Kalács, keddi kalács). Runo on kokoelmasta Ábel füstje (1965) , runosarjasta Fekete kő. Suomennos on luettavissa Anna-Maija Raittilan kääntämänä antologiasta Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1981, s. 66 - 67).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=f56caa87-f95f-4fa0-b205-bec530f7b823
https://en.wikipedia.org/wiki/Lajos_%C3%81prily
Porin kaupunginkirjaston tuottaman Roma - kirjallisuustietokannan mukaan kysessä näyttäisi olevan Pertti Hemanuksen rikosromaani Kuka halusi murhata luokkatoverinsa; 1995, asiasanat: murha luokkakokoukset yhteiskunta, paikka: suomi salo
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/roma_tiedot.php?id=6549
Helsingin Sanomien 14.4.1995 mukaan teemoja kirjassa ovat mm. terapia ja psykoanalyysi.
Rikhardinkadun kirjaston musiikkiosaston virkailija on luvannut tehdä kymmenen CD:n paketin suomalaista musiikkia. Voit hakea levyt kirjaston lainaustoimistosta torstai-aamusta(19.11.) alkaen omalla nimelläsi. Kirjasto avautuu klo 10. Mikäli haluat pakettiin täydennystä, käy musiikkiosastolla, joka sijaitsee lähellä lainaustoimistoa. Rikhardinkadun kirjaston musiikkiosaston puhelinnumero on 09-31085713.
Valitettavasti ehdottamasi käytäntö peräänkuuluttaa varattua kirjaa ylimääräisin keinoin ottamalla suoraan (esim. puhelimitse) yhteyttä lainaajaan ei ole käytännössä mahdollista. Lainoista lähetetään 8. päivänä eräpäivästä muistutus, oli lainasta varaus tai ei, sekä toinen muistutus kahden viikon päästä eräpäivästä. Kirjastolla ei siis ole mahdollisuutta luvata asiakkaalle varaamansa aineiston saamista edelliseen eräpäivään mennessä.
Epäselvissä maksuasioissa kannattaa ottaa yhteyttä läheiseen kirjastoon ja selvittää asia paikan päällä.
Kun maksuasia siirtyy perittäväksi perintätoimiston kautta, kyseisen maksun ei pitäisi enää näkyä kirjaston asiakastiedoissa vaan maksuasia on sen jälkeen perintätoimiston ja asiakkaan välinen.
Voisivatko omissa asiakastiedoissa mahdollisesti vielä näkyvät maksut olla muita maksuja kuin kyseinen jo maksettu perintämaksu?
.
”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä laulun säveltäjäksi on merkitty J. N. Lahtinen, mutta hän ei ole laulun säveltäjä.Laulun nuotti sisältyy lehden ”Kisakenttä” vuoden 1923 numeroon 3. Siinä säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen. Melodia on sama kuin ”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä. Laulun nuotti sisältyy myös Kaarina Karin kirjaan ”Piiri- ja laululeikkejä” (WSOY, 1939; useita painoksia). Siinäkin säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen kuten myös kirjoissa ”Reipas laulu” (Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, 1948) ja ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971). Näissä kirjoissa on vain laulun sanat.Melkein sama melodia on nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Lieksan seudulta” (Karjalaisen…
Tiina Pedersenin tuottama viisiosainen DVD-sarja "Lavatanssit" näyttäisi olevan lainattavissa Kolarin kirjastossa. Jostain syystä sarjaa ei ole hankittu muihin Suomen kirjastoihin. Tallenteita voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kaukopalvelun kautta.
http://www.tanssitintti.fi/palvelut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/kolari
Pentti Kirstilän tekstien pohjalta on tehty useampikin elokuva tai tv-sarja.
Minisarjat Jäähyväiset lasihevoselle (1985), Isku suoneen(1988), Jäähyväiset rakkaimmalle (1993 ja Jäähyväiset ilman kyyneleitä (1999) sekä elokuvat Jäähyväiset presidentille (1987) ja Isku vasten kasvoja (1988) perustuvat Pentti Kirstilän romaaneihin.
Sarjoista Jäähyväiset lasihevoselle ja Isku suoneen on tehty VHS-tallenteet, jotka ovat lainattavissa muutamasta Suomen yleisestä kirjastosta. DVD-tallenteina niitä ei ole. Voit tilata VHS-kasetit kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Muista Kirstilän romaaneihin pohjautuvista sarjoista tai elokuvista ei ole tehty tallennetta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.imdb.com/name/nm0457035/
