Asiasanoilla säilöntä tai säilykkeet voit katsoa kirjastojen tietokannoista esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
Mm. teoksessa Marketta Levanto: Säilö terveellisesti esitellään eri säilöntämenetelmiä, esim. umpiointi, kuivaaminen, suolaaminen, etikkasäilöntä, maitohappokäyminen ja Nina Henseleyn Ota kesä talteen kirjasta löytyvät esim. chutneyt ja säilötyt hedelmät. 2005 ilmestyneessä Birgitta Rasmusson kirjassa Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset on myös chutney- ja kasvissäilykkeistä.
Maitohapposäilönnästä:
Myllys-Niemelä, Maija-Liisa: Terveyttä Maija-Liisan herkuilla
Schöneck, Annelies: Vihannesten maitohapposäilöntä
Arktiset aromit sivuilla on tietoa marjojen ja…
Mahdollisia suomennoksia voit tarkistaa Suomen kansallisbibliografiasta, Fennica-tietokannasta (osoite: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ ).
Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisätietoa Fennicasta löydät osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html
Netistä löytyy hyviä vinkkejä työhakemuksen laatimiseen kuin myös yleensä työnhakuun ja työpaikkahaastatteluun sekä ansioluettelon tekemiseen.
Katso Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkikokoelmasta "Työnhakuoppaita" http://www.htk.fi/kirjasto/paikat3.htm , löydät varmasti tarvitsemaasi tietoa. Esim. Akateemiset rekrytointipalvelut http://www.aarresaari.net/mhakemus.htm ja Internetix http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/3yhteiskunta/tyonhaku/ind… nettisivuilla on työhakemusmalleja.
Kirjassa: Studia : studia-tietokeskus, Osa: Sanankäytön pikkujättiläinen / toimittaneet Hannu ja Janne Tarmio (Espoo : Weilin Göös, 1999) on kohtalaisen ajantasainen malli.
Kirjan voit saada kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Leikkimökkien rakentamisesta on kirjoitettu mm. kirjat 'Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin' ja 'Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki' Aineiston saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa: www.helmet.fi
Mene kohtaan 'Sanahaku' ja kirjoita hakusanaksi 'leikkimökit'.
Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta:
http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti…
Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet…
Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Kävin läpi kokoelmamme Suomenlinna-aiheisia kirjoja mahdollisimman laajalti mutta valitettavan laihoin tuloksin. Suomenlinnaa käsitteleviä kirjoja kyllä on paljon, mutta juuri missään niistä ei käsitellä saarten väestöä eikä varsinkaan erikseen 1950- ja 1960-lukuja. Ainoa löytämäni kirja, josta saattaisi olla apua, on Ove Enqvistin ja MIkko Härön teos Varuskunnasta maailmanperinnöksi ( http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X&SORT=D&searcharg=var… ), jonka luvussa Suomenlinna kaupunginosana -> Asukkaat on pari sivua tekstiä saarten väestöstä kyseisillä vuosikymmenillä.
Tutkin myös tieteellisten kirjastojen valikoimaa Melinda-tietokannasta, mutta sieltäkään ei sopivaa aineistoa tuntunut löytyvän.
Ehkä asiaa kannattaisi…
Näistä voi aloittaa, saa lähikirjastosta (tai sen kautta):
1.AINO KALLAKSEN KAUNEIMMAT RUNOT 2. ANTS RAUDJALG 3. BARBARA VON TISENHUSEN 4. BATHSEBA SAARENMAALLA 5. BORTOM HAVET 6. Elukaaslane / Aino Kallas ; soome keelest tolkinud Helgi Kelle ja Aino Laagus 7. Elämäni päiväkirjat. 1 : 1897-1916 / esipuheella, eräillä lisäyksillä ja huomautuksilla varustanut K 8. Elämäni päiväkirjat. 2 : 1917-1931 / Aino Kallas 9. Elämäntoveri / Aino Kallas ; painoon toimittanut Annikki Setälä 10.Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 11. Kolmas saattue kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 12. KUOLEMAN JOUTSEN 13. KUUN SILTA 14. Langatonta sähköä : pieniä kirjeitä Lontoosta 15. Lähtevien laivojen kaupunki.…
Luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kuunnelmista saat kirjoittamalla www.helmet.fi -sivuston hakukenttään sanan kuunnelmat. Valitsemalla Tarkenna hakua voit rajata kielen ja aineistolajin (cd vai kasetti).
Näyttäisi siltä, ettei kysymääsi runoa ole suomennettu kokonaisuudessaan. Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä löytyvät suomeksi laulukirjasta ”Lauluja Lönnrotin ajoilta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002). Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Muinaisten_aikain_muisto löytyy puolestaan Lenngrenin runon suomennosmukaelma, jonka on tehnyt Carl Helenius ja joka on ilmestynyt ”Turun Viikko-Sanomissa” 1825. Siinäkin on vähemmän säkeistöjä kuin alkuteoksessa.
Kohtuullisen määrän suomennosrunoutta sisältävä, osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne Lenngrenin runon suomennosta lainkaan. On tosin mahdollista, että runo olisi suomennettuna…
Kyseisessä Hakkapeliitta-lehden pikku-uutisessa viitataan norjalaisen everstin Ole Getzin kesällä 1940 julkaisemaan muistelmateokseen "Fra krigen i Nord-Trondelag 1940". Norjankielisessä teoksessa norjalaisdivisioonaa komentanut eversti tuo todella esiin tietyt ongelmat liittyen yhteistyöhön brittiläis-ranskalaisten joukkojen kanssa.
Esille tuodaan niin johtamiseen liittyviä epäselvyyksiä, kuin myös liittoutuneiden avustusosaston perääntyessään tekemiä viestiyhteyksien katkaisemisia. Kirjoittajan mukaan brittiläis-ranskalainen osasto vetäytyi Keski-Norjasta täysin yllättäen jättäen norjalaiset oman onnensa nojaan ilman kunnollista huoltoa. Tämä johti norjalaisten antautumiseen saksalaisille toukokuun alussa 1940.
Kyseisissä epäselvissä ja…
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on kysytty Anni Polvasta aiemminkin, katso mm. seuraavat linkit:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-anni-polvasta-kirjoittu-jotain
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-anni-polvan-tyylisuunta
https://www.kirjastot.fi/kysy/tarvitsisin-tietoa-anni-polvasta-jos
Voit etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan kaikki Anni Polvaa koskevat kysymykset ja vastukset hakemalla palvelun hausta sanalla Anni Polva:
https://www.kirjastot.fi/kysy
(hakulaatikko on sivun vasemmassa yläreunassa)
Kotkan kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
-Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset tyttökirjat
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta…
Espoon kaikissa kirjastoissa voi tietokoneelta tulostaa paperitulosteita ja useissa kirjastoissa on 3D -tulostimia myös, jos sattui olemaankin niistä kyse. Tervetuloa!
Tällaista rajoitusta en löytänyt. Löysin aiheeseen liittyen linkin palvelusta Citizens Advice. https://www.citizensadvice.org.uk/family/living-together-marriage-and-civil-partnership/getting-married/#h-who-can-get-married Se käsittelee laillista vihkimistä Iso-Britanniassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliitto Linkistä löytyy Suomen avioliittolaki.
Alkuperäisessä avioliittolaissa vuodelta 1929 ei ole ammatteihin liittyviä esteitä, mutta kylläkin muita nykyajasta poikkeavia esteitä., https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234 Laista löytyvät myös viitteet muutoksiin, joita lakiin on myöhemmin tehty, ne…
Geopotentiaali on käytössä mm. Ilmatieteissä ja geodesiassa
Sen käytännöllisin merkitys lienee sen hyödyntäminen sääennustusten tekemiseen
https://blogi.foreca.fi/2016/05/kurkistus-kulissien-taakse/
ECMWF eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen verkkosivuilta voi esim. hakea geopotentiaalikarttoja https://apps.ecmwf.int/webapps/opencharts
Se on tärkeä myös geodesian tutkimuksessa. Esim. Martin Vermeerin kirjoittama Aalto- yliopiston Fysikaalinen geodesia Maa-6.3271 kurssimateriaali sisältää runsaasti matemaattisia kaavoja ja malleja asiaan liittyen. https://users.aalto.fi/~mvermeer/mpk-fi.pdf
