Kirjaa voi jonottaa etenkin silloin, kun siitä on paljon varauksia.
Päästäksesi jonoon eli varaamaan haluamaasi kirjaa tarvitset Helmet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Varaus tehdään kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla omiin tietoihin helmet.fi -sivustolla.
Voit täyttää korttihakemuksen ennakkoon. Linkin kautta saat lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Lehtori Musa oli Mainos-Television sarja, jota esitettiin vuonna 1972. Lasse Mårtenson esitti sarjassa pääroolia. Hän oli myös tehnyt sarjan tunnusmusiikin. Kysymyksestä ei käy ilmi, haluaako kysyjä nuotit vai äänitteet.Lehtori Musa on äänitetty vuonna 1973 ilmestyneelle levylle. Lehtori Musa / Hän on mennyt vuorten taa. Lasse Märtenson. Finna: Lehtori Musa / Hän on mennyt vuorten taa Levyä ei ole kirjastoissa lainattavana, mutta sen voi kuunnella Kansalliskirjastossa. Kuuntelukopion voi tilata kuunneltavaksi Kuunteluhuoneeseen. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36. Kuunteluhuonetta ja kuuntelukopiota voi tiedustella Kansalliskirjaston neuvontapalveluiden kautta.Jos kyse oli Lehtori Musa -kappaleen nuotista, teoksen…
Esko-Pekka Tiitisen kirjassa Parempi valita susi (Tammi, 1991) Tiernapoika-aihe esiintyy. Se on tarina Ristosta, joka menee työhön vanhainkotiin yleishenkilöksi "kaikenlaisiin työtehtäviin" saadakseen rahaa Japanin-matkaa varten. Hänen johdollaan vanhainkodin joulujuhliin valmistellaan Tiernapoika-kuvaelma "Tiernatyttö ja Pojat".
Kyseiset Kainuun sanomat löytyvät meiltä sekä mikrofilmeinä että lehtimuodossa sidottuina vuosikertoina. Tietojen tallentaminen niistä ei valitettavasti onnistu missään muodossa, mutta kopioita niistä on mahdollista ottaa.
Mikrofilmihuoneeseen voi varata ajan soittamalla pääkirjaston neuvontaan, puh. 08-6155 2423, tällöin pääsee lukemaan lehtiä silloin kuin haluaa. Ruuhkaa noilla laitteilla ei tosin viime aikoina ole juuri ollut. Sidottujen vuosikertojen lukemiseen ei ajanvarausta tarvitse vaan niitä voi lukea kirjaston aukioloaikoina.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista kaupunginkirjaston musiikkiosastolla ja tallennus tapahtuu DVD-levylle. Asiakas voi varata ajan digitointiin joko musiikkiosastolla käydessään
tai puhelimitse…
Goodreads-palvelun mukaan hänen toista maailmansotaa koskevaan sarjaansa kuuluu 3 teosta. Petturien portti on ensimmäinen ja sen jälkeen on ilmestynyt None Dare Call It Treason (1978) ja How Sleep the Brave (1980). Ilmeisesti näitä kahta jälkimmäistä ei ole suomennettu ollenkaan.
Valitettavasti emme löytäneet saatavillamme olevista tietokannoista (Finna.fi, Haun aloitussivu | Elävä muisti, Etusivu : RITVA-tietokanta, Finlandia-katsaukset tallennetta. Koska kyse on televisio- ja radiotoiminnasta, voisi asiasta tiedustella Yleltä, Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi. Audiovisuaalinen kirjasto voisi osata neuvoa, mistä tallennetta voisi etsiä, kirjasto@kavi.fi. Myös kuvia saattaisi löytyä Ylen arkistosta tai paikallisen lehden arkistosta, niistä voisi kysyä neuvoa Jyväskylän yliopiston kirjastosta, Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat | Jyväskylän yliopisto.
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli.…
Olet varmaankin yrittänyt kirjautua ePressiin muualla kuin kirjastossa? Kuten ePressin ohjeissa sanotaan, palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Se ei vaadi käyttäjätunnusta eikä salasanaa. Etäkäyttömahdollisuutta ePressissä ei siis ole.
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Sade ei todennäköisesti tarkoittanut La Nouvelle Justine –teosta Justinen tarinan lopulliseksi versioksi, vaan on todennäköistä, että kolmannen version jälkeen olisi tullut vielä ”uusi uusi Justine”. Kuten Will McMorran toteaa artikkelissaan "Intertextuality and Urtextuality: Sade's Justine Palimpsest" (Eighteenth-Century Fiction 2007 (4), s. 367):
No single, authoritative text subordinates the others, and a strong sense of textual instability consequently permeates each of the variations of Justine's story. Sade reverses the direction of the typical writing process: text reverts to paratext, finished article reverts to rough draft as one version is consumed by the next.
Lisäksi on huomioitava, että Sade ei koskaan itse julkaissut…
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavia kirjoja yleensä valokuvataiteesta:
A NEW history of photography / edited by Michel Frizot
Köln : Könemann, cop. 1998
COTTON, Charlotte
The photograph as contemporary art
London : Thames & Hudson, 2004
MARIEN, Mary Warner
Photography : a cultural history
London : Laurence King, 2002
BAGH, Peter von
Peili jolla oli muisti : elokuvallinen kollaasi kadonneen ajan merkityksien hahmottajana (1895-1970)
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
- kirjassa on artikkeli myös valokuvataiteesta
ICONS OF PHOTOGRAPHY : THE 20TH CENTURY / EDITED BY PETER STEPAN
MUNICH : PRESTEL, 1999
AN INDEPENT EYE : A CENTURY OF PHOTOGRAPHS / [COMPILED BY] ROGER HUDSON
STROUD : SUTTON, 1998
SARASTE,…
Juice Leskisen laulun Paperitähdet nuotit löytyvät kirjasta Hitit: rautainen 70-luku. Nuottikirjan on julkaissut F-Kustannus v. 2003. Kirja taitaa olla loppuunmyyty kaupoista, mutta se löytyy useimmista kirjastoista.
Sähköisen eräpäivämuistutuksen lainojen erääntymisestä saat milloin tahansa kirjastosta. Ota mukaan kirjastokorttisi ja jokin, millä voit todistaa henkilöllisyytesi (ajokortti, passi, henkilötodistus). Saat saman tien oikeuden eräpäivämuistutukseen.
Muistathan jatkossa ilmoittaa kirjastoon, jos sähköpostiosoitteesi vaihtuu. Pidä myös huolta, että sähköpostilaatikkosi ei ole täynnä eikä roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy useita cd-levyjä, joilla on poloneesi-musiikkia. Voit hakea niitä käyttäen aihehakua ja antamalla hakusanaksi poloneesit. Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeesta voit rajata hakua valitsemalla aineisto-valikosta aineistolajiksi cd-levy. Kunkin levyn tarkemman sisällön saat esille klikkaamalla löytyneen viitteen alleviivattua nimeä. Voit soittaa kirjastoon, jossa sopivalta näyttävä levy on paikalla saadaksesi selville yksittäisen kappaleen keston. Itäkeskuksen kirjastossa oli paikalla Helsingin Poliisisoittokunnan levy Vanhoja tansseja, joka sisälsi myös poloneeseja, mutta ne olivat kestoltaan huomattavasti lyhyempiä kuin 10 min.
Hei,
äänikirjat ovat vielä tällä hetkellä CD-muodossa mutta tilanne on muuttumassa ihan lähipäivinä koska Kouvolan kirjastot ovat mukana Celiakirjaston Kirjasto kaikille-projektissa.
Kirjasto kaikille –projektin pilottikirjastot ovat kevään 2014 aikana suunnitelleet tulevaa äänikirjojen lainauspalvelua. Asiakkaille Celian tuottamia äänikirjoja tarjotaan laajasti syyskuussa 2014, jolloin pilottikirjastoista voi lainata äänikirjoja ja saada opastusta niiden käyttöön. Tarjolle tulee myös mainio kattaus tapahtumia.
Pilottikirjastoista asiakas saa halutessaan tunnukset Celian verkkopalveluun. Verkkopalvelussa on käytettävissä Celian koko äänikirjakokoelma, tällä hetkellä n. 40 000 kirjaa. Lainattavana ovat parhaat uutuudet ja vanhat klassikot.…
Leino ja Kuusinen asuivat Vuorimiehenkatu 7 A 1:ssä. Huoneistosta ja pariskunnan asuinoloista "kahden yksinään vartioivan, tarkkailevan äidin välissä" - Mandi Leino ja Saima Kuusinen asuivat täällä myös - on mainio kuvaus Olle Leinon kirjassa Vielä yksi kirje : Hertta Kuusisen dramaattinen elämä ja rakkaus Yrjö Leinoon (WSOY, 1990).
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Olemisen sietämätön keveys (WSOY, 1985). Suomennos on Kirsti Sirasteen.
"Häviämisen iltarusko kattaa kaiken, giljotiininkin, kaihon taikaloisteella." (s. 14)
"Välttämättömyys ei suinkaan ole täynnä taikaa vaan sattuma. Tullakseen unohtumattomaksi rakkauden on vedettävä ensi hetkestä lähtien puoleensa sattumia, niiden on lennettävä sen luo kuin lintujen Franciscus Assisilaisen olkapäille." (s. 69)
