Hilma Heikkilän runoja on ilmestynyt kahdessa teoksessa: Runoja (toinen tekijä Anna Saari, 1935) ja Annikki Wiirilinnan toimittama Hilma Heikkilän runoja (1978)
Näiden sisällöstä ja siitä, sisältyykö Elämäni kangaspuut jompaankumpaan tai molempiin, ei löydy tietoa. On myös olemassa Helena Variksen runoteos nimeltä Elämäni kangaspuihin loi Luoja loimet. Onko mahdollista että tekijä olisikin Helena Varis?
Kokeilin onneani 30 000 hengen kokoisessa Kirjallisuuden ystävät -Facebook-ryhmässä, mutta kukaan siellä ei tunnistanut teosta. Myöskään kirjaston tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tärpännyt - joskin yksi kollega pohti, että tyyli ja sanaleikittely tuo vahvasti mieleen Veikko Huovisen. Pikaisella Huovisen tuotannon selailulla ei kuitenkaan tullut kuvattua keskustelua vastaan.
Vaikea sanoa tarkasti, mikä ongelma varaamisessa on ollut, mutta luultavimmin vain jokin tilapäinen häiriö. Kyseisen CD-levyn varaaminen pitäisi kyllä onnistua normaalisti HelMet-järjestelmän kautta. Kannattaa kokeilla uudestaan, tai jos edelleen on ongelmia, asioida jossakin kirjastossa, jotta voidaan tutkia tarkemmin, mikä on ongelmana.
Varaukset eivät onnistu sellaisiin niteisiin, jotka ovat tarkoitettu vain kirjastokäyttöön (esim. käsikirjastokokoelma tai jotkut lehdet), tai ovat Bestseller -niteitä (osa niteistä joidenkin kysytyimpien uutuusteosten kohdalla) eli ovat lainattavissa vain viikoksi kerrallaan, mutta tässä tapauksessa ei näyttäisi olevan kysymys kummastakaan.
Jokaisella kirjastolla saattaa tässä asiassa olla omat käytäntönsä. Joistakin kirjastoista saa varata poistolehtiä etukäteen, mutta yhteisesti sovittua käytäntöä ei ole. Kannattaa kysyä asiaa siitä kirjastosta, josta haluaa poistolehdet.
Vaski-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto löytyy kirjan eräpäivä, kun haet teoksen nimellä ja klikkaat Lainassa -linkkiä. Tulet Teoksen saatavuus -näytölle, josta kohdasta Niteet klikkaamalla pääset katsomaan eräpäiviä.
Ainoastaan silloin kun kirja on noudettavana kirjastossa, eikä varaaja ole vielä noutanut varaamaansa teosta, eräpäivä puuttuu. Samoin jos teos on vasta kuljetettavana kirjastosta toiseen.
Kyseinen kappale löytyy Erkki Piiroisen toimittamasta nuottikokoelmasta Vaeltajan lauluja : kokoelma yksiäänisiä hengellisiä lauluja (Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, 1959). Kappale on kokoelmassa nimellä Kun hetki elon raskas on ja sen on säveltänyt Mihail Lermontov. Kokoelma löytyy mm. Helmet-kirjastosta Tikkurilan musiikkivarastosta, jonne voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kappale on nauhoitettuna myös LP-levyllä Ekumenia 1 (1980).
Finlandersin levyttämässä versiossa esiintyvät instrumentit ovat alttosaksofonin lisäksi rummut, bassokitara, sähkökitara ja akustinen piano.
Finlanders on esittänyt kappaletta myös keikoillaan. Finlandersin 30v.-juhlakonsertin perusteella live-esiintymisten kokoonpano näyttäisi ja kuulostaisi olevan alttosaksofonin lisäksi baritonisaksofoni, trumpetti, cajon-rumpu, rummut, tamburiini, sähköpiano, bassokitara sekä banjo.
Nuo maat ovat Viro, Ruotsi, Latvia, Venäjä, Norja ja Liettua. Tieto perustuu Yhdistyneiden kansakuntien ulkomaankaupan vuoden 2018 tilastointiin
https://comtrade.un.org/ .
Uuno Kailaksen Uni ja kuolema (1931) on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa. Klassikkokirjasto on1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden digitaalinen kokoelma. Lukemiseen ei vaadita tunnistautumista.
https://www.doria.fi/handle/10024/100649
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Klassikkokirjasto-kokoelma löytyy laajennettuna myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=21
Topelius kertoo Hindrik Blåfieldin kihlauksesta lyhyesti Maakuntien Suomi -kirjan Hämettä käsittelevässä jaksossa, luvussa Blåfieldin suku.
Samaa aihetta käsittelee Lauri Pohjanpään novelli Luutnantti Blåfieldin kihlaus, joka sisältyy hänen kirjaansa Voitto ja muita kertomuksia.
Hyvin sitkeän myytin mukaan Nobelilla olisi ollut suhde Mittag-lefflerin vaimon kanssa. Myytin mukaan tämä olisi ollut syy siihen että matematiikan palkintoa ei ole!
Mitään näyttöä tästä ei ole vieläkään olemassa. Todennäköisempi syy on professori Olle Häggströmin mukaan se että Nobel ei koskaan ajetellut että matematikkalla olisi voinut tehdä ihmiskunnalle yhtä terkeitä palveluja kuin muut alat.
Katso lisää
http://www.svd.se/dynamiskt/kultur/did_9280394.asp
Hämeen ammattikorkeakoulun aineistotietokannasta voit tehdä tiedonhakuja Web-liittymän kautta ja valita hakusi kohdistumaan Wetterhoffin yksikköön http://www2.hamk.fi/kirjasto/plhaku/index.htm Ammattitutkintoon liittyvistä korvaavuuksista kannattaa sopia jo etukäteen kyseisen oppilaitoksen kanssa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston - Hämeen maakuntakirjaston ja seitsemän muun kunnankirjaston yhteinen aineistohaku Web-Origo on Internetissä http://195.156.245.205/sanahaku.asp?piste=
Sekä Rikhardinkadun kirjastossa että Pasilan kirjastossa on Iltasanomat ja Iltalehti viime viikonlopulta. Pasilassa säilytetään lehdet pysyvästi ja Rikhardinkadun kirjastossa kuluvan kuukauden ja kuusi edellistä kuukautta.
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim.…
Valitettavasti näihin cd:n kappaleisiin (For you, Your sweet six six six, ; It's all tears (drown in this love), When love and death embrace ; The beginning of the end, Our diabolikal rapture) ei löytynyt julkaistuja nuotteja Finna-hakupalvelun kautta.
https://www.finna.fi/
Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
