Joensuun pääkirjastossa ei ole varattavia tietokoneita. Koneilla voi olla 15 min tai yksi tunti kerrallaan.Tutkijanhuoneita voi varata opiskelutarkoitukseen, niihin on pieni kuukausimaksu (56 €), mutta niissä ei ole tietokonetta varustuksena. Ryhmätyöhuone Opinpesässä on käytössä tietokone, ja sitä voivat myös yksityishenkilöt varata maksutta opiskelutarkoituksiin. Ks. http://vaarakirjastot.fi/paakirjaston-tilat .
Auringon lapset -nimisiä kirjoja löytyi muutamakin, mutta mikään niistä ei vastannut kuvaustasi Yksi ehdokas voisi olla P.B. Kerrin Faaraon haudan vangit -kirja, joka kuuluu Lampun lapset -sarjaan, osa 1, 2005). Kirja on nuorten fantasiakirja, jossa lapset seikkailevat enonsa kanssa mm. Egyptissä. Alla linkki tarkempaan kuvaukseen:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9513130185&qtype=b
Kirjailijatiedon täydentämiseen löytyy oma lomake, jonka pohjalta tietoja päivitetään Kirjasammon toimituksessa. Se löytyy täältä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjailijatietolomake
Hei,
Suora vastaus kysymykseesi ei löydy, mutta ehkä voit ehkä saada joku tieto näistä lähteistä:
Maarakennustekniikka
Hartikainen, Olli-Pekka
https://helle.finna.fi/Record/helle.1444772
Hullujusseja ja pillareita : maanrakennuskoneita Pohjolassa 1900-1980
Hiittu, Matti ; Hiittu, Mikko
https://helle.finna.fi/Record/helle.540638
Lapiolinjalla : työttömät pakkotöissä 1948-1971
Nenonen, Marko
https://helle.finna.fi/Record/helle.411412
Pikkasen samasta aiheesta keskusteluketju ww.tiede.fi -sivulla.
https://www.tiede.fi/keskustelu/4002117/ketju/kaivinkone_vastaa_x_lapiomiesta
Englanniksi selitetty mitä miesvoimalla on tarkoitettu hevosvoimana. Koneiden teho mitataan usein…
Aikuisille suunnatussa kaunokirjallisuudessa kuvitetut kirjat ovat hyvin harvinaisia. Niilo-Antero Haranto on pohtinut samaa kysymystä opinnäytetyössään 'Kuinka aikuistenkirja kuvitetaan? Esimerkkinä Tove Janssonin Kesäkirjan kuvitus' (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2020).
Opinnäytetyössään Haranto on muun muassa haastatellut aiheesta WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaa Anna-Riikka Carlsonia. Carlsonin mukaan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantamolla aikuistenkirjojen ja lastenkirjojen kuvitusten eroja ei juurikaan ole pohdittu, koska kuvitusta aikuisten kirjallisuudessa esiintyy nykyään niin vähän. Carlsonin mukaan elämme nykyään sellaisen kuvatulvan keskellä, että kuvaa ei ehkä kaivatakaan…
Ilmeisesti minkään tietyn oppilaitoksen ei voi katsoa jatkavan suoraan ko. koulun työtä. Oppilaitos koki monia nimenvaihdoksia ja yhdistymisiä muiden koulujen kanssa, mutta koulu lopetettiin vuonna 1977 eikä edes sen toimintaa jatkaneita kouluja Lönnbeckska skolan ja Tölö gymnasiet ole enää olemassa (Tölö gymnasiet -niminen koulu on olemassa, mutta nykyinen koulu on ilmeisesti eri kuin 1970-luvulla olemassa ollut).
Ks. https://www.skolhistoria.fi/laroverket-for-gossar-och-fickor-helsingfors/
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%B6nkan
Sinua voisi kiinnostaa seuraavat: Huono tyttö | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) Aurinkotyttö | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)Sokean miehen puutarha | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)Talo moskeijan vieressä | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) Voit hakea lisää itse Vaski-kirjastojen finnasta käyttämällä hakusanaa islam ja valitsemalla päägenreksi kaunokirjallisuuden.
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Kuva ja sana -kustantamon Toimen pojan sulkasarjassa vuonna 1962 julkaistu Ämpinsaaren kellot, jonka on kirjoittanut Heikki Hemminki. Poikajoukkoa tässä tosin ei ole - päähenkilöinä ovat hyvät toverukset Perttu ja Juha. Pojat lähtevät veneretkelle Ämpinsaareen, jossa osuvat sattumalta saarta piilopaikkanaan käyttäneiden rikollisten kätkölle ja joutuvatpa sankarimme roistojen vangiksikin ennen kuin seikkailu monien jännittävien vaiheiden jälkeen saadaan onnelliseen päätökseen ja kirkonkellot uuden kyläkirkon tapuliin.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Kyseisellä hakusanalla Helmetistä löytyy nuottivihko: Leijonan pojat. 2 vihko : Lauluja sotapojille ja kotirintamalle / Toimittanut Toivo Rautavaara. Sieltä löytyy Viljo Larkon Kiitos äiti - hyvää yötä. Liekö kyse tästä?
Nuottia voi varata alla olevan linkin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907__S%22kiitos%20%C3…
Kotimaisten kielten keskuksella on sivusto ruotsinkielen murteista Suomessa. Linkki sivustolle
Språkburk.fi sivustolla on artikkeli Ahvenanmaan murteista. Linkki artikkeliin
Ne.se sivusto (maksullinen, mutta tarjoaa ilmaisen koekäyttömahdollisuuden) kertoo myös Ahvenanmaan murteista. Linkki sivustolle.
Finna-haulla (hakusanat aihe: Åland, aihe:dialekter) Löytyy 25 kirjaa ruotsiksi. Linkki hakuun. Aiheesta on tarjolla myös äänitteitä, artikkeleita ja tekstejä aiheesta.
Franklin W. Dixon oli salanimi, jota Edward L. Stratemeyer käytti kirjoittaessaan Hardy-poikia. Internetin osoitteesta http://www.hardyboy.com/~bayport/author.html löytyy enemmän tietoa aiheesta, englanninkielisenä.
Ehkä tarkoitatte seuraavaa levyä? Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku-tietokannasta löytyy tekijänimellä Collage levy nimeltä Parimad lood 1970-76 = Complete recordings Se kuuluu Itäkeskuksen kirjaston, Kirjasto Kympin ja Leppävaaran sekä Tapiolan kirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat tiedot Helmet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjoittakaa Sanahaussa hakukenttään Uni tule silma peale. Ko levyn tiedoissa ei kuitenkaan mainita Otto Donneria.
Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi.
Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa.
Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua.
Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm.
Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
Liturgiset värit ovat: valkoinen, punainen, violetti, vihreä ja musta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Lempiäinen, Pentti : Kuvien kieli: vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki : WSOY, 2002.
Aspfors, Bertta : Kirkolliset tekstiilit Keski-Pohjanmaan seurakunnassa. Kokkola : Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2001.
Lempiäinen, Pentti : Pyhät ajat. Helsinki : Kirjapaja, 2000.
Ortodoksisen kirkon liturgiset värit löytyvät kirjasta:
Ortodoksinen kirkko Suomessa : toim Isä Ambrosius. Heinävesi 1982
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
