Etsitty kirja lienee Børge Janssenin Niilo Grubben seikkailut : kertomus mustalaisista ja hevosvarkaista. Siinä kiertävä romaniseurue sytyttää tuleen Lögumin kartanon ja ryöstää kartanonherran pojan. Beppo on yksi kirjan henkilöistä, ja sen sivuilla tavataan myös kenraali Irvisuuksi kutsuttu apina. Tanskalaiskirjailijan teos ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran Otavan kustantamana vuonna 1905. Toinen painos julkaistiin 1928 ja kolmas vuonna 1954.
Oletin, että tarkoitit kysymykselläsi köysimäistä vyötä. Jos olen ymmärtänyt kysymyksen väärin, lähetä tarkenne. Jumalanpalveluluksessa papit pukeutuvat useimmiten valkoiseen albaan (pitkään mekkomaiseen vaatteeseen). Sen päälle laitetaan liturgisen värin mukainen stoola ja joskus viittamainen kasukka. Albaan liittyy aina köysimäinen vyö, joka sidotaan vetosolmulla. Pappien lisäksi vyötä käyttävät myös ehtoollisavustajat.
https://yle.fi/uutiset/3-10432733
Enter ry:n tarjoamaa opastusta tietokoneiden ja puhelimien käytössä on tarjolla useissa Helsingin kirjastoissa. Kyseiset kirjastot ja opastusten aikataulut löytyvät Helmet-palvelusivustolta. Opastusta on tällä hetkellä esimerkiksi Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Malmin kirjastoissa.
Lisätietoa löydät Helmet-palvelusivustolta kunkin kirjaston sivulta. Tarkemmat tiedot saa ko. kirjastosa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=8.9.2020…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
Ota yhteyttä kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastoon. Heidän verkkosivuiltaan löytyy hakulomake julkaisuluvalle: https://luvat.sanasto.fi/fi/hae-julkaisulupaa .
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia…
Varhaisimpien kivirakennusten kivivallit oli tehty ns. kylmämuurauksena eli ilman laastia. Kylmämuuri eli kuivamuuri on latomalla rakennettu muuri, jossa kivet on valittu niin, että ne tukeutuvat toisiinsa.
Aiheesta löytyy lisää tietoa esim. Turun Sanomien artikkelista (16.2.2006) Luonnonkivi on rakennusmateriaaleista kestävin ja Johanna Lehtolan ja Sari Perälän opinnäytetyöstä Historialliset kivirakenteet: luonnonkivi- ja rauniokellareiden korjaaminen ja säilyttäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012)
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074101484/Luonnonkivi+on+rakennusmateriaaleista+kestavin
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42999/Lehtola_Johanna_Perala_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Säveltäjä Arvo Pärtistä ei ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsin kielellä on kirjoittanut Torsten Kälvemark: Aldrig förstummas - Arvo Pärt och musikens källor (2015) ja englannin kielellä löytyy teos "The Cambridge companion to Arvo Pärt" (2012).
Kaksi lyhyehköä artikkelia suomen kielellä löytyy hakuteoksista:
Suuri musiikkitietosanakirja. Osa 5 (Weilin + Göös, 1991, s. 121-122) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja. Osa 4 (Otava, 1978, s. 656).
Jaana Venkulan toimittamassa teoksessa "Ajatuksen voima : tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa" (1993) on Pentti Ritolahden kirjoittama artikkeli "Hiljaisuuden voima - Arvo Pärtin musiikin anti nykyihmiselle (s. 165-173).
Jaana Venkulan kirjassa "Taiteen välttämättömyydestä" (2003)…
Helmet-sivun sanahakukin antaa valitettavasti tuloksena kovin pienen määrän viitteitä. Ilmeisesti sanaa Kotiäidit, joka on kuitenkin virallinen asiasana, ei ole juurikaan käytetty. Neuvoisinkin kääntymään elämäkertahyllyn puoleen, siellähän on useita kirjoja, jotka kuvaavat perhe-elämää 60- ja 70-luvuilla, joista osassa perheen äiti työskentelee kotona.
Varsinkin tietokirjallisuuden osalta neuvoisin Teitä ottamaan yhteyttä Yliopiston kirjastoon, http://www.helsinki.fi/kirjastot
Kyseessä voisi olla Paavo Rintalan runo Siltojen laulu, joka on julkaistu Oulun lyseon kirjallisuuskerhon julkaisussa Runon nuoruus, Oulu 1952, s. 79-80. Teoksessa on myös muita Rintalan nuoruudenrunoja. Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa Oulun kaupunginkirjaston tuottamassa Kirjailijat Oulussa -sivustossa, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/ , myös lyseolaisajasta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/lyseo.htm .
Sinun kannattaa lähteä liikkeelle Frank-monihaun etsivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/, josta löydät
maakuntakirjastot-linkin. Maakuntakirjastojen listasta voit valita,
kohdistatko haun yhteen, useampaan (valitse haluamasi kirjastot control-näppäintä pohjassa pitäen) vai kaikkiin (listan ensimmäinen vaihtoehto Kaikki) maakuntakirjastoihin.
Kirjastoluettelon vieressä ovat hakuohjeet, mikäli niitä tarvitaan.
Jos löydät jonkun maakuntakirjaston kokoelmista teoksen, jonka haluaisit lainata Helsinkiin, sinun on tehtävä kirjasta kaukopalvelutilaus. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29.…
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani…
Helsingin yliopiston Taidehistorian kirjasto ja Sirenia-kokoelma on suljettu ja kokoelmat on siirretty Kaisa-kirjastoon. Rakennuspiirustuksia löytyy ennen kaikkea arkkitehtilehtien artikkeleista, joista suurin osa on eri tietokannoissa, joista osaan pääsee vain kirjastosta. Barokin arkkitehtuurista löytyy jonkin verran aineistoa Aalto-yliopiston Arkkitehtuuri-kokoelmasta Harald Herlin -Oppimiskeskuksesta (Otaniementie 9, Espoo). Jonkin verran voi löytyä myös Arkkitehtuurimuseon kirjastosta, Kasarmikatu 24. Tässä linkkejä:
https://aalto.finna.fi/Primo/Search?lookfor=Baroque+architecture+drawin…
http://lib.aalto.fi/fi/contact/
http://www.mfa.fi/
Kallion kirjastossa on vain yksi ranskan kielen kurssi, jossa on cd-levyjä:
Delcos, Jacques: Carte de visite francais des relations professionnelles, joka oli vastaushetkellä lainassa. Kurssia on myös Pukinmäen kirjastossa , voit varata sen itsellesi puhelimitse, puh. 31085072.
Muita cdlevy-kursseja on pääkaupunkiseudulla 7 kappaletta. Niiden julkaisu- ja saatavuustiedot saat osoitteesta http://www.libplussa.fi. Valitse asiasanoiksi ranskan kieli ja cdkir.
Hyllyssä olevan kurssin voit tilata haluamaasi kirjastoon. Lainassa olevasta kurssista voit tehdä varauksen lähimmässä kirjastossa.
Kun kysyjä ei kerro, mistä teoksesta on kyse, asiassa kannattaa lähestyä Kansalliskirjastoa siten, että mainitsee myös kyseisen väitöskirjan tekijän ja nimen, mielellään myös julkaisuvuoden. Kansalliskirjastossa on suhteellisen paljon Ruotsin vallan aikaisia väitöskirjoja ja jos etsittyä ei ole, kirjastossa todennäköisesti pystytään selvittämään, missä Ruotsin kirjastossa se on ja onko siitä saatavana esimerkiksi digitoitua versiota. Kansalliskirjaston neuvonta palvelee puhelinnumerolla 02941 23196 ja sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Sopulit seikkailevat useammassakin lastenkirjassa. Voisikohan etsimäsi äänikirja olla Jukka Parkkisen kirjoittama Sammaltunturin sopulivuosi (WSOY, 1996). Kirjan tarinoiden päähenkilö on sopuli Takku Mustaturkki. Lapin luonnossa tapahtumien mukana pyörii koko joukko muitakin hahmoja. Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa näyttäisi äänikirjaa vielä olevan kokoelmissa yksi kappale Pasilan kirjavarastossa.
Lähdelinkin blogissa kerrotaan Sammaltunturin sopulivuosi -kirjasta ja kahdesta muusta sopuliaiheisesta lastenkirjasta. Voit tutkia niiden kuvailuja, jos niistä löytyisi jotain tuttua.
http://tutetiti.blogspot.com/2005/12/posassa-sopuli-30.html
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut juuri tällaista kirjaa. Myöskään nimi Eeva ei auttanut tiedonhaussa. Kirjasammosta löytyy kyllä runsaasti siivoamista käsitteleviä lastenkirjoja. Löytyisikö etsimäsi tältä listalta:https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20siivo**Tai muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
