Uusin Helmet hausta löytämäni teos on
Lahtinen, Aatos: Matematiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen : lyhyt oppimäärä Lyhyt oppimäärä : 2007-2016
(Helmet tarkennetuun hakuun ylioppilastehtävät ja matematiikka)
Myös Ylen abiteereissä näyttää olevan tehtävä ja vastausvinkkejä lyhyeen matematiikkaan.
http://yle.fi/aihe/abitreenit/matematiikka
Onnea opintoihin.
Eeva-Riitta Karlssonin runo "Kiitos ylistys työlle" löytyy kokoelmasta "Lienen omalla alallani:
lastentarhanopettajien runoantologia" (1986). Tämä antologia on ainakin Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Täsmälleen kuvaustasi vastaavaa sarjaa ei valitettavasti löytynyt, vaikka useamman kollegan kanssa pohdittiin. Etsimme eri hakukoneilla ja eri kielillä, katsoimme ohjelma-arkistoista sekä selasimme IMDb:tä ja Wikipediaa.
Kaniteemaa kuitenkin on ainakin vanhoissa piirrosanimaatioissa Ruohometsän kansa (Watership Down) sekä Kaukametsän pakolaiset (Animals of the Farthing Wood). Molemmat sarjat kertovat eläimistä, jotka pakenevat ihmisen aiheuttamaa kaaosta. Yksittäistä valkoista kanihahmoa näissä ei varsinaisesti ole. Lisäksi vanhemmasta tuotannosta tulee mieleen vielä Petteri Kaniini ja hänen ystävänsä (Peter Rabbit), josta on myös uudempi animaatioelokuva vuodelta 2018.
Uudempia lastenohjelmia, joissa valkoisia kaneja…
Kysyimme upseerisaappaista asiantuntijoilta Lappeenrannan Rakuunakilta ry:ssä, josta kerrottiin seuraavaa:
"Upseerisaappaita ei varmaan kukaan enää valmista pois lukien ammattitaitoinen suutari. Yksi syy tähän on varmasti se, ettei maavoimien henkilökunnan paraatipuvun kanssa käytetä saapashousuja saappaineen.
Lähin vaihtoehto on nykyään nahkaiset ratsastussaappaat. Niiden osalta Suomessa on kysyntä vähäinen, niin niitä toimitetaan ainoastaan erikseen tilatessa. Hyvälaatuisista miesten nahkaisista ratsastussaappaista saa maksaa 500-600 euroa.
Joskus saattaa kuitenkin tulla vastaan upseerisaappaita tori.fi:ssä, huuto.net tai erilaisilla militaria-aiheisilla palstoilla. Jonkin verran liikkuu markkinoilla myös venäläisiä aika hyviä…
Taskukirjastossa on tilapäinen ongelma, jota selvitellään. Asiasta on maininta Helmet-palvelusivustolla, etusivun ylälaidassa.
Pahoittelen ongelmasta aiheutuvaa haittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisen kaltainen kohtaus on voinut esiintyä eri käsikirjoitusversioissa ja se on saatettu kuvatakin, mutta koska se ei ole päätynyt elokuvan lopulliseen versioon, ei mahdollista asiakkaan esittäjääkään ole kreditoitu: Paha maa Elonetissä.
Kohtauksen teema paikantuu elokuvan alkupuolelle, missä Isto (Mikko Kouki) varastaa autoliikkeestä citymaasturin ja jota autoliikkeen omistaja Matikainen (Samuli Edelmann) myyjiensä kanssa sadattelee. Tämän jälkeen Hurskainen (Sulevi Peltola) saapuu Matikaisen luo keskustelemaan autonsa maksuaikataulusta.
Vaski-kirjastojen varausten noutoaika tosiaan lyheni 1.1.2025 seitsemästä kirjaston aukiolopäivästä viiteen. Lyhyemmällä noutoajalla aineiston kiertonopeus tehostuu. Vaski-kirjaston suosituimpien teosten varausjonot ovat pitkiä, ja muutoksella saadaan jonot liikkumaan nopeammin.
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy useampia John Donnen teoksia, löytyiskö niistä vastausta. Samoin yliopiston Melinda tietokannasta löytyy Donnen teoksia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdonne%20john__Orightresult_…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä voi hakea asiasanoilla
"hoitohenkilökunta", "psykiatrinen sairaanhoito", "nuorisopsykiatria",
"lastenpsykiatria". Esim. asiasanoilla hoitohenkilökunta ja nuorisopsykiatria löytyy Tom Erik Arnkilin "Mukaan meneminen ja toisin toimiminen: nuorisopoliklinikka verkostoissaan" ja asiasanalla psykiatrinen sairaanhoito Eila Latvalan Psykiatrinen hoitotyö. Käsikirjastosta voi etsiä tätä aihetta koskevia artikkeliviitteitä.
Tämän alan erikoiskirjastoja Turussa ovat Turun yliopiston lääketieteellisen
tiedekunnan kirjasto ja Turun ammattikorkeakoulun kirjasto (terveysosasto).
Muumimaailman hahmojen kehittäjä ja näin ollen äiti on Tove Jansson. Hän julkaisi ensimmäisen muumi-lastenkirjansa jo vuonna 1945. Tämän jälkeen muumit ovat levinneet sarjakuvina, joita piirsi Toven veli Lars, sekä mm. muumianimaatioina. Muumit asuvat ennen kaikkea lasten mielikuvituksessa ja aikuistenkin, sekä tietysti Muumilaakson sinisessä Muumi-Talossa.
Kivoja pelejä ja muumiaiheista puuhailua sekä todellisen tarinen kuinka muumit syntyvät löydät osoitteesta http://www.muumimaailma.fi/
Tampereen taidemuseolla on muumilaakso, josta löytyy mm. viisikerroksinen Muumi-Talo. http://inter9.tampere.fi/muumilaakso/
Kirja, jota etsitte, on nimeltään Kotomaan kasvot (Lukemisto Suomen lapsille 2). Se on Valistuksen kustantama vuodelta 1952. Kirjan sivulla 193 on Iida Heinosen kirjoitus Muor-vainaani muisto.
Espoon Kaupunginkirjastossa ei näy olevan ollenkaa kyseistä kirjaa, mutta voitte pyytää, että he kaukolainaavat sen teille jostain muusta kirjastosta.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sitä on saatavana.
Käsillä olevissa omenoita käsittelevissä kirjoissa
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu (1996)
Samuelsson, Lars Eric ja Schenkmanis, Ulf: Hedelmät ja marjat (1989)
on luonnehdittu omenalajikkeiden makua. Näistä luonnehdinnoista makean vastakohtana voi pitää hapanta.
Lisää omenakirjoja löytyy luokkahaulla Aino-aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
Valitse hakutavaksi Luokka ja hakuehdoksi oikeaan lokeroon luokka 67.32
Hei,
Vihdin pääkirjastosta sekä Kirkonkylän kirjastosta löytyy kysymäsi kirja. Voit tarkistaa kirjojen ja muun aineiston saatavuutta kirjaston tietokannasta internetistä osoitteessa http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Mika Waltarin romaani Sinuhe egyptiläinen on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa ruotsiksi useita kertoja. Laitan tähän luettelon eri painoksista. Olen aivan varma, että jokin näistä löytyy myös ruotsalaisista kirjastoista. Ole Torvaldsin käännös on lyhennelmä Waltarin hyväksymällä tavalla. Ensipainoksessa on 614 sivua, kun vastaavassa suomenkielisessä niitä on 779.
Sinuhe egyptiern, kääntäjä Ole Torvalds - Wahlström & Widstrand, 1946, 1947, 1950, 1955, 1983, 1987, 1993, 1997, 2003 - Schildt 1953, 1955 & 2008
2000-luvulla on käännöksestä ilmestynyt uusi painos siis sekä Suomessa että Ruotsissa, ainakin jälkimmäisen uskoisi helposti löytyvän isommista ruotsalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Kyseessä on Pietro Peruginon ja hänen oppilaansa Luca Signorellin maalaus Crocifissione (n.1483 - 1495).
Maassa oleva galero kuuluu kirkkoisä Hieronymukselle (pyhälle Hieronymokselle), joka joskus kuvataan kardinaalin asussa, galero päässä. Hieronymus on laskenut galeron maahan merkiksi maallisesta kunniasta luopumisesta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Crucifixion_(Perugino_and_Signorelli)
https://en.wikipedia.org/wiki/Galero
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hieronymus
https://en.wikipedia.org/wiki/Jerome
Esimerkiksi seuraavat teokset käsittelevät Muurmannin tapahtumia kyseisenä ajanjaksona:
Mirko Harjula, Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922 : maailmansota, vallankumous, ulkomaiden interventio ja sisällissota, 2007.
Jukka Nevakivi, Muurmannin legioona : Suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918-1919, 1970.
Lisäksi on julkaistu Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa käsitteleviä yleisteoksia, jotka sisältänevät ainakin jonkin verran tietoa aiheesta:
Antony Beevor, Venäjän vallankumous ja sisällissota, 2022.
Sean McMeekin, The Russian Revolution : a new history, 2017.
Verkossa olevista Kupittaan Saven suunnittelijoiden tai leimojen listoista ei löytynyt leimaan sopivaa henkilöä. Ks. https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htmhttps://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/#leimatKupittaan Savea käsittelee myös Tuula Salakari ym. teoksessaan Keräilijän aarteet - Kupittaan savi (2011).
Listausta Turun kaupunginkirjaston lainatuimmasta kaunokirjallisuudesta on teknisesti hankalaa tehdä. Lainatuimmat ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät, joista löytyy kirjakauppojen lista nimellä "Mitä Suomi lukee" http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=95
Turussa erityisen suosittu on paikallinen dekkarikirjailija Reijo Mäki. Dekkarit kaiken kaikkiaan johtavat kirjojen varaus- ja lainaustilastoja. Suosittuja ovat pohjoismaiset dekkaristit: Leena Lehtolainen; Henning Mankell, Liza Marklund; Håkan Nesser; Karin Fossum. Fantasiakirjallisuus (Tolkien, Robert Jordan) elää myös huippukautta.
Lastenosaston kysytyimmät ovat seuraavia. Paljon käännöskirjallisuutta sielläkin:
Kuvakirjat (85.22)
Mauri Kunnaksen kaikki kirjat, Sven Nordqvistin Viirut ja…
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
