Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Monista klassikkokirjoista on aikojen kuluessa tehty lyhennettyjä versioita, mutta Sirkka Rapolan suomennos Pikku Heidistä(useita painoksia 1960-luvulta alkaen)lienee alkutekstin mukainen. Pikku Heidi suomennettiin ensimmäisen kerran jo 1885 ja korjattuna suomennoksena 1905. Nämä lienevät Rapolankin käännöksen pohjana.
Tässä joitakin kirjoja Suomen ja naapurikansojemme historiasta:
- Russia's western borderlands, 1710-1870 / Edward C. Thaden ; with the collaboration of Marianna Foster Thaden
- Colonists on the shores of the Gulf of Finland : medieval settlement in the coastal regions of Estonia and Finland / [editor Marjo Poutanen]
- Shaping ethnic identities : ethnic minorities in Northern and East Central European states and communities, c. 1450-2000 / Marko Lamberg (ed.)
- Five centuries of violence in Finland and the…
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila
Kuvassa on todennäköisesti rakenteensa ja värinsä perusteella jokin nopsakki eli nopsahämähäkki.
Esimerkiksi jokapaikannopsakki (lat. Philodromus cespitum) tuntuu vastaavan kuvan mukaiseen määritelmään.
Asiasta voi kysyä ja keskustella myös Laji.fi-foorumeilla sekä LuontoPortti-verkkolehden sivuilla (ks. lähteet).
Hämähäkin lajin tarkkaan määrittelemisessä auttaa, jos saa selville sen tekemien verkkojen muodot, hämähäkin itsensä fyysisen koon ja silmien lukumäärän.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.203016/identification
Lajitietokeskuksen keskustelufoorumit: https://foorumi.laji.fi/
LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palvelu: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Hei,Kyseessä lienee Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja -niminen lehti, joka ilmestyi 1912-1964.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa lehti löytyy, mutta tässä vaiheessa vapaasti luettavissa digitaalisena vain vuoteen 1939 asti.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3485959?sid=5253823543tai suora linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk03329?display=THUMB&year=1939
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy seuraava video flamencosta: Flamenco peruskurssi, ohjaus Ritva Rautavaara, opettaja Laura Vilhonen, 1997.
Videon saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi tai ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Mistään tietokannoista (fono.fi, finna.fi, kansalliskirjaston hakupalvelu) tai verkosta etsimällä ei löytynyt tietoa, että Juan Gabrielin musiikkia olisi esitetty suomeksi.
Kansalliskirjaston erikoislukusaliin voit tilata luettavaksi Koiramme-lehtiä, mutta kotilainaksi niitä ei voi lainata. Aikaväliltä 1979–92 löytyy kaikki numerot, paitsi 1984 nro12 ja 1989 nro 2-3, 6-9. Kansalliskirjastossa voit tiedustelle artikkeleiden kopioinnista tai valokuvaamisesta.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=4871913438Yhteystiedot ja aukioloajat:https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/…
Jakamattoman kuolinpesän osakkailla on yhteishallinto, mikä tarkoittaa yksimielisiä päätöksiä. Myös korjaustoimien ja niistä koituvien kustannusten osalta kuolinpesän osakkaiden tulisi päästä yksimielisyyteen. Laki 24.fi -sivuston keskusteluista löytyvästä artikkelista "Omakotitalon kustannusten jakaminen omistajien kesken" voisi olla sinulle apua: http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=37086
Muita lähteitä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8954663
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4256250#comment-22442128
http://www.taloustaito.fi/Page/f384148a-ef8b-4b41-acfb-196605f90a36.asp…
http://www.suonio.com/perhe-%20ja%20perintooikeus.htm
Henkilöhistorialliset hakuteokset eivät näytä sisältävän tietoa T(h)ure Oxenstiernasta. Liekö hänen appensa ollut Gabriel Bengtinpoika Oxenstierna, josta löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta? Useita mainintoja hänestä löytyy tutkimuksesta
Jokipii, Mauno
Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat 1-2. - 1956-1960.
Osin tämä teos lienee kyllä ollut Immosenkin käytössä.
1650-luvun Venäjän-sodasta, jota käytiin Kurkijoen kulmillakin, on erikoistutkimus
Lappalainen, Jussi T.
Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla : "räikkä, häikkä ja ruptuuri". - Gummerus, 1972.
Kurkijoenkin 1600-lukua kuvataan tutkimuksessa
Kuujo, Erkki
Taka-Karjalan verotus v:een 1710. - Suomen historiallinen seura, 1959.
Lisäksi
Hakulinen, Rainar
Kurkijoki…
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, johon palautit kirjan.
Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero (Kortti siis mukaan tai saataville)
Selvitellään asia kuntoon yhdessä.
Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmiin kohdistuvaa yhteishakua ei ole käytössä. Useiden eri kirjastojen kokoelmiin samanaikaisesti kohdistuva monihaku löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html
Siellä on maakuntakirjastojen aineistotietokantoja sekä joitakin alueellisia yhteistietokantoja (esim. Pohjanmaan kirjastot). Kirjastot.fi- sivuilta pääset Monihaut -linkistä.
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Heu!
Elektronisen Sukkula-lääninkirjaston sivuilta löydät melko kattavasti tietoja suomalaisten yleisten kirjastojen historiasta: www.uwasa.fi/~sukkula. Sivuilla on linkki osioon Kirjastohistoria.
Lisäksi kannattaa tutustua www.kirjastot.fi -sivuston Kirjastohistoria-osioon. Sen löydät parhaiten www.kirjastot.fi sivuston oman hakemiston kautta. Kannattaa myös tutustua Kansainväliseen kirjan ja kirjastojen historia-tietokantaan osoitteessa http://www.kb.nl/kb/bho/index2.html.
Jos haluat kirjamuotoista aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannasta (http://tamcat.csc.fi/webvoy.htm) löytyy hakusanalla "kirjastot:historia" tai "library history" kohtalaisen monta teosta, joita voit tilata kaukolainaksi oman lähimmän…
Pekka Töpöhäntä on ruotsiksi Pelle Svanslös. Kannattaa olla yhteydessä Föglön kirjastoon, missä osavat kertoa tarkemmin koska heille tulee ao kirjoja. Nettitiedon mukaan siellä on ainakin kirja Alla tiders Pelle Svanslös.
Katso lisää
http://opac.mariehamn.aland.fi/pls/bookit/pkg_www_misc.print_index?in_u…
Puh nr sinne on 018-50348.
Huomasimme itsekin tämän puutteen, kun Harveyn uusin kirja, Haunting Violet, tuli kirjastoon. Drake Chroniclesin puuttuva osa on siis jo tilauksessa. Kirjat tilataan yleensä meille toimittajan tarjoamasta valikoimasta ja ikävä kyllä toimittaja ei aina johdonmukaisesti tarjoa kaikkia sarjan osia, ja puutteiden huomaaminen on välillä vaikeaa.
Näistä syistä johtuen Espoossa on tästä keväästä alkaen keskitetty fantasian valinta asiantuntijaryhmälle, koetamme olla tarkempina. Meillä on oma blogi osoitteessa www.fantasiaespoo.fi ja Facebook-sivu https://www.facebook.com/fantasiaespoo , tervetuloa seuraamaan!
Nuotteja tähän ei ole julkaistu missään, joten kirjastoista niitä ei ole saatavana.
Nuottimateriaalia kannattaa tässä tapauksessa tiedustella suoraan säveltäjältä tai esimerkiksi Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen (Fimic) kautta. Rantalan yhteystietoja ei nettisivulla ole, mutta keikkamyynnin sähköpostiosoitetta kannattanee kokeilla.
http://www.iirorantala.fi ->Management ->Bookings in Finland
http://www.fimic.fi
