Me kirjastoammattilaiset emme kykene varsinaisesti tulkitsemaan lakia, mutta tässä tietoa, jota löytyi.
Taannoin on ilmestynyt Antti Innasen ja Jarkko Saarimäen kirja ”Internet-oikeus” (Edita, 2009), joka käsittelee internetiä koskevaa lainsäädäntöä. Tässä kirjassa ei sanota mitään kuvien julkaisemisesta.
Turvalliselta tuntuisi noudattaa Journalistiliiton kuvia koskevia ohjeita (Journalistin ohjeet 2011). Kovin yksityiskohtaisia ne eivät tosin ole. Ohjeiden tarkempaa tulkintaa on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa oppaassa. Opas tarjoaa ohjeita toimittajille ja kuvaajille lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä ja eettisissä seikoissa, mutta se tarkastelee kuvien julkaisemista myös…
Karin Fossumin jännityskirjan "Minä näen pimeässä" päähenkilö työskentelee vanhainkodissa, vapaapäivinään hän istuskelee puistonpenkillä ja tarkkailee ihmisiä. Ötökät vilistävät hänen aivoissaan estäen ajattelemasta. Talon pihalle istutetun alppiruusun alta löytyy ruumis.
Seuraavat opinnäytetyöt liittyvät ravitsemustieteeseen ja hävikkiin: Pöntinen, Ritva:Henkilöstöravintoloiden hävikistä, 1987; Hammer, Karin: Tutkimus kouluruoan hävikistä ja hyväksyttävyydestä Helsingin kaupungissa, 1989; Forsblom, Susanna: Viipaloitavien leikkelemakkaroiden hävikkimääritys, 1999. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa LINDASTA, ( yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta ). LINDAa voi käyttää useimmissa yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa. Suurtalouksien jätehuoltoa ja talousjätteiden käsittelyä yleensä koskevat seuraavat teokset: Pinnioja-Saarinen, Tarja ja Knuutinen, Virpi : Sairaaloiden ruokajätteen käsittelyvaihtoehdot, 1995 ja samoilta tekijöiltä Suurkeittiöiden ruokajätteen käsittelymenetelmät, 1996…
Esihistoriallisen hailajin megalodonin paluusta ei ole tietoa, viimeisimmät fossiilitkin lienevät 2,6 miljoonan vuoden ikäisiä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Megalodon
Meidän asiantuntemuksemme ei valitettavasti riitä haillajin tunnistamiseen.
Nimi Anton tulee kreikkalais-latinalaisesta sukunimestä Antonius. Antonius-nimen merkitys on kuitenkin valitettavasti epäselvä, varmaa tietoa nimen meriktyksestä ei siis ole. Nimeä on selitetty muun muassa sanalla antius, joka tarkoittaa edessä seisovaa tai esimiestä
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera?language_con…
Suomessa ei ole määritelty omistusoikeuden syvyysulottuvuutta erikseen. Kiinteistöt myös rekisteröidään kaksiulotteisina alueina. Kysymykseen ei siis ole yksiselitteistä vastausta ja siihen vastaaminen vaatisi esimerkiksi oikeudellista tulkintaa.Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä muut lait ohjaavat erikseen sitä, mitä omalla tontilla voi käytännössä tehdä.Kiinteistörekisteri | MaanmittauslaitosMaanalaisen alueen omistusoikeus – Maankäyttö DIGIKiinteistön omistusoikeuden ulottuvuus ja korvauskäytäntö maanalaisten tilojen lunastuksissa kansainvälisesti – Maankäyttö DIGI
Useassa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa voi digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja ja kaitafilmejä, mutta kelanauhojen digitointipalvelua kirjastoissa ei valitettavasti ole.
Maksullisia digitointipalveluja löydät esimerkiksi verkkohaulla "kelanauhojen digitointi pääkaupunkiseutu".
Tässä muutama linkki:
http://www.reelone.fi/aanisiirrot.htm
http://www.digi-sound.fi/etusivu.html
Kirjastoissa ei ole lainattavia kelanauhureita. Turkulaiselta Digitalisointi.com-sivulta löytyy mahdollisuus maksua vuokrata kelanauhuri 10 euroa/päivä tai 30 euroa/viikko. Vuokrattavien laitteiden hinnat näet osoitteessa http://www.digitalisointi.com/palvelut.html
Voit etsiä aiheesta teoksia pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi asiasanoilla lastensuojelu, lapsen asema tai vanhemmuus. Haku luokan numerolla on myös mahdollista. Luokassa 371.5 on perhepolitiikka ja mm. lastensuojelua käsittelevät teokset, luokassa 358 on perhesosiologia ja mm. lapsen asemaa käsittelevät teokset sekä luokassa 181.6 on perhe- ja kotikasvatus.
Plussa antaa teokset uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot selvävät sieltä.
Lastensuojelun keskusliiton www-sivuilla http://www.lskl.fi löytyy liiton kirjasto, joka on koonnut uutuusluettelon aineistostaan sivulleen. Sivuilta löytyy myös liiton julkaisuluettelo. Kirjaston palvelut ovat vapaassa käytössä.
Englanninkieliset lauseet löytyvät esimerkiksi Gutenberg-projektin sivuilta Schopenhauerin On human nature -esseekokoelman Character-otsikon alta:
http://www.gutenberg.org/files/10739/10739-h/10739-h.htm
Suomeksi häneltä on käännetty hakupalvelu Finnan mukaan nämä teokset: Pessimistin elämänviisaus: valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista, Kuolema ja kuolematon, Taito olla ja pysyä oikeassa: eristinen dialektiikka:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B1%5D=%7Ebuilding%3A%221%2FNLF%2Ffennica%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=schopenhauer&type0%5B0%5D=Author
Näistä ei löytynyt Human nature -esseetä, joten vaikuttaa siltä, että kysymiäsi lauseita…
Teos
Alalammi, P., Fogelberg, P., Seppälä, M. (1986). Suomen kartasto: Vihko 121-122 (1986). Maanpinnan muodot, korkeus- ja syvyyssuhteet, geomorfologia (5. laitos.). Helsinki: Maanmittaushallitus.
ei ole varsinainen karttakirja, mutta antaa perustiedot aiheesta
Kirkes-kirjastoista löytyy useita teoksia nimekkeellä Hiukset. Voit selata hakutuloksia tästä linkistä https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=hiukset&type=AllFields#k…. Varauksen voit tehdä suoraan verkkokirjastossa ja noutaa haluamastasi kirjastosta.
Tarkoittanet ohjelmasarjaa ”Iltavuoro”, jota TV2:n Ajanvietetoimitus teki 25 jaksoa vuosina 1967-1969. Sarjan ohjelmat olivat toivekonsertteja, joissa solistit esiintyivät eri työpaikoilla. Näistä konserttitallenteista vain yksi on säilynyt TV-arkistossa. Ritva-tietokannan mukaan säilynyt jakso on nimeltään ”Iltavuoro – toivekonsertti vaneritehtaassa”. Se on kuvattu Hämeenlinnassa. Sääksjärven jakelukeskuksessa marraskuussa 1967 kuvattu konsertti ei siis ole säilynyt. Siinä esiintyivät Irwin Goodman, Laila Halme ja Robin.
Lähteitä:
Rouva Ruutu vastaa Yleisradion sivulla 18.09.2008:
https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kotimainen-ohjelma-60-luvun-lopulta-iltavuoro.htm
Iltavuoro-ohjelman tiedot radio-…
Kyseinen kappale on Marionin esittämä "Häälaulu" (äänitetty v.1981). Kappale löytyy CD-levyltä Marion: Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni (2004). Sävel on todennäköisesti moldavialainen kansansävelmä "Khosn kale mazl tov". Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Vexi Salmi, sovitus on Antti Hyvärisen. Kappaleessa lauletaan mm. "On tervetullut joukkoon jokainen ... niin tuttavat kuin kuokkavieraatkin". Brita Koivunen on levyttänyt saman sävellyksen v. 1960 nimellä "Käy tanssimaan" (eri sanat).
Marionin levy "Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni" löytyy useasta Keski-kirjastosta.
Verkkokirjasto: Keski.finna.fi
Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Runon ovat suomentaneet Kaija Anttonen ja Vuokko Hirvonen. He ovat toimittaneet ja kääntäneet Pedar Jalven tuotantoa teokseen Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Kieletär Inari, 2017). Teos sisältää paitsi runoja kokoelmasta Muottačalmit myös Jalven kirjoittamia pakinoita sekä esseen Pedar Jalvi - saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja.
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Internet-sivuilla esitellään eteläkarjalaisia kirjailijoita. Sivuilta löytyy Anni Swanin elämäkertatiedot ja teosluettelo osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 (tai www.lappeenranta.fi/kirjasto, Etelä-Karjala -aineisto, Eteläkarjalaisia kirjailijoita).
Nilsiän kirjastossa on saatavilla kirjat Robinsonista muumipeikkoon sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, joissa on lyhyet elämäkertatiedot. Samoin pystyt tilaamaan omaan kirjastoosi elämäkerran Anni Swanista, tekijä Maija Lehtonen. Anni Swanista on kirjoitettu myös jonkun verran lehdissä, tiedot niistä löytyvät Aleksista. Lehtiartikkeleita sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi.
1990-luvulla lama vaikutti suuresti erityisesti kuntien kirjastojen toimintaan. Kirjastopalvelujen kysyntä kasvoi lama-aikana, mutta kunnat joutuivat silti vähentämään kirjastojen resursseja tinkimällä aineistohankinnoissa ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Kirjastolaitos säilyi tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkeatasoisena, mutta yksittäisten kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Vuonna 1999 voimaan astunut uusi kirjastolaki takaa edelleenkin maksuttomat kirjastopalvelut joka kuntaan.
Toinen merkittävä tekijä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut tietoyhteiskuntakehitys, jossa kirjastojen merkitys on ollut keskeinen. Kirjastot ovat siirtäneet tietokantojaan, aineistojaan ja palvelujaan verkkoon sekä tarjonneet asiakkailleen…
EBSCOhost-tietokanta on kansainvälinen elektronisten lehtien tietokanta, jonka avulla voi etsiä kokotekstiartikkeleita. Tiedonhaku helpottuu näin huomattavasti. Ebsco on maksullinen tietokanta eikä sitä voi käyttää ilmaiseksi kotikoneelta. Jyväskylässä tietokantaa voi käyttää ainakin yliopiston kirjastossa. Tässä linkki JYK:n Usein kysyttyä -sivulle, jolta selviää, miten kirjastoa voi käyttää, vaikka ei olisikaan yliopiston opiskelija.
https://kirjasto.jyu.fi/faq
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, jonne voi ottaa kirjastokortin. Kysy neuvonnasta, missä ovat kaikille vapaat koneet, joilta Ebsco löytyy.
Jyväskylän yliopiston kirjasto (JYK)
https://kirjasto.jyu.fi/
Korkeakoulujen valintaoppaita ei enää julkaista painettuna. Oheisesta linkistä löydät tietoa vuoden 2013 korkeakoulujen yhteishausta:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoon
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Opetushallitus julkaisee valintaoppaita pdf-muodossa. Lisäksi korkeakoulut julkaisevat omia valintaoppaitaan kotisivuillaan.