Kuvituksen perusteella kyseessä on Rachael Davisin kirja Pärjäät aivan varmasti! Se on kuvittanut Leire Martín ja suomeksi riimitellyt Katariina Kallio. Kustantanut Mäkelä vuonna 2024.
Sipoon säätietoja noilta vuosilta ei ole saatavilla ainakaan verkossa. Lähin sääasema, jolta säätiedot ovat saatavilla, on Helsingin Kaisaniemi. Siellä korkeimmat lämpötilat olivat seuraavat:Kesäkuu 1944 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1944: 27,8*CElokuu 1944: 27,4*CKesäkuu 1945 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1945: 31,6*CElokuu 1945: 26,9*CTiedot löytyvät Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta. Voit yrittää kysyä Sipoon säästä tarkemmin Ilmatieteen laitoksen ilmastopalveluista: Ilmastopalvelut ja mennyt sää - Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen avoin data verkossa ladattuna: Säähavaintoarkisto - Päivätilastot - FMI Avoin dataTietoja avoimesta datasta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla: Avoin data - Ilmatieteen laitos
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
www.sophies-world.com/ osoiteesta löytyy paljon tietoa Sofian maailma-kirjasta.
Polku: www.lib.hel.fi-tiedonhaku internetistä-pohjoismaisia hakemistoja-Yahoo Norge-Kunst og kultur-Gaarder Jostein.
Julma-sanalle ei ole toistaiseksi löytynyt muunkielisiä vastineita, joihin sen voisi katsoa perustuvan. Sanan ainoa varma vastine on karjalan julma. Viron julm on selitetty lainaksi suomesta. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, joten se voidaan lukea vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kirja löytyy meiltä ainoastaan Söderströmin kustantamana, joten emme voineet tehdä vertailua. Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) löytyy tiedot molemmista laitoksista ja sen mukaan molemmissa on saman verran sivuja, kirjojen koko on myös sama.
Söderströmin kustantamassa kirjassa on karttapiirros, Raben kustantamassa ei ole mainintaa kartasta. Luultavasti teksti on molemmissa aivan sama.
Kiinalaisesta kirjoitusjärjestelmästä löytyy useitakin teoksia, esim.:
- Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
- Huang, Paolos: Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin
- Lin, Patrick: 500 basic chinese characters. A speedy elementary course
- Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta. Kertomus kiinalaisista ja heidän kirjainmerkeistään
Voit hakea lisää teoksia sekä niiden saatavuustiedot aineistorekisteristämme http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll käyttämällä asiasanoja kiinan kieli ja kirjoittaminen, kiinan kieli ja kirjaimet, kiinan kieli ja merkit, kirjoitusjärjestelmät ja kiinan kieli.
Voisiko etsimäsi olla toinen näistä? Kumpikaan ei täysin vastaa antamiasi tietoja.
- Kuluttajien mielikuvat jalostetuista luomutuotteista : tietoa markkinalähtöisen tuotekehityksen pohjaksi / Anne Arvola & Liisa Lähteenmäki (2003)
- Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeissa? : oman kokemuksen ja tiedon vaikutus : kirjallisuuskatsaus / Nina Urala & Liisa Lähteenmäki (2001)
Molemmat kirjat ovat Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa, Espoon Otaniemessä. Täältä saat lisätietoja:
http://lib.tkk.fi/
Häneltä ei ole suomennettu muita kuin nuo kaksi mainitsemaasi teosta. Ne ovat itsenäisistä teoksista koostuvan ns. Pantagruel-sarjan kaksi ensimmäistä osaa.
Rabelaisin tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa tutustua näiden lisäksi Mihail Bahtinin kirjallisuustieteelliseen klassikkotutkimukseen "Francois Rabelais: keskiajan ja renessanssin nauru". Se on alunperin ilmestynyt suomeksi vuonna 1995 Taifuunin kustantamana ja myöhemmin Liken toimesta pokkaripainoksena.
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim.…
Sisääntulo ja ulosmeno liittyvät aika paljon ajankohtaan, josta puhutaan. Usein aamulla kysymyksessä on sisääntulo ja illalla ulosmeno. Sitten on tietenkin poikkeuspäiviä, jolloin liikenteen pääsuunta on päinvastoin.
Helposti voisi ajatella, että sisääntulosta puhutaan, kun itse asutaan alueella ja ulosmenosta, kun asutaan muualla. Siis nimittelyssä saattaa olla jotain alitajuista merkitystä. Nimitykset ovat vakiintumattomia. Sen sijaan väylä-sanalla yleensä tarkoitetaan kaksiajorataista tietä ja tie mielletään usein yksiajorataiseksi.
Joissakin palvelun elokuvissa on englanninkielinen tekstitys, mutta suomenkielistä tekstitystä niissä ei ole. Tietoa palvelusta löytyy Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/IndieFlixelokuvapalvelu(2…
Let's sing -pelin mukana tulevat myös mikrofonit. Espoossa kyseistä peliä ei ole, mutta voit tilata sen lähikirjastoosi.
Erillisiä mikrofoneja Espoon kirjastoissa ei ole lainattavana.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Hätä. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1953 Pohjanpää runojen kokoelmassa Valitut runot. Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 1 (useita painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen, Tammi, useita painoksia)
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Balladi Imatra-immestä" sisältyy myös nuottiin "Vanhaa ja uutta" (Musiikki Fazer, 1978; FM06170-5). Nuotissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja laulun sanat. Samuli Saarelan toimittamassa nuotissa "Kaksikymmentä laulua Imatrasta" (2015) on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kaunehin kai oli Karjalassa hän".
Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
