Valitettavasti tätä laulua Elämäni laulukirja (sävellys Kassu Halonen ja Tapani Kansa, sanat Tapani Kansa) ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino lienee saada yhteys jompaankumpaan tekijään. Kansalle on julkinen sähköpostiosoite info@tapanikansa.fi, Haloseen voit yrittää saada yhteyttä Kassu Halosen taidetalon kautta p. 040 7096 157, taidetalo@hotmail.fi.
Heikki Poroila
Kysymyksesi liittyy tutkimustyön ytimeen. Haluat toisin sanoen osoittaa, että jokin tutkimustulos ei johdu sattumasta tai satunnaisvaihtelusta vaan että se todella osoittaa jonkin ilmiön. Voidaan puhua myös tutkimuksen reliabiliteetista eli luotettavuudesta. Kyse on siis tutkimuksen kyvystä antaa tuloksia, jotka eivät ole seurausta sattumasta.
Luotettavuutta voidaan arvioida monella tavoin. Jos kyse on laadullisesta tutkimuksesta, voidaan todeta, että jos kaksi tutkijaa toisistaan riippumatta päätyy samaan johtopäätökseen, tutkimusta voidaan pitää luotettavana samoin jos samaa henkilöä tutkitaan eri tutkimuskerroilla ja päädytään samaan tulokseen, tulos on luotettava.
Kvantitatiivisessa (tilastollisessa) tutkimuksessa tunnetaan…
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan.
Yhdysvalloissa esitettiin vuonna 2000 ohjelmaa Who wants to marry a multi-millionaire, jossa naisten piti kilpailla oikean miljonäärin suosiosta. Siitä ei löytynyt tietoa, väitettiinkö Miljonääri-Jussin naisille, että heidän ohjelmansa perustuisi tähän amerikkalaiseen formaattiin.
Hyvin paljon suomennettua tai suomenkielistä kaunokirjallisuutta sijoittuu suurkaupunkeihin, joten kattavaa listaa mahdotonta tässä koota. Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia vinkkejä teoksista, joissa kaupungin elämää, kaupunkiympäristöä ja tunnelmaa kuvataan paljon. Alla luetelluissa esimerkeissä on sekä nykyaikaan, että historialliseen aikaan sijoittuvia teoksia, jolloin kaupunki näyttäytyy niissä hieman eri näkökulmasta. Lontoo:Sarah Waters: Yövartio Teos sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Lontooseen. Lontoossa kuvaillaan muun muassa upeasti öisen kaupungin tunnelmaa pommitusten jälkeen. S.K. Tremayne: Äänet Teos on psykologinen trilleri, jossa liikutaan konkreettisesti Lontoon kaduilla, puistoissa ja…
Borrelioosia voidaan hoitaa antibiootein, puutiaisaivokuumeen (puutiaisaivotulehduksen) hoitoon ei ole lääkettä. Pahimmillaan punkin levittämä tulehdus voi olla hyvin vakava. Kuolleisuus tautiin on pieni, noin 0,5–1 %, mutta jopa 40% taudin saaneista saa pitkäkestoisia oireita, kuten muisti- ja tasapainohäiriöitä, päänsärkyä, kuulon heikkenemistä, keskittymisvaikeuksia tai halvauksia. Borrelioosikin voi hoitamattomana aiheuttaa erilaisia komplikaatioita, esimerkiksi ihomuutoksia tai hermosto-, nivel- tai sydänoireita, mutta tautien seurauksia vertailtaessa puutiaisaivokuume vaikuttaa kyllä näistä kahdesta vakavammalta.TBE:n ja borrelioosin erot | Rokotesuoja Puutiaisaivokuume (TBE) | Rokotesuoja
Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa…
Hei!
Jos kyse on lähiomaisesta, apua voisi löytyä täältä:
https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Kirkkoherranvirastot ovat myös hyviä paikkoja kysyä, jos on tiedossa asuinpaikkakunta.
Voisiko kysymäsi runo olla runokokoelmasta "Vallan Casanovat" runo, joka alkaa sanoilla "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea".Runo on yksi Tiaisen tunnetuimmista. "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea, se on silkkaa kuukautiskiertoapillereitä ja kierukoita, meikkiohjeitajoista ei tolkkua saa,omin käsin leivottua pullaa ja lattioitajoissa ei rikkaa käy, tarjouksesta tarjoukseen.Elämistä kuulopuheiden ja satunnaisuuksien varassa.Sinun on oltava ainajoku tukipylväs, odotettava almanakka kourassamikä tulee ja miksei jo tule.Siivouskykyinen rintarauhaspari.Valkopyykki on kohtalo.Huolto pelaa, mutta miten on kirjavien laita?
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Valitettavasti suomenkielistä kirjallisuutta Norjan kuningatar Sonjasta ei ole saatavilla.Seuraavasta englanninkielisestä teoksesta saattaisi olla apua:
Van der Kiste, John:
Northern crowns : the kings of modern Scandinavia
Kirjan saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Englanninkielisiä verkkosivuja aiheesta löytyy ja olen listannut tähän mielestäni parhaat.
Norjan kuningashuoneen viralliset verkkosivut löytyvät tästä osoitteesta:
http://www.kongehuset.no/
Kuningatar Sonjasta kerrotaan myös seuraavilla sivuilla:
http://www.reisenett.no/facts/government/queen_sonja.html
http://odin.dep.no/odin/engelsk/norway/system/
Lisätietoja kuninkaallisten ihmeellisestä…
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana…
Aiheen perusteella on syytä uskoa, että kyseessä on ns. arkkiveisu, pitkä eeppinen tarina, jollaiset olivat sata vuotta sitten suosittuja ja 1800-luvulla jopa yksi uutisten välityksen keino.
Kirjastojen kokoelmissa on erilaisia vanhojen laulujen, myös arkkiveisujen, kokoelmia, mutta tilanne, jossa laulusta muistetaan vain kertosäe, on aina ongelmallinen. Kirjastot luetteloivat laulut normaalisti vain nimen (otsikon) perusteella. Kertosäkeen avaaminen on poikkeuksellista.
Se, ettei SKS löytänyt tällaista tekstiä tietokannastaan, on melko huolestuttavaa, koska heillä on lähtökohtaisesti valtava määrä tietoa juuri tällaisista teksteistä. SK julkaisi 1900-luvun alussa sarjaa "Suomen kansan sävelmiä", jonka puitteissa ilmestyi lukuisia laajoja…
Mietelauseet 2009
Löysin runon SAKn Loviisan paikallisjärjestön mietelauseita sivulta.http://www.sak-paikalliset.fi/loviisa/index2.php?&id=554
(Tammikuu 2009)
Siellä tekijäksi on merkitty Helga Hanssen
"- Puhu kun sinulla vielä on huulet.
- Sanat voivat muuttua auringoiksi.
- Sanat voivat muuttua virroiksi.
- Sanat voivat avata portteja.
- Sanat voivat rakentaa siltoja.
- Sanat voivat kaataa tyranneja.
Jos vain riittävä määrä meistä varustautuu sanoilla.
Helga Hanssen"
En saanut vahvistettua tekijää muilla hakutavoilla. Osaisikohan palstan päivittäjä kertoa runosta tarkemmin?
http://www.sak-paikalliset.fi/loviisa/index2.php?&id=403&sm=164
Tarkoittanet Dante Alighierin teosta "Jumalainen näytelmä", jonka ensimmäisen osan nimi on "Helvetti". Teos on klassikko, jota on saatavana kirjastoissa voisinpa melkein sanoa kautta maan. Vai voisiko olla kyseessä William Blake, joka on ollut viime aikoina ajankohtainen Helsingin Tennispalatsissa olleen näyttelyn vuoksi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy suomeksi Blaken teos Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, Karisto, Hämeenlinna, 1997.
Linnunrata on käytännössä kaikkialla Suomessa katsojan pään yläpuolella taivaankannen ylittävä himmeä "vyö", galaksimme sen yhdestä sivuhaarakkeesta katsottuna. Sille ei voi määrittää mitään yksittäistä kompassisuuntaa, koska se ulottuu - myös silloin kun on liian kirkasta sen näkemiseen - aina taivaanrannasta toiseen suunnilleen Joutsenen tähdistöstä Orionin tähdistön kautta. Linnunrata kyllä näyttää kiertyvän Maan pyörimisliikkeen takia tähtitaivaalla ja kellonajasta riippuen se on taivaalla eri "asennoissa", mutta koska sen näkeminen edellyttää melko täydellistä pimeyttä, edes kaamos-Lapissa tätä kiertymistä tuskin ympäri vuorokauden pystyy seuraamaan. Havainnotsijan leveyspiiriä tärkeämpi tekijä siinä, miten päin Linnunrata taivaalla…
