Vaasan alueelta ei todella saatavissa olevaa löydy, oma kappaleemmekin on lainassa.Kaukopalvelummekaan ei voi auttaa, koska periaatteena on, että Vaasassa olevaa aineistoa ei tilata kaukolainaksi. JYväskylän yliopiston kirjastosta kirja löytyy, niitä näyttäisi vieläpä olevan hyllyssä. Ehkä voisit ottaa yhteyttä sinne ja pyytä maksulliset kopiot luvusta?
Aika tosin vaikuttaa liian lyhyeltä, jos tentti on jo ylihuomenna.
Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta.…
Juhani Linnoisen kirjoittama Katto pois! : 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000) on tosiaan melkoinen harvinaisuus kirjastojen kokoelmissa. Kuitenkin se on saatavana helmet-kirjastoista. Tällä hetkellä ainoa kappale on lainassa, eräpäivä on 27.3.2024. Voit varata kirjan ja saat sen haluamaasi helmet-kirjastoon. Varausjonoa teokseen ei juuri nyt ole.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375608__Skatto%20pois__O…
Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että Eteläranta 8:ssa nykyisin sijaitseva rakennus on nimeltään Kirkon talo (ruots. Kyrkans hus) ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintorakennus. Kirkkohallitus ja Kirkon eläkerahasto ostivat Kirkon talon vakuutusyhtiö Ilmariselta vuonna 2012 ja Kirkkohallitus muutti tiloihin kesällä 2014. Arkkitehtitoimisto Ola & Ethel Hanssonin suunnittelema talo on alun perin rakennettu Finska Ångfartygs Aktiebolagetin eli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) toimistoksi vuonna 1955. SHO:n jälkeen talossa ovat toimineet muun muassa Japanin Suomen-suurlähetystö ja asianajotoimisto Hannes Snellman.Näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että rakennus ei ole ollut asumiskäytössä.Lisätietoja…
Deutsche Bundesbank on tehnyt vertailusivuston saksan markan arvolle vuodesta 1873 alkaen.Sen mukaan 1 saksanmarkka vuonna 1942 vastaa 4,60 €. Linkki sivustolle.
Voit tarkistaa asian pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Valitse haluamasi kaupunki, klikkaa nimekehaku, kirjoita kirjan nimi ja klikkaa hae. Klikkaa saatavuustiedot. Saat näytölle luettelon kirjastoista, joihin kirja on tilattu ja missä se on hyllyssä eli lainattavissa.
Kuntien kirjastojen aineistosta ainakin äänikirjat ja musiikki sopivat näkövammaisille. Monet kirjastojen tapahtumat, vaikkapa lukupiirit tai musiikkitapahtumat ja lapsille satutunnit käyvät myös näkövammaisille. Lisäksi Celia-kirjasto tarjoaa lukemisesteisille, mm. näkövammaisille, kauno-, tieto- ja oppikirjoja äänikirjoina, pistekirjoina ja e-kirjoina. Lapsille on tarjolla myös mm. koskettelukirjoja. Lisää tietoa Celiasta:
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Hei,
kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Valitse valikko Omat sivut ja sieltä kohta Varaukseni. Jos varaus ei ole vielä jäänyt kiinni, on varauksen kohdalla Poista-nappula. Paina sitä niin varauksesi poistuu.
Jos varauksesi on jäänyt jo kiinni, voit perua varauksen soittamalla kirjaston asiakaspalveluun p. 03 621 2612 tai lähettämällä sähköpostia lainaus.kirjasto@hameenlinna.fi.
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
Kysymys oli melko vaikea emmekä löytäneet kirjoja, joista olisi löytynyt suoranaisesti lapsen kysymys isän poissaolosta ja vastauksia siihen, mutta aihetta sivutaan monissa kirjoissa, joiden saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
- isätön Topi keksii tarinoita isästään
Kontio, Tomi: Kesällä isä sai siivet
- isän katoaminen
Latvala, Laura: Kanavan Marja (1960)
- mustalaistyttö Marjalle kerrotaan isän olevan ”liesussa”
Mikkola, Marja-Leena: Amalia, karhu
Mikkola, Marja-Leena: Anni Manninen
- välttelevät viittaukset poislähteneeseen isään, äidin surumielisyys
Nilsson-Brännström, Moni: Tsatsiki ja mutsi
- äiti kertoo mielellään tarinaa rakastumisestaan…
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Voisiko kyseessä olla Irja Salla. Hän lähti Helvi Hämäläisen kanssa Saksaan vuonna 1943. Hämäläinen palasi Suomeen, mutta Irja Salla jäi Saksaan. Hän kirjasi matkakokemuksensa päiväkirjamuodossa kahteen teokseen Rakkautta raunioilla (1944) ja Hävityksen keskellä (1947). Salla matkusti vähin varoin, välillä nälkää kärsien ja yöpyi lähinnä asemilla, puistoissa tai junien käytävillä. Rakkautta rajoilla nimi viittaa rakkausromaaniin ja kirjassa Salla kuvaakin rakkauksiaan, joita hänen matkalleen osuu tuhka tiheään. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lähde: Kirjallisia elämyksiä: alkukivistä toiseen elämään, toimittaneet Yrjö Hosiaisluoma, Maria Laakso, Hanna Suutela ja Pekka Tammi (Suomalaisen…
Teoksessa Lempiäinen, Pentti: Pyhät toimitukset on selostus kummiuden kehityksestä toiselta vuosisadalta nykypäivään.
Tietoa löytyy myös teoksista:
Parviainen, Jorma: Kodin kirkolliset juhlat
Lempiäinen, Pentti: Kirja kummeille
tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi
Kysymyksessä kerrottujen seikkojen perusteella kirjaa on vaikea löytää. Onko kyseessä suomalainen kirja vai onko kyseessä suomennos? Lastenkirjainstituutin internetsivun kysy meiltä -lomakkeeseen voi kuitenkin jättää kirjasta hakupyynnön.
Voisiko olla kyse Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjasta? Sieltä löytyvät Sääskensyömäri Poika ja Uni-Matti, Jörö-jukkaa en löydä, mutta aika liudan muuta erikoista väkeä, satujen lista löytyy Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_kr1031184X Kirjaa löytyy Pasilan kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sturjanlinnan%20satukirja__Orightresult__U?lang=fin&suite=def
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 Antoniuksen repliikki, josta kyseinen katkelma on, kuuluu näin:
ANTONIUS
Oi, suuri Caesar! Noinko halpa vuotees?
Noin pieneen tilaan kutistuiko kaikki
Sun voittos, saaliis, mainees, loistos? -- Hyvästi!--
En tunne, jalot herrat, aikeitanne,
Ken vielä iskun saa ja päästään pääsee.
Minäkö? Mik' on hetki sopivampi
Kuin kuolinhetki Caesarin? Mik' ase
On puolikskaan niin kallis kuin nuo miekat,
Joit' uljain veri mailmassa kultaa?
Jos vihaatten mua, pyydän, tehkää työnne,
Kätenne verestä kun vielä suitsee.
Vaikk' eläisin ma tuhat vuott', en oisi
Näin valmis kuolemaan; näin mieleistäni
Ei paikkaa, kuolintapaa ois, kuin tässä
Caesarin kanssa kuolla, teidän kautta,
Te ajan…
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
Kyllä voi, mutta asianmukaiset tekijänoikeusasiat pitää hoitaa, kuten jo tiesitkin.
Tässä Teoston sivulla on kerrottu taustamusiikista:
http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki.html
On olemassa myös teostovapaata musiikkia, josta voit tarkemmin kysyä Teostolta.
Mikäli etsimänne teokset eivät ole saatavilla Turun kirjastoista, voitte käyttää kaupunginkirjaston tarjoamaa kaukopalvelua. Palvelua voi käyttää ainoastaan silloin, kun etsittyjä teoksia ei löydy Turusta. Voitte tarkistaa saatavuuden näistä tietokannoista:
Turun kaupunginkirjasto (http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin)
Turun yliopiston kirjasto (https://finna.fi
Åbo Akademin kirjasto (https://finna.fi
Turun kauppakorkeakoulun kirjasto (https://finna.fi)
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto (https://aura.amkit.fi/)
Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644. Huom! Kaukopalvelun käyttö on maksullista ja hinta voi vaihdella huomattavasti.