Tietokannoista on hankala löytää yksittäisten esineiden kuvia tai ohjeita. Ne on etsittävä selaamalla kirjoja. Toisin sanoen on parasta mennä johonkin isoon kirjastoon ja selata käsityö- ja kirjontakirjat läpi.
Tuire Kansasen kirjasta Kukkia ja kyyneleitä : vanhoja kirjontamalleja (Otava 1981) löytyy kaksi sanomalehtipussin kuvaa. Niiden tekoajankohtaa ei kerrota kuvatekstissä. Kirjontamalleja on kirjan liitteessä. Jugend-tyylinen sanomalehtipussin kuva on Onerva Puhakka-Hyvösen kirjassa Jugend-kukka kirjonnassa (Ky Veikko O. Hyvönen & Co, Espoo 1989). Kaikissa kuvissa on tekstikirjailu Sanomia.
Pari ruotsalaista lehtipussinkuvaa kannattimineen löytyy Noomi Augustssonin kirjasta Brodera gamla mönster (LTs förlag1986).
Ruotsalaisia 1930…
Toimin kaksi vuotta oppisopimuskoulutuksessa (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) olleen työkaverini ohjaajana, hän valmistui tänä keväänä. He eivät käyttäneet mitään oppikirjoja kirjastoalan opiskelussa. Joitain kielten tehtäviä tms. oli monistettu oppikirjoista, mutta en muista mitään nimiä. SLK:n koulutus on kaksivuotinen, ensimmäisenä vuotena suoritettiin merkonomitutkintoon kuuluvat yleisopinnot (kirjanpitoa, markkinointia jne.) ja toisena vuonna kirjastoalan aineopinnot.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Siksi oppisopimuskoulutuksessa on eduksi työkokemus alalta. Osaaminen todistetaan kirjoittamalla omista työtehtävistä raportteja näyttökansioon, joka käydään läpi oppilaitoksen…
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi…
Mirjami Läheenkorvan runo Kun valvoin yössä huhtikuun sisältyy Lähteenkorvan runokokoelmaan Kuin kukat ja linnut vuodelta 1968 (Gummerus).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lähteenkorva, Mirjami: Kukin kukat ja linnut (Gummerus, 1968)
Kyse voi olla lainausoikeuden vanhenemisesta. Outi-kirjastojen nykyisessä Koha-järjestelmässä kirjastokortti on voimassa määräaikaisesti - ei enää pysyvästi kuten aikaisemmin. Lainausoikeus on helppo uusia asioimalla kortti ja henkilötodistus mukana oman kirjaston asiakaspalvelussa. Tarvittaessa tiedot päivitetään samalla ajan tasalle.
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, voit etsiä aineistoa Serbia ja Montenegrosta käyttämällä hakutapaa aihehaku ja antamalla hakusanoiksi Serbia ja Montenegro. Näin ei tosin kovin montaa teosta löydy , muutama englanninkielinen lähinnä. Kannattaakin hakea lisäksi hakusanalla Jugoslavia. Voit rajata hakua kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua esim. kielen, aineistotyypin ja julkaisuvuoden mukaan.
Internetistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbia_ja_Montenegro suomenkielinen Wikipedian artikkeli Serbia ja Montenegrosta. (Google-haku ”Serbia ja Montenegro”, kohdistus suomenkielisille sivuille). Hakemalla Googlesta englanninkielisellä nimellä ”Serbia and Montenegro” saat useita…
Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmistä on kirjoitettu useitakin kirjoja, mutta hänen työmenetelmistään niissä ei ole paljon tietoa. Jonkin verran hän kuvaa työskenetytapaansa kirjassaan Saven runoilija.
Suomen vapaakappalekirjastot ovat
• Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto
• Turun yliopiston kirjasto
• Jyväskylän yliopiston kirjasto
• Åbo Akademin kirjasto
• Oulun yliopiston kirjasto
• Joensuun yliopiston kirjasto
Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että ”Kansalliskirjasto saa kokoelmiinsa kappaleet kaikista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista sekä CD-ROM-tallenteista. Kansalliskirjasto kerää kokoelmiinsa myös edustavan otoksen kotimaisia verkkoaineistoja.
Kansalliskirjasto välittää painotuotteiden vapaakappaleet myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Kuitenkin sanomalehdet ovat vain Kansalliskirjastossa ja pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi ainoastaan Turun yliopiston kirjastossa.…
Kirja "Kylä kahden veden välissä : Rieponlahden - Virmaanrannan kyläkirja" (2001) löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta Karttulan lähikirjastosta sekä Varastokirjastosta. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Kollega muisteli että kyseinen runo löytyisi Elsa Beskowin teoksesta Tonttulan lapset. Teosta näyttäisi löytyvän myös Rovaniemen pääkirjastosta. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Lapin kirjaston tietokannasta: https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Helmet-kirjastojen Pajat ja verstaat -toiminnasta (englanniksi Library Makerspace) käytetään ruotsiksi nimeä Verkstäder:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Verkstader
https://www.helmet.fi/en-US/Libraries_and_services/Library_Makerspace
Otsikoiden alla on tosiaan monenlaista tekemiseen liittyvää toimintaa kirjastojen tiloissa. Koronatilanteen takia tällä hetkellä kirjaston palvelut ovat hyvin rajoitetusti käytössä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Alla olevasta linkistä löytyy WordProject-sivusto, johon koottu mm. Isä Meidän -rukous lukemattomilla eri kielillä. Mukana on myös versioita azeriksi, turkiksi ja turkmeeniksi:
https://www.wordproject.org/bibles/resources/our_father/in_many_languag…
Kirjasampo.fi -sivuston Sivupiiri-osiosta löytyy lasten- ja nuortenkirjallisuuden sisältöjä. Sieltä löytyy mm. erilaisia kirjahyllyjä, joihin on listattu vinkkejä esimerkiksi luokka-asteittain tai aihealueittain. Kannattaa tutustua myös oman kirjaston verkkokirjaston Vinkit-välilehteen, jos sieltä löytyisi kiinnostavia kirjoja.Itse vinkkaisin tässä kohtaa Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluu kirjat Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Kirjat ovat jännittäviä ja liikkuvat hieman maagisuuden rajoilla, mutta eivät ole fantasiaa. Tuula Kallioniemeltä vinkkaan ohuita mutta sitäkin jännittävämpiä kirjoja Pako ja Villi Viikko. Myös Salla Simukka, Eva Frantz ja Mikko With saavat suositukseni. Jorn Lier Horstin CLUE-…
Hei,J. R. R. Tolkienin koko tuotanto, Ursula K. Le Guin Maameren tarinat ja Patrick Rothfussin Kuninkaansurmaajan kronikka- sarja voisivat olla sellaisia, jotka menevät tähän kategoriaan.