Kokonaisuudessaan bantukieliä on arviolta 440-680. Tämä hajonta johtuu siitä että selkeä ero murteen ja kielen välillä voi tässä tapauksessa olla hyvin häilyvä. Lista bantukielistä ja kartta josta näkee miten ne ovat jakautuneet: List of Bantu languages - WikipediaTietoa bantukielistä: Bantu languages - Wikipedia
Indus-kulttuurista on seuraavissa teoksissa:
- Whitehouse, Ruth: The first cities, 1977
(s. 116-161)
- Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2
(s. 311 Asko Parpola: Indus-kulttuuri)
- Clark, Grahame: World prehistory: an outline, 1967
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Indus-kulttuuri löytyivät seuraavat teokset:
- Tutkimuksen etulinjassa: Tieteen päivät, 1995
- Cichy Bodo: Architecture of the ancient civilizations in colour, 1966
- Maailmanhistorian pikkujättiläinen
Oulun yliopiston kirjastosta em. asiasanalla lisäksi myös:
Corpus of Indus seals and inscriptions
1. Collections of India, Hki, 1987
Corpus of Indus seals and inscriptions
2. Collections in Pakistan, Hki, 1991
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston eli Pasilan kirjaston remontti valmistuu syksyyn mennessä ja kirjasto avataan syksyllä, todennäköisesti syyskuussa. Kaupunginkirjaston etusivulla (http://www.lib.hel.fi/) ilmoitetaan avaamisesta.
Elokuvan Ilmestyskirja. Nyt on ohjannut amerikkalainen ohjaaja Francis Ford Coppola. Lisätietoja hänestä on esim. sivulla http://film.tierranet.com/films/a.now/coppola.html
Netin tietolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki sarjan musiikki on Richard Grégoiren käsialaa. On silti mahdollista, että tuossa jaksossa 10 on soinut jokin klassinen valssi - vaikkapa Chopin - varsinaisen sarjaan sävelletyn musiikin lisäksi. Valitettavasti ei netistä tuntunut löytyvän sarjasta muita kuin ensimmäinen jakso, joten en pystynyt kuuntelemallakaan sulkemaan pois tätä mahdollisuutta. Jos nimittäin tämä valssi olisikin jokin "tunnettu" tapaus, nuotit siihen voisivat löytyä helpostikin.
Kanadalainen Grégoire näkyy tehneen paljon elokuva- ja televisiosarjamusiikkia, mutta ainakaan pikaisella etsimisellä en törmännyt näistä sarjoista tehtyihin nuottivihkoihin. Televisiosarjat eivät muutamaa maailmanhittiä lukuun…
Teoksessa Populaarin lumo: mediat ja arki (2000) käsitellään saippuasarjoista Kauniita ja rohkeita sekä Salattuja elämiä.
Kauniit ja rohkeat -sarjasta on lisäksi tietoa useillakin sivuilla, esim. http://www.mtv3.fi/kauniitjarohkeat/ sekä http://www.cbs.com/daytime/bb/
Dallasista löysin sivun http://www.ultimatedallas.com/
Peyton Placellakin on sivunsa: http://www.meekermuseum.com/literacy.html
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia. Henkilökunta arvioi kirjat ja ne otetaan joko kirjaston kokoelmiin tai mikäli kokoelmissa on jo riittävästi ko. teosta, poistokirjamyyntiin.
Samoin kuin Suomessa, naapurimaittemme yleisten kirjastojen kotisivuilla on hankintaehdotuslomakkeita tai palautelomakkeita, jota voi käyttää hankintaehdotuksen tekoon kirjastolle. Esimerkkinä alla Tukholman ja Tallinnan kaupunginkirjaston lomakkeet.
https://biblioteket.stockholm.se/info/kontakt/ink%C3%B6psf%C3%B6rslag-o…
http://keskraamatukogu.ee/meist/raamatukogust/kusimus-voi-ettepanek/
Suomesta käsin hankintaehdotuksia ei ulkomaille juuri kannata tehdä ellei ole muuttamassa kyseiseen maahan. Toisin kuin kirjoja, CD-levyjä ei toimiteta kaukolainaksi maasta toiseen.
Nykyisen yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/, ei tunne sanaa uhrintekijä.
Jatkuvasti päivittyvä Vanhan kirjasuomen sanakirja http://kaino.kotus.fi/vks/ ei vielä sisällä u-kirjaimella alkavia sanoja. Tällä hetkellä verkossa a–papuruoka.
Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3.
Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/
Sanna on kutsumamuoto Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Heidi, Heide, saksalainen lyhentymä Adelheidista (= jalosukuinen, jalomielinen). Nimen toisena juurena voidaan viitata vanhaan pohjoismaiseen nimeen Heid (valo, valoisa, pilvetön).
Elisabet, Vanhassa testamentissa muodossa Eliseba (hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun). (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja)
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Laman varjosta uudelle vuosituhannelle / Laura Paija, 1997 -teosta ei ole Tikkurilan kirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista kyseinen kirja löytyy ja on tällä hetkellä saatavissa Pasilan, Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoista. Lähikirjastoosi saat kirjan tulemaan tekemällä siitä varauksen osoitteessa www.helmet.fi, jos Sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku tai käväisemällä kirjastossa. Varauksen hinta on 0,50 €/kirja.
Kysymyksesi on melko laaja ja siksi hankala vastattavaksi lyhyesti sähköpostitse. Netistä löytyy hyvin tietoa niin nuorifoorumista kuin kansainvälisestä kehitysyhteistyöstäkin. Euroopan nuorisoportaalin osoite on http://www.youthforum.org/. Ulkoministeriön kehitysyhtteistyön sivuston osoite on http://global.finland ja se julkaisee myös lehteä nimeltä Kehitys. Kehitysyhteistyöstä löytyy myös tietoa osoitteesta http://www.kepa.fi/. Kepa julkaisee lehteä nimeltä Maailman Kuvalehti(ent. Kumppani)ja lehden teemanumero 3/2008 käsitteli kehitysyhteistyötä. Lohjalla ei ko. lehteä ole, mutta kaukopalveluna kaikkia lehtiä voi kysyä.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -teoksen mukaan sukunimiin Putaala ja Putaansuu sisältyy joen haaraa tai mutkaa ja kosken syvännettä merkitsevä sana Pudas. Putaala-nimisiä taloja on ollut pääasiassa Oulunjokilaaksossa. Siellä nimi on siirtynyt tarkoittamaan myös talon asukkaita. Putaala-nimisiä on pääasiassa Utajärvellä, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Oulunjoella.
Putaala ei ole kovin yleinen sukunimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 272 tämännimistä henkilöä.
Tieteen termipankista löytyy dystopian määritelmä, luonnehdintaa ja esimerkkejä:
http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dystopia
Saija Isomaa ja Toni Lahtinen ovat toimittaneet laajan artikkelisarjan kotimaisesta nykydystopiasta, joka on luettavissa myös verkossa. Sen kautta löytyy myös tarvittaessa lisää lähteitä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143750/Joutsen_Dystopia_2017.pdf?sequence=2
Tampereen yliopiston dystopiaprojekti on koonnut listan suomalaisesta dystopiakirjallisuudesta:
http://www.uta.fi/ltl/dystopiaprojekti/suomalaisetdystopiat.html
Projektiin liittyvästä blogista löytyy myös paljon tietoa:
http://blogs.uta.fi/dystopia/
Kirjavinkit-sivustolta löytyy laaja valikoima arvioituja…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Maakuntakirjastoista ainakin Mikkelin seudun Savotta-kirjastoissa tuo CD-ROM olisi saatavissa peräti kuutena kappaleena, tosin vuoden 1994 versiona. Kyseistä CD-ROMia näyttää olevan kolme kappaletta myös Pirkanmaan seudun Piki-kirjastoissa. Näistä kirjastoista voi teosta kaukolainata Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
HelMet- verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) tarkennetulla haulla (valittavissa heti etusivulta) hakutermi "monikieliset sanakirjat" tuottaa 14 osumaa, kun aineistolajiksi on valittu CD-ROM. Näitä kannattanee selailla.
